Erasmus+ 2014-2020 ohjelmakaudella liikkuvuusjaksoille osallistuneet kehittivät taitojaan ja vahvistivat verkostojaan

Suomalaisopiskelijat ja -henkilöstö tyytyväisiä vaihtojaksoihinsa 

Ohjelmakauden 2014-2020 aikana eurooppalaiseen liikkuvuuteen osallistui Suomesta 29 119 opiskelijaa, 7 991 harjoittelijaa, 5 495 opettajaa ja 6 305 muuta henkilöstön jäsentä. Näistä 90 % täytti Euroopan komission EU Survey -palautelomakkeen. Globaaliin liikkuvuuteen eli Euroopan ulkopuolisiin kumppanimaihin suuntautuviin vaihtoihin osallistui 233 opiskelijaa, 57 harjoittelijaa, 358 opettajaa ja 391 muuta henkilöstön jäsentä. Näistä 94 % vastasi EU Survey -palautekyselyyn. 

Sekä opiskelijaliikkuvuudessa että henkilöstöliikkuvuudessa osallistujat ovat olleet tyytyväisiä vaihtojaksoonsa. 92 % opiskelijoista ja harjoittelijoista oli erittäin tai melko tyytyväisiä eurooppalaisessa liikkuvuudessa ja 96 % globaalissa liikkuvuudessa. Henkilöstöliikkujat ovat olleet yhtä tyytyväisiä sekä eurooppalaisessa että globaalissa liikkuvuudessa (98 %).  

Halu asua ulkomailla ja tavata uusia ihmisiä motivoi opiskelijoita vaihtoon 

Halu asua ulkomailla ja tavata uusia ihmisiä on suomalaisopiskelijoille selvästi tärkein syy lähteä vaihtoon: eurooppalaisessa liikkuvuudessa 85 % ja globaalissa liikkuvuudessa 80 % kertoi sen kysyttäessä motiivia lähteä ulkomaille opiskelemaan. Kielitaitoaan halusi parantaa eurooppalaisessa liikkuvuudessa 73 % ja globaalissa liikkuvuudessa hieman pienempi määrä, 61 %. 

Halu oppia tuntemaan toisen maan kulttuuria oli yleisempi motivaatiotekijä vaihtoon globaalissa liikkuvuudessa (82 %) kuin eurooppalaisessa (63 %), mikä saattaa selittyä sillä, että Euroopan ulkopuoliset maat voivat olla entuudestaan vähemmän tuttuja opiskelijoille kuin Euroopan maat. Vaihtoon lähteneitä opiskelijoita motivoi myös halu parantaa työllistymismahdollisuuksiaan sekä kotimaassa että ulkomailla sekä kokea erilaisia opintosisältöjä ja kursseja.  

Vaihdolla halutaan myös parantaa työllistymismahdollisuuksia  

Myös harjoittelijaliikkuvuudessa tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa olivat halu asua ulkomailla, tavata uusia ihmisiä sekä oppia toisen maan kulttuurista, mutta näiden lisäksi erityisesti Euroopan sisällä tärkeimpänä motivaattorina korostuu halu parantaa työllistymismahdollisuuksia ulkomailla (67 %). Suurin osa opiskelijoista ja harjoittelijoista kokeekin vaihdon jälkeen, että voisi ylipäätään kuvitella työskentelevänsä ulkomailla tulevaisuudessa (89 %) tai siinä maassa, jossa teki vaihtonsa (71 %).  

Globaalissa harjoittelijaliikkuvuudessa taas työllistymismahdollisuudet kotimaassa ovat suurempi motivaattori vaihdolle (60 %) kuin työllistymismahdollisuudet ulkomailla (45 %). Silti 90 % voisi kuvitella vaihdon jälkeen työskentelevänsä ulkomailla ja 55 % vaihtonsa kohdemaassa.  

Henkilöstövaihdossa luodaan ja vahvistetaan kontakteja 

Henkilöstöliikkuvuudessa yleisimpinä motivaatiotekijöinä sekä opettaja- että henkilökuntavaihtoon lähteneille olivat uusien kontaktien luominen (eurooppalaisessa 76 % ja globaalissa 80 %), sekä olemassa olevan yhteistyön kehittäminen, jonka valitsi globaalissa 82 % ja eurooppalaisessa 66 % palautelomakkeeseen vastanneista. Myös tiedon kerääminen hyvistä käytännöistä ulkomailla sekä oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen nähtiin tärkeänä.  

Vaihtojakso opettaa ja kehittää 

Osallistujaraportit sisältävät myös kysymyksiä osallistujien vaihtojakson aikaisesta oppimisesta ja kehittymisestä. Ohjelmakaudella 2014-2020 opiskelijat ja harjoittelijat kertoivat oppineensa vaihtojaksonsa aikana eniten arvostamaan eri kulttuureja, opiskelemaan itsenäisesti ja sekä ratkaisemaan ongelmia. Kysyttäessä miten opiskelijat ja harjoittelijat kokevat kehittyneensä vaihtojakson aikana suurin osa kertoi pystyvänsä paremmin sopeutumaan ja toimimaan uusissa tilanteissa, olevansa itsevarmempia ja tuntevansa omat vahvuutensa ja heikkoutensa paremmin. 

Vaihtojaksoilla on merkittäviä vaikutuksia myös opettajiin ja muun henkilökunnan jäseniin. 94 % Euroopan sisällä ja 97 % Euroopan ulkopuolella liikkuneesta henkilöstöstä mainitsi ammatillisen verkostonsa vahvistumisen ja uusien kontaktien luomisen tärkeimpänä kehityksenään. Vastaajat myös kertoivat vaihtojakson kasvattaneen tyytyväisyyttä omaan työhön; näin ajattelivat 88 % eurooppalaisessa ja 85 % globaalissa henkilöstövaihdossa olleista.