Fysioterapiaa Espanjassa: yhteisöllisyyden arvostusta ja monipuolisia oppeja Erasmus+ -vaihdosta
Veera opiskeli fysioterapeutiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna 2014. Fysioterapeuttina hän on toiminut usealla eri työnantajalla ja päässyt työssään myös lisäkouluttautumaan. Viime aikoina hänen työtehtävänsä ovat painottuneet vanhusten ja kehitysvammaisten kanssa työskentelyyn.
Laurean opintojen aikana vuonna 2012 Veeralle avautui mahdollisuus päästä Erasmus+ -vaihtojaksolle Espanjan Valenciaan. Fysioterapian vaihdot eivät olleet silloin Laureassa kovin yleisiä, mutta vaihtoon hakeminen ja sopivan yhteistyöyliopiston löytäminen kohdemaasta onnistui oppilaitoksen kansainvälisyysvastaavan avulla.
– Päädyin Valenciaan, koska olin aikaisemmin asunut vähän aikaa Espanjassa ja se kiinnosti maana, Veera kertoo. – Osasin jo hieman espanjan kieltä, ja minua kiinnosti oppia sitä lisää.
Kielen oppimista ja ideoita toimintatapoihin Suomessa
Vaihtojakso oli Veeralle antoisa: hän oppi kieltä, erilaisia työskentelytapoja ja uusia tapoja opiskella fysioterapiaa.
– Puhuin vaihdossa espanjaa koko ajan, mikä opetti todella paljon, Veera kuvailee. – Kielitaidon kehittymisestä on ollut konkreettista hyötyä esimerkiksi myöhemmin Espanjassa ja Etelä-Amerikassa matkustaessa. Ilman kielitaitoa olisi moni mielenkiintoinen kokemus jäänyt kokematta.
Suomessa työskennellessäänkin Veera on aika ajoin kuullut espanjaa ja päässyt myös käyttämään sitä. Hiljattain kielitaidosta on ollut hyötyä työpaikalla muun muassa espanjalaisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa työskennellessä.
Vaikka terveydenhuolto ja toimintatavat Suomessa ovat Veeran mukaan hyviä, voisivat myös erilaiset käytänteet toimia. Hänen mukaansa Suomessa keskitytään herkästi vain olemassa oleviin hyviin toimintatapoihin, vaikka toisaalta voisi olla hyödyllistä tuoda ja kokeilla toimivia käytäntöjä myös esimerkiksi Espanjasta.
– Espanjassa ihmiset, jotka pääsevät fysioterapiaan mukaan leikkauksen jälkeisessä tai neurologisessa kuntoutuksessa, saavat kuntoutusta lähes joka päivä paikan päällä. Se ei ole ehkä lyhyellä tähtäimellä kovin tehokasta rahallisesti, ja kriteerit kuntoutukseen pääsemiseen ovat tiukat, mutta toimintatapa on hyvä niille, jotka siihen pääsevät.
Veeran mukaan tehokkuutta kuitenkin lisää se, että Espanjassa fysioterapeutilla saattaa olla jopa viisi asiakasta yhtä aikaa, kun taas Suomessa asiakkaita on yleensä vain yksi kerrallaan. Asiakkaat tsemppasivat toisiaan ja luultavasti käytäntö vähensi yksinäisyyttä.
– Rutiinin saatuaan he myös tekevät harjoitteita aika itsenäisesti, Veera lisää.
Vaihtojakso auttoikin näkemään asioita eri näkökulmista. Vaihto poiki myös ystävyyssuhteita, joihin Veera pitää yhteyttä edelleen.
Harjoittelun ja opiskelun samanaikaisuus yhdisti teorian ja käytännön
Opinnot Espanjassa oli rytmitetty päivän mittaan eri tavoin kuin Suomessa yleensä: aamupäivät kuluivat harjoittelun parissa, ja illat luennoilla. Harjoittelu järjestettiin siis yhtä aikaa opiskelun kanssa.
– Sain opiskella fysioterapiaa sekä teoriassa että käytännössä, Veera kertoo. – Sain siitä jopa enemmän irti fysioterapian näkökulmasta kuin mitä odotin.
Harjoittelu poikkesi Suomen harjoittelusta myös siten, että hierarkia harjoittelupaikassa oli tarkempi. Lisäksi harjoittelu kesti kokonaisuudessaan melko pitkään, koska se toteutettiin opintojen ohessa ja kesti aamupäivisin vain noin neljä tuntia.
– Järjestely oli kätevä, koska iltapäivällä pystyi juttelemaan toisten opiskelijoiden kanssa aamupäivän harjoittelusta ja vaihtamaan kokemuksia, Veera avaa.
Samat opettajat toimivat harjoitteluohjaajina, tekivät fysioterapeutin töitä terveyskeskuksella tai sairaalassa harjoittelijoiden kanssa ja opettivat päivän päätteeksi koululla.
– Tiesimme koko ajan, mistä opettajat puhuvat, sillä olimme itse myös siinä perustyössä mukana. Se oli hyvä systeemi. Tämän lisäksi opettajat kertoivat luennoilla aina potilastapausesimerkkejä, Veera kuvailee.
Yhteisöllisyyden arvostamista ja rentoutta asiakaskohtaamisiin
Veera kokee, että kansainvälisestä kokemuksesta on ollut työssä hyötyä, ja voisikin suositella kansainvälistymistä kaikille. Kielitaidon kehittymisen lisäksi käytännön hyötynä on ollut esimerkiksi se, että vaihdossa käytiin läpi kursseja ja asioita, joita Suomessa ei käydä.
– Esimerkiksi musiikkiterapialle oli oma kurssinsa. Meille opetettiin myös myös purentalihasten ja arpien käsittelyä fysioterapiassa. Biomekaniikkaa opeteltiin “poleoterapia” -nimellä ja terapiassa käytettävällä suurella kehikolla, jota en Suomessa ole nähnyt käytettävän, Veera kertoo.
Kurssit oli myös eritelty eri tavalla kuin Suomessa.
– Suomen kurssini oli yleensä integroitu niin, ettei välttämättä yhtä paljon puhuttu eri menetelmistä vaan yhdistettiin niitä opettajan mielestä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tämähän on todella hyvä käytäntö, mutta jos halusi lisää tietoa, oli ensin itse otettava selvää mitä ja mistä sitä hakea. Tämä taas saattaa johtaa siihen, ettei tietoa löydy, kun ei tiedetä mistä etsiä tai osata kysyä oikeita kysymyksiä, Veera avaa.
Veera oli jo ennen Valencian vaihtoa matkustellut paljon ja ollut vaihdossa eri koulussa. Valenciassa hän kuitenkin pääsi asumaan italialaisten kanssa ja koki yhteisöllisyyttä, jota hän oppi arvostamaan.
– Kokoonnuimme porukalla joka ilta syömään yhdessä, ja usein joku soitti kitaraa ja lauloi. Tunnelma oli todella kiva. Olen aina ollut vähän sellainen yksin menijä ja tekijä, mutta vaihdossa aloin näkemään yhteisöllisyyden eri tavalla ja arvostamaan sitä enemmän, Veera avaa.
Vaihto on vaikuttanut myös Veeran omien asiakaskohtaamisten tunnelmaan Suomessa. Hänen mukaansa yhteisöllisyyden kokeminen ja rennompi ote asiakkaan kohtaamiseen ovat tuoneet eräänlaista vapautuneisuutta myös omaan arjen työhön.
– Espanjassa esimerkiksi vitsailu oli yleisempää kuin Suomessa ja myös asiakkaiden kanssa vitsailtiin. Terapiatilanteet olivat rennompia ja ilmapiiri vapautuneempi, Veera kuvailee. – Vapautuneisuus näkyi myös asiakkaissa. Lisäksi asiakkaat saivat vertaistukea toisiltaan, kun fysioterapiassa oli monta asiakasta yhtä aikaa samassa tilassa. Lähes päivittäin kohdatessaan asiakkaat tutustuivat nopeasti terapeuttiinsa ja toisiinsa.
Vaikka ilmapiiri vastaanotolla oli rento, tuloksia silti haluttiin ja niiden eteen tehtiin töitä.
Rohkeutta ja halua tarttua asioihin
Veera ei usko, että kansainvälisestä kokemuksesta on työllistymisen näkökulmasta mitään haittaa – päinvastoin. Kansainvälinen kokemus voi osoittaa esimerkiksi työnhakijan rohkeutta, kiinnostusta kehittää itseään monipuolisesti ja halua tarttua asioihin.
Veera kannustaakin työnantajia ehdottomasti palkkaamaan ulkomailla opiskelleen henkilön.
– Ulkomailla opiskellut henkilö on todennäköisesti saanut monipuolista näkemystä eri asioista, Veera kertoo. – Töissä oppii itse prosessin ja toiminnan käytännössä. On eduksi, että tietää, millaista työskentely ja käytännön toiminta on muualla. Niistä voi poimia hyviä toimintatapoja myös omaan työhön.
Uusia näkökulmia, ystäviä ja kokemuksia
Vaihtoa pohtivalle nuorelle Veera lähettää kannustavia terveisiä:
– Ehdottomasti kannattaa lähteä! Vaihdosta saa uusia näkökulmia ja ystäviä.
Kaiken muun ohella Veera tutustui vaihdossa uuteen harrastukseen, joka on poikinut jopa töitä Suomen päässä.
– Kokeilin vaihdossa kalliokiipeilyä ensimmäistä kertaa ja innostuin siitä. Aloin kiipeilemään Suomessakin säännöllisesti, ja tein kiipeilysalilla myös hierojan töitä. Harrastan kiipeilyä vieläkin, ja kiipeilyn takia olen mennyt monta kertaa Espanjaan uudestaan.
Osaamista ja oivalluksia maailmalta -juttusarja
Osaamista ja oivalluksia maailmalta -juttusarja nostaa esiin erilaisia urapolkuja kulkevien henkilöiden kokemuksia kansainvälisistä ympäristöistä. Artikkelit kuvaavat, minkälaisia taitoja ja ymmärrystä kansainväliset kokemukset ovat päähenkilöiden elämään tuoneet.