Korkeakoulutuksen tarve on kasvanut – erityisesti tekniikan ja palvelualojen osaajia tarvitaan lisää

Opetushallituksen tuoreessa raportissa ennakoidaan, kuinka paljon eri koulutusasteilla ja -aloilla tarvitaan uusia tutkintoja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Ennakointiajanjakso ulottuu vuodesta 2019 aina vuoteen 2040 asti.

Tarkastelua on tehty kahden eri skenaarion pohjalta, joista BAU-skenaariossa oletetaan nykyisen kaltaisen kehityksen jatkuvan. Kasvuskenaariossa puolestaan nojataan vahvasti osaamisen kehittymiseen ja digitaalisuuteen. Opetushallitus on tuottanut koulutustarvetietoa yhteistyössä Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) kanssa.

Koulutustarpeen kasvu koskee kaikkia koulutusasteita

Suurinta lisäkoulutuksen tarve on tekniikan koulutusalalla, jolla tarvitaan skenaariosta riippuen 16 500–19 000 uutta tutkintoa vuosittain. Tällä hetkellä alan tutkintoja suoritetaan selvästi vähemmän (13 500), joten koulutusta pitäisi ennakoinnin mukaan lisätä 22–41 % nykyisestä.

Koulutustarve koskee tekniikan alalla kaikkia koulutusasteita, mutta suhteellisesti suurin tarve on yliopistokoulutuksessa. Yliopistotutkintojen määrää tulisi lisätä varsinkin ympäristönsuojeluteknologian, elektroniikan ja automatiikan sekä rakentamisen ja rakennussuunnittelun aloilla, jotta työvoiman saanti saadaan turvattua.

Suhteellisesti suurinta koulutuksen kasvutarve on palvelualoilla, jossa lisäystä pitäisi olla 31–48 % nykyisestä. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan lisää koulutusta kotitalouspalvelujen sekä hotelli- ja ravintola-alan työvoimatarpeeseen.

Lisää koulutusta tarvitaan myös terveys- ja hyvinvointialoilla, maa- ja metsätalousalalla sekä yhteiskunnallisilla aloilla. Sen sijaan kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä humanististen ja taidealojen tutkintoja suoritetaan jonkin verran työvoiman tarvetta enemmän.

Lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä

Koulutustarpeen arvioinnin taustalla vaikuttavat eri toimialojen tulevaisuuden työvoimatarpeet. Määrällisesti työvoiman tarve kasvaa erityisesti vuokraus- ja tukipalveluissa, kiinteistöalla sekä liiketoiminnan ja kehittämisen palveluissa, joissa tarvitaan noin 26 000–40 000 uutta työntekijää. Kasvua on myös metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työvoiman tarve puolestaan vähenee eniten kaupan alalla, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa.  

Koulutustarpeiden määrittelyssä on otettu huomioon myös se, että lähes puolet nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä. Ammattiryhmistä eniten eläköidytään sosiaali- ja terveysalalla, jonka henkilöstöstä lähes 190 000 eli 54 % jää eläkkeelle.

Eläköityminen on ajankohtaista myös suurelle osalle liike-elämän, myynnin sekä teollisuuden ammattialojen henkilöstöstä. Lisäksi monilla kasvualoilla tarvitaan lisää työvoimaa.

–  Eläköityneiden työntekijöiden korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,25–1,37 miljoonaa uutta työntekijää vuosina 2020–2040, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä.

Raportissa arvioidaan, että uusissa avautuvissa työpaikoissa tarvitaan korkeampi koulutustaso kuin työntekijöillä on tällä hetkellä. Tulevaisuuden työvoimasta 47 prosentilla pitäisi olla ammatillinen koulutus, 30 prosentilla ammattikorkeakoulu- ja 22 prosentilla yliopistokoulutus. Korkeakoulutuksen tarpeen kasvu johtuu siitä, että työelämä on asiantuntijavaltaistumassa entistä enemmän.

Nuorten ikäluokkien tuoma työvoima ei riitä tulevaisuuden tarpeisiin

Nuorten ikäluokista saatava työvoima ei riitä avautuviin työpaikkoihin tai edes eläköitymisten korvaamiseen.

–  Osaajia pitää saada Suomeen myös maahanmuuton kautta, jotta työvoiman tarve saadaan jatkossa turvattua. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä täytyy kannustaa siirtymään työelämään ja aikuiskoulutusta sekä jatkuvaa oppimista täytyy vahvistaa, toteaa opetusneuvos Maria Clavert.

Myös työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on tarpeen parantaa kaikilla koulutussektoreilla, erityisesti korkeakoulutetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi.

Kokonaisuudessaan tulokset on esitetty raportissa, josta työvoima- ja koulutustarpeita voi tarkastella toimi- ja ammattialoittain sekä koulutusasteittain ja -aloittain.

Lisätietoja:

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuo yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita ennakoimaan tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita.

• Opetusneuvos Kari Nyyssölä, p. 029 533 1159, kari.nyyssola [at] oph.fi (kari[dot]nyyssola[at]oph[dot]fi)
• Opetusneuvos Maria Clavert, p. 029 533 1685, maria.clavert [at] oph.fi (maria[dot]clavert[at]oph[dot]fi)