Kouluampuminen somessa: kuinka käsitellä asiaa lasten ja nuorten kanssa

Ajankohtaista Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Nuorisotyö Perusopetus

Vantaan kouluampuminen näkyy monella tavalla lasten ja nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa. Kouluikäiset lapset seuraavat tilannetta oma-aloitteisesti, jakavat uutisia ja myös huhuja, vahvistamattomia epäilyksiä ja spekulaatioita. Vaikuttaa siltä, että keskusteluja kommentoivat yhä nuoremmat lapset. Kouluampumiseen liittyvät spekulaatiot ja virheellinen tieto voivat levitä nopeasti hyvin laajoille joukoille osittain some-alustojen algoritmien takia. Tämä voi synnyttää mielikuvan, että jaettu sisältö olisi totta. Lapset saattavat epähuomiossa jakaa myös yksityisyydensuojan piiriin kuuluvia tietoja.

Kuva: Rodion Kutsaev / Unsplash

Ilmiö on nähtävissä ainakin TikTokissa, Instagramissa ja Jodelissa ja todennäköisesti myös suljetuissa Snapchat- ja WhatsApp-keskusteluissa, ja se voi lisätä pelkoa ja ahdistusta.

Kannustamme koulujen ja oppilaitosten henkilökuntaa sekä muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia ottamaan asian puheeksi arjessa. On tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten kokemusta siitä, että sosiaalisen median sisällöistä ja niiden herättämistä tunteista saa keskustella avoimesti muun muassa koulussa.

Myös poliisi tiedotti keskiviikkona, että eri sosiaalisen median alustoilla liikkuu paljon virheellistä ja väärää tietoa Vantaan kouluampumisesta. Levityksessä on muun muassa kuvakaappauksia sellaisten ihmisten someprofiileista, jotka eivät liity tapaukseen. Poliisi muistutti, että tällainen toiminta on laitonta ja voi aiheuttaa haittaa täysin syyttömille ihmisille.

Lähtökohtia sosiaalisen median sisältöjen käsittelyyn

Lähdekritiikki ja informaatiotulvalta suojautuminen

Aikuisen tehtävä on kertoa tapahtuneesta totuudenmukaisesti, faktojen pohjalta. Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus keskustella siitä, miten tiedon luotettavuutta voi arvioida. On tärkeää, että lapset ja nuoret ymmärtävät, että sosiaalisessa mediassa esiintyy luotettavien uutisten lisäksi myös harhaanjohtavaa ja virheellistä informaatiota.

Muistuta, että sosiaalisessa mediassa on muokattua sisältöä aitojen kuvien ja videoiden seassa. Osa ihmisistä voi myös tahallaan tai ajattelemattomuuttaan levittää virheellisiä väitteitä tai esiintyä toisena henkilönä.
Rohkaise erityisesti keskustelemaan asiasta tutun, turvallisen aikuisen kanssa.
Ohjaa hakemaan tietoa viranomaislähteistä tai esimerkiksi YLEn uutisista.
Tue lapsia ja nuoria vähentämään sosiaalisen median käyttöä ja uutisten katselua etenkin, jos ne herättävät pelkoa. Muistuta, että vaikka elämme tietoyhteiskunnassa, jossa infoa tulee koko ajan useista lähteistä, on tervettä itsesuojelua esimerkiksi pitää välillä some-taukoja.
Tiedosta kuitenkin, että sosiaalisen median kanavat voivat tarjota kriisiaikana myös lohtua ja turvaa. Ne voivat vahvistaa kokemusta siitä, että emme jää kriisin keskellä yksin.
Muistuta sosiaalisen median palvelujen ikärajoista ja niiden perusteista.

Yksityisyys ja toisena henkilönä esiintyminen

Lapsille ja nuorille on hyvä kertoa, että tapauksen yksityiskohtieni tai nimien levittäminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi loukata kaikkien osallisten yksityisyyttä. Toisena henkilönä esiintyminen taas on aina väärin.

Käy läpi ikätasoisesti, mitä yksityisyydensuoja käytännössä tarkoittaa.
Kerro, millaisia seurauksia yksityisyydensuojan rikkomisesta voi olla.
Muistuta, että myös epäilty tekijä on lapsi ja siten haavoittuvassa asiassa. Teon hirvittävyydestä ja tuomittavuudesta huolimatta myös hän ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat suojelua.
Korosta, että toisena henkilönä esiintyminen ei ole oikein, ei edes leikillään sosiaalisessa mediassa.

Iän ja kehitystason huomioiminen

Keskustelussa on tärkeää huomioida oppilaiden ikä- ja kehitystaso. Tärkeintä on vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta ja luottamusta kuuntelemisen ja rauhallisen keskustelun keinoin.

Lapset ja nuoret voivat ensisijaisesti kaivata ajatusten jakamista, keskustelua ja kuuntelua. On hyvä huomioida, että lasten ja nuorten kyky käsitellä somessa nähtyjä ja kuultuja asioita vaihtelee, eikä se aina ole ikäsidonnaista.

Muistuta, että näin nuoren lapsen tekemä väkivaltarikos on hyvin poikkeuksellinen.
Kerro, että viranomaiset tekevät kaikkensa selvittääkseen, miksi näin tapahtui, jotta jatkossa vastaava voidaan välttää.
Luo luottamusta siihen, että omassa koulussa tai oppilaitoksessa on yhä turvallista olla ja tutuille aikuisille voi puhua mistä tahansa huolesta. Voit kertoa, että erilaisia kriisejä varten on olemassa koulukohtaiset suunnitelmat ja niitä päivitetään ja harjoitellaan säännöllisesti – suurin osa lieneekin joskus osallistunut esimerkiksi poistumisharjoituksiin.
Kuule ja kuuntele, millaisia huolia lapsilla ja nuorilla on mielessään. Jos huolia liittyy erityisesti oman koulun tai luokan turvallisuuteen, ole erityisen tarkkana ja ota ne puheeksi kollegoidesi ja esihenkilösi kanssa.

Sosiaalisen median sisältöjen hyödyntäminen opetuksessa

Medialukutaitoa opitaan osana monilukutaitoa. Laajan tekstikäsityksen mukaisesti opetuksessa käsitellään oppilaille ja opiskelijoille merkityksellisiä, autenttisia ja ajankohtaisia tekstejä. Sosiaalisen median sisällöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden tekstien tulkitsemiseen ja niiden luotettavuuden arviointiin. Huomioi aina sosiaalisen median sisältöjen käsittelyssä oppilaiden ikä.

Median sisällöistä keskusteleminen, niiden kriittinen arviointi sekä lähteiden tarkistamisen ovat lähestymistapoja, joissa oppilailla ja opiskelijoille voi olla luonteva aloitteellinen rooli.

Sosiaalista mediaa voidaan tarkastella disinformaation leviämisen ja vaikuttamiskeinojen kautta. Digitaalisten palvelujen vastuullinen käyttö on merkittävä osa oppilaan digiosaamista. Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella siitä, mikä vaikutus sosiaalisessa mediassa jaetavalla disinformaatiolla voi olla. On hyvä kertoa myös algoritmien toimintalogiikasta, eli kuinka etenkin tunteita herättävät eli paljon kommentteja ja muita reaktioita keräävät aiheet leviävät sosiaalisessa mediassa.