Kulttuuriperintöön tutustuminen kuuluu opetussuunnitelmaan

Kulttuuriperintöön tutustuminen sisältyy Opetushallituksen antamiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Erilaiset uskontoperinteet ovat vaikuttaneet monella tavalla kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään eri oppiaineissa. Esimerkiksi länsimaisen musiikin, kuvataiteen ja arkkitehtuurin yhteys uskontoon on keskeinen eikä niihin voi perehtyä käsittelemättä uskonnollista symboliikkaa. Opetus on kuitenkin uskonnollisesti sitouttamatonta.

Opetussuunnitelman mukainen opetus kuuluu kaikille eikä siitä voi kieltäytyä. Sille ei myöskään tarvitse järjestää vaihtoehtoista toimintaa. 

Opetuksen käytännön järjestäminen perustuu lakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin. Vastuu erilaisten opetukseen liittyvien tilaisuuksien järjestämisestä on koululla. Tilaisuuden luonteeseen vaikuttaa sisällön lisäksi sen pedagoginen toteutus. 

Uskonnollisesta tilaisuudesta on kyse silloin, kun oppilaita osallistetaan uskonnon harjoittamiseen tai sisältö on muuten uskonnollisesti sitouttavaa. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset toimitukset tai uskonnolliset päivänavaukset. Sen sijaan esimerkiksi barokkimusiikkikonsertti voi olla opetussuunnitelman perusteiden mukaista kulttuuriperintöön tutustumista, mutta jos siihen sisältyy musiikin lisäksi uskonnon harjoittamista, kyse on uskonnollisesta tilaisuudesta. 

Uskonnolliset tilaisuudet on pidettävä erillään koulun muusta toiminnasta

Opetushallituksella on varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille tarkoitetut ohjeet yhteisten juhlien ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseen. Ohjeissa kuvataan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säädökset huomioidaan esimerkiksi uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisen toiminnan ja kaikille yhteisten juhlien järjestämisessä. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että asiat toteutetaan säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.

Ohjeissa sanotaan, että uskonnolliset tilaisuudet tulee järjestää muusta toiminnasta erillään ja niille tulee tarjota vaihtoehtoista toimintaa. Tilaisuuksista tiedotetaan riittävän ajoissa lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen; ohjeissa painotetaan muutenkin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tiedotusvastuuta. 

Kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia. Ne ovat osa toimintaa ja opetusta, johon kaikkien tulee osallistua. Juhliin voi eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. Tällainen on esimerkiksi yksittäisen virren laulaminen, mikä ei tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta. Ketään ei voi vakaumuksensa vastaisesti pakottaa tai painostaa laulamaan virsiä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos hän ei halua lapsensa osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen ohjeet päivitettiin syksyllä 2022. Ohjeiden säädöspohjaan ei tullut muutoksia, mutta päivityksiä tehtiin muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöjen ja laillisuusvalvojien ratkaisujen pohjalta.