Liiketoiminnan perustutkinto uudistuu – tavoitteena vahvistaa opiskelijoiden digiosaamista ja kestävän kehityksen tietoja ja taitoja
Toisen asteen liiketoiminnan perustutkinnon eli kaupan ja hallinnon alan merkonomitutkinnon perusteet on uudistettu. Kyseessä on laaja sisältöuudistus, joka koskee sekä tutkinnon valinnaisia että pakollisia osia. Lisäksi tutkinnossa otettiin käyttöön kaikille ammatillisille tutkinnon osille yhtenäinen arviointikriteeristö, ja mahdollistettiin opiskelijoille aiempaa laajempi valinnaisuus. Uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2024.
Tutkintouudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa, että liiketoiminnan opiskelijat saavat käytännön työtehtävissä tarvittavaa digiosaamista sekä tuntevat kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet ja osaavat huomioida ne työssään.
– Kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat ilmiöitä, jotka muokkaavat monella tavalla liike-elämää ja joiden vaikutukset on ollut tärkeä ottaa kattavasti huomioon uudistyössä. Jatkossa nämä teemat läpileikkaavat tutkinnon sisältöjä, opetusneuvos Minna Taivassalo kertoo.
Perusteuudistus valmisteltiin yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, työelämän edustajien sekä liiketoiminnan opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Työntekijöiltä edellytetään aiempaa suurempaa vastuullisuutta ja kykyä hyödyntää kehittyvää teknologiaa
Uudistuksen myötä liiketoiminnan perustutkinnon pakollisia tutkinnon osia on vähennetty kolmesta kahteen ja jatkossa pakollisia tutkinnon osia ovat Asiakaspalvelu ja Liiketoimintaympäristössä toimiminen. Pakollisiin tutkinnon osiin on sisällytetty osaamista muun muassa eri liiketoimintamalleista, yritysvastuusta sekä tekoälyn hyödyntämisestä osana liiketoimintastrategiaa.
Lisäksi tutkinnossa on 30 valinnaista tutkinnon osaa, joista seitsemän on kokonaan uusia. Näitä ovat Digitaalisessa kaupassa toimiminen, Myymälässä toimiminen, Tuotekeräily, Tuote- ja palveluneuvonta, Sisäisten palveluiden ja tiedon käsittely, Kiertotaloustoiminnot sekä Visuaalinen myyntityö.
Digitalisaation jatkuva kehitys näkyy erityisesti kaupan alalla ja taloushallinnossa, jotka ovat merkittäviä merkonomien työllistäjiä. Kaupan alalla tarvitaan yhä enemmän digitaalisen kaupan, tuotekeräilyn, myynnin ja markkinoinnin sekä laadukkaan asiakaskokemuksen kehittämisosaamista.
– Uusi valinnainen tutkinnon osa Digitaalisessa kaupassa toimiminen tuottaa opiskelijalle osaamista muun muassa digitaalista kauppaa ohjaavista säädöksistä, asiakaspolkusta, viestinnästä sekä myynnin edistämisestä, Taivassalo lupaa.
Taloushallinnossa automaatioasteen kasvu on tehnyt perustason työtehtävistä aiempaa vaativampia, ja uusilta työntekijöiltä edellytetään syvällistä ymmärrystä niin kirjanpidon ja verotuksen keskinäisestä sidonnaisuudesta.
– Uudistuksessa on onnistuttu huomioimaan nämä merkittävät muutokset työn tekemisen tavoissa, arvioivat johtavat asiantuntijat Eija Männistö ja Mira Merikanto Taloushallintoliitosta.
Kestävyysosaamista on vahvistettu tutkinnossa muun muassa ammattitaitovaatimuksilla, jotka edistävät energia- ja resurssiviisasta toimintaa. Resurssiviisautta voidaan lisätä myös kiertotalouden kautta, sillä kiertotalouteen kuuluu muun muassa hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu. Tähän osa-alueeseen opiskelijat pääsevät syventymään uudessa valinnaisessa tutkinnon osassa Kiertotaloustoiminnot.
Nykyiset tutkinto-opiskelijat voivat halutessaan siirtyä suorittamaan opintoja uusien perusteiden mukaisesti elokuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa kaikki liiketoiminnan perustutkinnon osat ovat myös hyödynnettävissä valinnaisina tutkinnon osina muissa ammatillisen koulutuksen perustutkinnoissa tai suoritettavissa yksittäisinä tutkinnon osina, jolloin jo työelämässä olevat voivat kehittää joustavasti omaa liiketoimintaosaamistaan.
Opetushallitus tukee uudistettujen perusteiden käyttöönottoa
Opetushallituksen toimeenpanontuen webinaarit, tukimateriaalit ja neuvonta tukevat koulutuksen järjestäjiä uudistetun perusteen käyttöönotossa.
Ensimmäinen toimeenpanon tuen webinaari järjestetään 2.2.2024. Tilaisuus on suunnattu koulutuksen järjestäjille, työelämän edustajille sekä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Ilmoittautuminen webinaariin on jo auki.
Lisäksi Opetushallitus järjestää Liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämispäivät 14.–15.3.2024 Helsingissä. Kehittämispäivillä tarkastellaan myös tutkintouudistuksessa huomioituja teemoja, kuten tekoälyä, kehittyviä liiketoimintamalleja sekä vastuullista liiketoimintaa. Tilaisuudesta hyötyvät erityisesti ammatillisen koulutuksen liiketoiminnan ja yrittäjyyden opetus- ja ohjaushenkilöstö, koulutuspäälliköt, oppilaitosjohto ja työelämäkumppanit.
Lisätiedot:
Opetusneuvos Minna Taivassalo
minna.taivassalo [at] oph.fi (minna[dot]taivassalo[at]oph[dot]fi)
p. 029 5331294
Liiketoiminnan perustutkinto
- Liiketoiminnan perustutkinto on opiskelijamäärältään yksi ammatillisen koulutuksen suurimmista.
- Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä).
- Vuonna 2022 tutkinnon suoritti lähes 6000 opiskelijaa. Keskimääräinen päiväkohtainen opiskelijamäärä oli 19 131.*
- Vuonna 2022 koulutusta toteutti 58 ammatillisen koulutuksen järjestäjää.*
Merkonomi voi työllistyä asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi-, projekti- tai taloushallintotehtäviin, tapahtumajärjestelyihin tai varastotoimintoihin, finanssialalle tai kirjaston opastamis- ja tietopalveluihin. Merkonomilla on myös valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä.
* Lähde Vipunen.fi
Linkit:
- Liiketoiminnan perustutkinnon perusteet ePerusteet-palvelussa
- OPH: Lisätietoja liiketoiminnan perustutkinnon perusteista
- Toimeenpanon tuen webinaari 2.2.2024
- Liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämispäivät 14.–15.3.2024
- Kestävä kehitys ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa
- Ammatillisten tutkinnon osien arviointikriteeristö