Lit-Quest Europe vahvistaa kirjallisuusagenttien osaamista ja nostaa pienten kielialueiden kirjallisuutta
Pienten kielialueiden toiminnan kehittäminen on kirjallisuusalalla ajankohtainen aihe. Esimerkiksi alueiden kirjallisuus- ja käännösoikeuksien myynti ja sen haasteet ovat asioita, joihin Viivi Arela törmää päivittäin.
- Käännöskirjallisuutta julkaistaan rutiininomaisesti paljon, mutta etenkin englanninkielinen kirjallisuus dominoi monissa maissa tosi voimakkaasti. Tästä teemasta Lit-Quest Europe -hanke aikoinaan lähtikin käyntiin, Arela kertoo.
Viivi Arela on Helsinki Literary Agencyn toimitusjohtaja ja kirjallisuusagentti. Agentuuri myy kirjojen käännösoikeuksia ulkomaille ja toimii yhteistyössä Gummeruksen, Teoksen, Siltalan ja Schildts & Söderströmsin kanssa.
- Helsinki Literary Agencyn toiminta on lähtökohtaisesti kansainvälistä, koska lähes kaikki asiakkaamme ovat ulkomailla. Tämä on kuitenkin ensimmäinen EU-hankkeemme, Arela kertoo.
Agentuuritoiminnan kehittäminen vahvistaa myös Euroopan moniäänisyyttä
Lit-Quest Europe -hankkeen tavoitteena on kehittää agentuuritoimintaa ja vahvistaa kirjallisuusagenttien osaamista pienillä kielialueilla. Hankkeen koordinaattorina toimii slovenialainen kustantamo Goga, ja Helsinki Literature Agencyn lisäksi mukana on kroatialainen agentuuri ja kustantamo Sandorf.
Arelan mukaan agentuuritoiminta on Suomessakin aika uutta, vaikka agentuureja täällä on jo useamman vuoden ajan ollut. Monella eurooppalaisella kielialueella agentuureja ei välttämättä taas ole lainkaan, vaan käännösoikeuksien myyntiä tehdään kustantamoissa muun työn ohella.
Hankkeen tavoitteena onkin agentuuritoiminnan kehittämisen kautta edistää käännösoikeuksien myyntiä myös pienemmistä kielistä.
- On aina suurempi haaste saada alkuperäiskieleltään vaikka suomenkielinen teos myytyä, kun kaikki englannin-, ranskan- ja saksankieliset teokset kilpailevat vierellä. Ihmiset osaavat näitä kieliä laajasti kustannusalalla ja pystyvät lukemaan teosten käsikirjoituksia.
Meille tärkeä tavoite on tuoda esille pieniä kulttuureja sekä nostaa esille pienten kielialueiden kirjallisuutta ja ajatuksia.
Vaikka Suomessa julkaistaan paljon käännöskirjallisuutta myös muista kielistä kuin englannista, englanninkielinen kirjallisuus on silti erityisen isossa roolissa. Jossain muissa maissa rooli on vielä isompi.
- Hanke onkin tärkeä myös yleisesti Euroopan moniäänisyyden kannalta, Arela pohtii.
Workshoppeja ja residenssitoimintaa
Hankkeen tavoitteiden eteen työskennellään erilaisten työpakettien avulla, joista yksi keskittyy kirjallisuusagenttien osaamisen kehittämiseen. Toiminnossa koulutetaan hankemaiden kirjallisuuden kanssa toimivia agentteja workshoppien ja kirjamessuvierailujen kautta.
- Kukin maa valmistelee workshopin sisällön omista vahvuuksistaan käsin. Helsingin workshopin aikana esimerkiksi esiteltiin suomalaista kustannusalaa ja eri kustantamojen työtä, kun taas Novo Mestossa Sloveniassa käsiteltiin sopimusasioita ja kirjallisuusmyynnin avuksi kehitettyjä sovelluksia, Arela kertoo.
Toisessa työpaketissa järjestetään residenssejä kustannusalan ammattilaisille, joiden aikana muissa kuin hankemaissa asuvat kustantajat käyvät hankemaissa tutustumassa maiden kirjallisuusalaan. Samalla kaikesta opitusta työstetään tietopankkia: tavoitteena on kerätä tietoa keskitetysti yhteen paikkaan, jotta kynnys päästä tietoon käsiksi madaltuu.
Pienten kielialueiden kirjallisuus esiin
- Meille hankkeessa tärkeä tavoite on tuoda esille pieniä kulttuureja sekä nostaa esille pienten kielialueiden kirjallisuutta ja ajatuksia. Kannustamme myös kaikista taustoista tulevia henkilöitä hakemaan mukaan workshop- ja residenssitoimintaan.
Arela näkeekin hankkeen sekä tärkeänä yhteiskunnallisesti että hyödyllisenä suomalaista kirjallisuuskenttää ajatellen.
- Asiat, joita me edistämme hankkeessa ovat perusedellytyksiä sille, että pienten kielialueiden kirjallisuustoiminta voi jatkua. Sitten taas esimerkiksi hankkeen aikana järjestetyt kustantajavierailut edistävät parhaimmillaan suoraan suomalaista kirjallisuusvientiä, Arela pohtii.
Hankkeesta on tullut Arelalle sydämen asia. Hankkeen puitteissa järjestetyt tapahtumat ovat olleet mielekkäitä ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa toimiminen on ollut antoisaa.
- Kansainvälinen yhteistyö itsessään on ollut hankkeessa se paras osuus. Kun saa toiset linssit päähän, näkee myös oman työn eri vinkkelistä, Arela kertoo.
Teksti: Anni-Leena Alanen