”Mukavuusalueelta poistuminen kannattaa”
Nimeni on Ville Suomi ja olen projektimanageri tuotekehityksessä. Työurani on mennyt yliopistosta valmistumisen jälkeen kahdessa isossa firmassa: ensin työskentelin 16 vuotta Nokiassa ja nyt viimeiset kolmisen vuotta työnantajana on ollut KONE.
Lukiossa päätin, että haluan opiskella ulkomailla. Valmistuin englantilaisesta yliopistosta nimeltä University of Warwick vuonna 2004, pääaineena electrical engineering. Osana tutkintoa oli pakollista lähteä vaihtoon ulkomaille, joten vietin vuoden Ranskassa Erasmus-vaihdossa oppilaitoksessa nimeltä École des Mines de Nantes opiskellen tietojenkäsittelyä.
Warwickin yliopisto kannusti työharjoitteluun tutkinnon aikana, joten päädyin puoleksi vuodeksi töihin Norjaan teknologiafirmaan IAESTE-vaihdon kautta. Opintojen aikana Warwickissa olin myös satunnaisesti töissä esimerkiksi yliopiston business parkissa General Electricillä. Kesät ja lomat kuluivat eri näköisissä hommissa Englannissa tai Suomessa. Lisäksi olin rauhanturvaajana Kosovossa ensimmäisissä suomalaisjoukoissa opintojen aikana. Valmistumisen jälkeisen ajan olen asunut Suomessa ja viettänyt maksimissaan 6 viikon periodeja ulkomailla töiden merkeissä.
Ulkomailta löytyi uutta näkökulmaa itseen ja suomalaisuuteen
Ammatillisesti huomasin eroja suomalaisen ja asuinmaideni työkulttuurien välillä. Suomalainen suoruus, luotettavuus ja yleismaine (”maailman luotettavin kädenpuristus”) toimii monesti myös muualla. Tosin suomalainen autoritäärinen johtamistyyli toivottavasti kiihdyttää vajoamistaan ja poistuu kokonaan kuvioista ajan kanssa.
Kielitaito on näin yleisesti ottaen osoittautunut hyödyllisemmäksi kuin alun perin oletin - teknisellä alalla on valitettavan yleistä, että monipuolisen kielitaidon hyötyjä aliarvostetaan. Konkreettisena etuna työnantajalle mainittakoon esimerkiksi teknisen dokumentaation teko, johon osallistuin kielitaidon vuoksi uran alkuvaiheessa niin sanotun normityön lisäksi. Mutta suurin hyöty lienee tullut yleisestä elämänkokemuksesta ulkomailla, jonka hyöty näkynee enemmän epäsuorasti.
Henkilökohtaisesti maailmankuvani avartui ulkomailla asuessa suomalaisesta vinkkelistä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tämän kommentin sain sekä lähipiiristä että totesin omana havaintonani. Katselen myös omaa kotimaatani tänä päivänä eri silmin kuin aiemmin. Vaikka kulttuurit ja maat ovat erilaisia monella tavalla, löytyy myös paljon samankaltaisuuksia. Kaikki olemme ihmisiä, pitkälti samoilla perustarpeilla, kulttuurista riippumatta.
On helppoa liikkua ja elää suomalaisena maailmalla, koska Suomi-kuva on oman kokemukseni mukaan huonoimmillaankin neutraali ja monesti positiivinen. Kuten eräs tullivirkailija totesi, suomalainen passi on kultaa. Aika ulkomailla antoi uutta perspektiiviä esimerkiksi arjen eri asioiden sujuvuuteen, ja kaikki se kirkasti kuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Menneet sukupolvet ovat Suomessa tehneet - tietäen tai tahattomasti - viisaita ja kauaskantoisia ratkaisuja esimerkiksi tasa-arvon ja koulutuksen suhteen. Mielestäni meidän paras vientivalttimme onkin yhteiskuntamallimme.
Tutustu paikalliseen arkeen ja kulttuuriin
Toki meilläkin on opittavaa muista kulttuureista, varsinkin kommunikoinnin ja tunneilmaisun suhteen. Vaikka suomalaisuus on sydämessäni, olen ulkomaan kokemusten jälkeen ennen kaikkea planetaristi. Sitä yhteiset asiat tällä pallolla vaativat, jos haluamme mennä ihmiskuntana eteenpäin. Liika painotus paikallisiin asioihin johtaa globaaleihin ongelmiin.
Suosittelen lämpimästi opiskelua ja elämistä ulkomailla jonkun pidemmän periodin, jos se vähääkään kiinnostaa, ja vaikka se pelottaisikin. Ajoittainen mukavuusalueilta poistuminen yleensä kannattaa. Kannustan myös omia lapsiani lähtemään ulkomaille. Jos mahdollista, kannattaa mennä ulkomaille yksin kohteeseen, jossa ei ole muita suomalaisia ja ottaa osaa paikalliseen kulttuuriin ja arkeen paikallisten kielellä. Näin saa mahdollisimman autenttisen kokemuksen.