Pohjoismainen koulutusyhteistyö hyvinvointia ja kestäviä elämäntapoja rakentamassa

Vision kolme osa-aluetta ovat Vihreä Pohjola, Kilpailukykyinen Pohjola ja Sosiaalisesti kestävä Pohjola, joista jälkimmäinen on ollut keskiössä vuosina 2023–24. Teemasta on vuosina 2023–2024 rahoitettu kaikkiaan 169 hanketta, joissa sosiaalista kestävyyttä käsitellään ajankohtaisiin aiheisiin peilaten; tästä hyvänä esimerkkinä ovat seuraavat poiminnot suomalaisvetoisista Nordplus-hankkeista.   

Uusia lähestymistapoja oppilaiden hyvinvointiin

Kiteellä sijaitsevan Arppeen koulun kaksivuotisessa Nordplus Junior -hankkeessa “Happy Learning – Mental wellbeing as a source of happy schooling and life quality” pureudutaan oppilaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Oppilaiden hyvinvointi on viime vuosien aikana heikentynyt useissa eri maissa, ja he kokevat aiempaa enemmän ahdistusta arkisissa, koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Tällä kehityksellä on ollut negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja oppimistuloksiin sekä laajempaan kouluyhteisöiden hyvinvointiin.

– Hankkeessa mukana olevat koulut ovat todenneet, että tarvitsemme uusia lähestymistapoja hyvinvoinnin lisäämiseksi kouluissamme. Norplus-rahoituksella pyrimme kehittämään toimintamalleja, joissa oppilaita osallistetaan koulun toimintaan uusilla keinoilla, kuten antamalla aiempaa enemmän vastuuta, Jouni Ahlholm toteaa.

Pohjoismainen kulttuuriperintö ja koulutusjärjestelmien yhteiset piirteet ja toisaalta pienet erot koulutusjärjestelmissä antavat tälle kehitystyölle hyvän pohjan.

Taiteesta apua arjen haasteisiin

Suonenjoen lukion “Art Light house – You are the light” -hankkeessa nuoret Suomesta, Islannista ja Liettuasta kohtaavat taiteen merkeissä.

– Meillä oli erinomaisia kokemuksia Nordplus Junior-projektista liettualaisten ja islantilaisten partnereidemme kanssa ja halusimme ehdottomasti suunnitella uuden projektin yhdessä. Edellinen projektimme viivästyi koronapandemian takia, mutta monien mutkien kautta saimme vietyä sen loppuun, mikä osaltaan hitsasi meidät partnereina yhteen entistä tiiviimmin, Päivi Leinonen Suonenjoen lukiosta kertoo.  

Nykyisessä hankkeessa opiskelijat tutustuvat kohdemaiden merkittävään taiteeseen ja oppivat taiteen kautta keinoja selättää vaikeuksia, joita arjessa voi kohdata. Museot toimivat ns. oppimisalustoina kestävyysaiheesta. Opiskelijat tuottavat myös omia taideteoksia kierrätetyistä ja luonnosta löydetyistä materiaaleista. Taidemajakka ”Art Light house” säteilee taiteen keinoin valoa osallistujille – sekä yksilölle että yhteisölle.  

– Tapasimme viime syksynä Helsingissä projektin vastuuopettajien kanssa ja vierailimme lukuisissa museoissa. Mietimme, miten voisimme taiteen kautta vahvistaa opiskelijoiden sosiaalista hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta. Inspiroiduimme aiheesta todella, ja siitä syntyi Art Lighthouse - You are the Light -niminen projekti. Suomi, Liettua ja Islanti ovat kulttuuriperinnöltään todella erilaisia maita, mikä tuo projektiin variaatiota ja syvyyttä. Sosiaalinen kestävyys taiteissa on erittäin ajankohtainen teema, ja Nordplus Junior tarjoaa erinomaisen kontekstin käsitellä tätä teemaa pohjoismaisesta ja baltialaisesta näkökulmasta. 

Luontoläheisyys keinona ympäristökasvatukseen ja hyvinvointiin

Perniön yhteiskoulun “Sustainability through emotions” on kolmen koulun yhteistyöhanke, jonka keskiössä on luontoläheisyys. Myönteisillä luontokokemuksilla edistetään hyvinvointia ja toteutetaan samalla luonto- ja ympäristökasvatusta.

– Hankkeen taustalla ovat kestävän kehityksen tavoitteet, johon velvoittavat muun muassa Agenda 2030 ja opetussuunnitelmat, Rita Keskitalo kertoo.

– Keskeisenä ideana on mahdollistaa nuorille myönteisiä kokemuksia ja tunteita - iloa - luonnossa, ihmisten ja toislajisten eläinten seurassa. Myönteisten kokemusten ja tunteiden kautta toivomme, että nuorien hyvinvointi lisääntyy ja heille kehittyy myönteinen luontosuhde, empatiaa ja huolenpitoa toisista ihmisistä ja toislajisista eläimistä ja näiden seurauksena tarve välittää; tarve toimia kestävästi arjessa.

Hankekumppaniksi valikoitui Islanti, sillä Perniön Yhteiskoululla on takana jo kaksi aiempaa hanketta islantilaisten koulujen kanssa.

– Yhteistyö on ollut sujuvaa ja hyvin antoisaa. Lisäksi Islanti mahdollistaa erilaisia luontokokemuksia kuin oma maamme: lämpimien voileipien paistaminen lämpimässä tuliperäisessä maassa, pulahdukset kuumissa lähteissä, retket karuilla puuttomilla laavakentillä, osallistuminen lammas- ja hevostilan töihin jne. Vastaavasti me voimme mahdollistaa muun muassa yön yli retken maailman kauneimmassa ulkosaaristossa ja minivaelluksen metsässä, uimisen järvessä tai tutustumisen toislajisiin eläimiin Tuulispään eläinsuojelukeskuksessa. 

Oppimisympäristöistä tukea hyvinvointiin ja oppimiseen

Kiinnostus fyysisten tilojen vaikutuksesta pedagogisiin käytäntöihin, oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin on kasvussa. Monialaisessa oppimisympäristön suunnittelun tutkimuksessa Pohjoismaat ovat olleet aktiivisia jo jonkin aikaa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa hankkeessa „Impact of Learning Environment Design on Teaching, Learning, and Wellbeing: A Nordic Perspective” (LED Nordic) asiantuntijat tutkivat ja kehittävät parasta mahdollista oppimisympäristöä. Mukana on yliopistoja, yrityksiä ja kuntia kaikista Pohjoismaista. 

Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja innovatiivisia menetelmiä tutkijoille, kunnille ja koulutuksen järjestäjille sekä muun muassa pedagogeille ja arkkitehdeille. Sen tavoitteena on tuottaa ja jakaa uutta tietoa oppimisympäristöjen vaikutuksista eri koulutusasteilla Pohjoismaissa.

– Olemme iloisia, että voimme rahoituksen avulla vahvistaa pohjoismaista yhteistyötämme oppimisympäristöjen suunnittelussa ja tutkimuksessa, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, tutkijatohtori Tiina Mäkelä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Innovatiiviset oppimisympäristöt tutkimusryhmästä. 

– Pohjoismainen kouludesign samoin kuin oppimisympäristötutkimus on tunnettua maailmalla laadukkuudestaan. Hanke auttaa kokoamaan ja jakamaan pohjoismaista asiantuntijuuttamme.

Hankkeessa pilotoidaan myös alan huippututkijoiden kehittämää oppijoiden oppimisympäristökokemuksia kartoittavaa ILE+SE-tutkimustyökalua (Innovative Learning Environments and Student Experience). ILE+SE tutkimustyökaluja on kehitetty australialaisvetoisesti yhteistyössä kansainvälisen monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Pohjoismaisilla asiantuntijoilla on ollut kehitystyössä tärkeä rooli.