Systemaattista digikyvykkyyden kehittämistä verkostoissa ja ekosysteemejä hyödyntäen
Erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä avasi verkostotapaamisen kertomalla ajankohtaiset kuulumiset digiasioista. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen digikyvykkyyskysely lähetetään koulutuksen järjestäjille huhtikuun loppupuolella ja vastausaika päättyy kesäkuun puolivälissä. Uraseurantaa kehitetään, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, mikä merkitys koulutuksella on ollut yksilön elämään ja työllistymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus laativat tekoälysuositukset opetuksen ja oppimisen tueksi vuoden 2024 aikana. Digikompassi on työkalu, joka ohjaa Suomen digitalisaatiokehitystä. Tavoitteena on, että digitalisaatio helpottaisi ihmisten ja yritysten toimintaa. Se sisältää tavoitteet koko yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi ja neljä keskeistä kokonaisuutta ovat osaaminen, infrastruktuuri, julkiset palvelut ja yritykset. Osaamisen alla on digitaalinen sivistys ja perustaidot, osaaminen ja osaajat sekä infrastruktuuriin liittyvät teemat. Digitaalisen sivistyksen keskustelutilaisuudet ovat käynnistyneet.
Jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuus
Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden hankeaika on 2021—2025 ja uudet palvelut ovat valmiina 2025 loppuun mennessä. Uudet palvelut toimivat itsenäisesti mutta myös olemassa olevia palveluita (Opintopolku, Työmarkkinatori) sekä tietovarantoja. Hankkeen rahoittaa Euroopan komissio. Palvelukokonaisuus hyödyntää yksilöitä, ohjaajia, työelämäntoimijoita ja koulutustoimijoita sekä työ- ja opetushallinnon toimijoita. Tavoitteena on, että yksilöllä on yksi paikka, jossa ylläpitää omaa osaamistietoa ja hän hahmottaa ja tunnistaa osaamisensa, taitonsa ja mahdollisuutensa työmarkkinoilla. Lisäksi hän löytää tietoa työmahdollisuuksista, koulutuksista ja julkisista ohjaus- ja neuvontapalveluista. Palveluun tulee ennakointi-, koulutus- ja työmarkkinatietoa.
Opetushallituksen Ammatillisen koulutuksen yksikön digitiimistä opetusneuvokset Sanna Laiho ja Minna Taivassalo tarjosivat näkemyksiä ammatillisen koulutuksen ekosysteemeihin (alueellinen, paikallinen, alakohtainen, oppimisanalytiikan ympärille rakentuva jne) ja verkostomaiseen toimintatapaan. He korostivat ekosysteemiajattelun ja verkostomaisen toiminnan merkitystä ammatillisen koulutuksen uudistumiskyvylle nopeasti muuttuvassa maailmassa. Esityksessään he painottivat, kuinka tällainen lähestymistapa edistää resurssien tehokasta käyttöä, tiedon hyödyntämistä ja liikkuvuutta sekä osaamisen jakamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on elintärkeää tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kannalta. Reetta Paloheimo ja Sanja Mursu Oppiva Investistä kertoivat koulutus-, rahoitus- ja yritystoimijoiden yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää yhteistä oppimisratkaisujen ekosysteemiä, joka rakentuu koulutuksen järjestäjien ja yritysten vuoropuhelussa yhteiskehittäen.
Kokonaisarkkitehtuuri on työkalupakki oman organisaation toiminnan jäsentämiseen
Omniasta kehittämispäällikkö Tuukka Soinilla oli puheenvuoro kokonaisarkkitehtuurista arjen työkaluna. Tuukan mukaan kokonaisarkkitehtuuri auttaa ymmärtämään monimutkaisuutta ja auttaa toteuttamaan strategisia tavoitteita arjessa. Se on systeeminen jäsennys siitä, miten kokonaisuus toimii. Se auttaa hahmottamaan muuan muassa prosessit, toimijat, palvelut, tietovirrat ja tietojärjestelmät. Jos haluaa olla muutoskyvykäs, on hyvä olla tietoinen siitä, mitä oma toiminta on. Erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä suunniteltaessa oman organisaation toiminnan tuntemus on tärkeää.
Digikyvykkyyden kehittäminen osa organisaatioiden arkea
Projektipäällikkö Jyrki Ingman Omniasta kertoi, että uuden Ammatillisen koulutuksen digikyvykkyyden kehittäminen -verkostohankkeen (89 koulutuksen järjestäjän verkosto) tehtävänä on jalkauttaa ja vakiinnuttaa aiemmin rahoitettujen strategiarahoitushankkeiden toimintamalleja valtakunnallisesti. Näitä hankkeita ovat:
- KARKKI-hanke (Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen)
- OA-hanke (Ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäminen)
- Tieto-osaava (Tietojohtamisen kehittäminen) sekä
- Digiosaava (Digitalisaation osaamisen ja johtamisen kehittäminen)
Tavoitteena on myös tuotettujen materiaalien ylläpitäminen ja päivittäminen, sekä toiminnan edellyttämän verkoston syntyminen ja jatkuvuus. Hankkeiden keskeisiä tuotoksia ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri ja sen hyödyntämistä tukeva osaamisen kehittämisaineistot sekä kokonaisselvitys oppimisanalytiikan mahdollisuuksista, osaamiskampus sekä Tietojohtamisen ABC-käsikirja ja tietojohtamisen toimintamalli. Hyödyntäkää tulevat koulutukset ja tapahtumat.
Digilompakot koulutustietojen hyödyntämisessä
Projektipäällikkö Kristiina Laipio kuvasi digilompakoiden roolia koulutustietojen hyödyntämisessä DC4EU-hankkeen kontekstissa. Euroopan unionin pyrkimys tuoda käyttöön digitaaliset lompakot vuoteen 2027 mennessä, vastaavat myös digitaalisen tunnistautumisen kasvaviin haasteisiin. Innovaation avulla pyritään mahdollistamaan sähköinen tunnistautuminen ja allekirjoittaminen koko EU:n alueella, samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin välinen tiedonvaihto, mikä parantaa merkittävästi tiedon liikkuvuutta ja hyödynnettävyyttä.
DC4EU-hankkeen puitteissa, joka kestää 1.4.2023-31.3.2025, digilompakot otetaan käyttöön sähköisenä tunnistautumisvälineenä. Tavoitteena on mahdollistaa opintosuoritustodistuksien ja ammattipätevyyksien tallennus ja jakaminen rajat ylittävästi, mikä edistää jatkuvan oppimisen periaatteita ja ammatillista pätevyyttä. Tämä uudistus luo pohjan tehokkaammalle ja monipuolisemmalle opintotietojen hallinnalle sekä tukee opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta EU:ssa.
Kokonaisuudessaan, digilompakoiden käyttöönotto koulutustietojen hyödyntämisessä on merkittävä askel kohti digitalisaation syvempää integroitumista ammatilliseen koulutukseen, tuoden mukanaan uusia mahdollisuuksia tiedon jakamiselle ja osaamisen tunnistamiselle.
Seuraava verkostotapaaminen järjestetään 11.6.2024 klo 12-15.30 teemalla tekoälysuositukset sekä TUTKE4-kehittämistyö: digitaalinen osaaminen ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmässä erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.