Erasmus+ -ohjelman kasvava budjetti tukee kansallista kehittämistä Suomessa

Koko ohjelman tasolla käynnissä olevan ohjelmakauden budjetti on  yhteensä 26,4 miljardia euroa. Tämä on noin 12 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä ohjelmakaudella eli vuosina 2014–2020. Vuoden 2020 tasosta ohjelman budjetti kasvaa ohjelmakauden loppuun mennessä yhteensä reilut 80 prosenttia. Suurin osa Erasmus+ -ohjelman rahoituksesta hallinnoidaan eri maiden Erasmus+ -kansallisten toimistojen kautta.  

Rahoituksen kasvun taustalla ovat panostukset erityisesti oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen eli oppilaiden, opiskelijoiden, nuorten sekä opettajien ja muiden ammattilaisten ulkomaanjaksoihin. Ohjelman liikkuvuustoimintoihin on tullut vuodesta 2021 eteenpäin uusina lisäyksinä mahdollisuus myös koulujen ja lukioiden yksilöliikkuvuuteen, aikuiskoulutuksen oppijaliikkuvuuteen, korkeakouluopiskelijoiden monimuoto- ja intensiivikursseihin sekä urheiluhenkilöstön liikkuvuusjaksoihin. 

Suomalaiset  organisaatiot ovat menestyneet hyvin Erasmus+ -keskitettyjen hankkeiden hauissa   

Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin on noin 1,7 prosenttia. Suomelle palautuu EU-varoja Erasmus+ -ohjelman kansallisesti hallinnoitujen toimintojen kautta 1,9 prosenttia, eli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä Suomelle laskennallisesti kuuluisi. 

Joitakin Erasmus+ -toimintoja rahoitetaan suoraan Euroopan komission toimeenpanovirasto EACEA:n kautta. Näissä niin kutsutuissa keskitetyissä toiminnoissa Suomelle palautuu peräti 3,4 prosenttia jaossa olevasta Erasmus+ -budjetista. 

-    Tämä on valtavan hieno saavutus Suomelta, sillä keskitetyissä hankkeissa hankerahoitus on erittäin kilpailtua, ja hyväksyttyjen hankkeiden laatu on erityisen korkea. Myös kansallisesti hallinnoidut varat ovat pysyneet hyvällä tasolla, koska suomalaiset organisaatiot sekä hakevat että käyttävät EU-varoja tehokkaasti. Kaiken kaikkiaan suomalaiset organisaatiot ovat tehneet upeaa työtä menestyessään näin hienosti, Suomen Erasmus+ kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen toteaa. 

Vuosina 2021–2024 suomalaiset organisaatiot ovat saaneet suoraan toimeenpanovirastosta yhteensä 90 miljoonaa euroa Erasmus+ -rahoitusta. Tämä summa tulee kansallisesti jaettavan Erasmus+ -rahoituksen lisäksi. Vuosina 2021-2024 Suomi on kotouttanut Erasmus+ -varoja kaiken kaikkiaan yhteensä 300 miljoonaa euroa.   

-    Tämä on merkittävä summa suomalaisten koulutus-, nuoriso- sekä liikunta- ja urheilunalan organisaatioiden toiminnan kehittämiseen kansainvälisen yhteistyön kautta.     

Erasmus+ -ohjelman keskitetyt toiminnot ovat laajoja hankkeita, joissa kehitetään yhteistä eurooppalaista koulutusaluetta, koulutuspoliittista yhteistyötä sekä tuetaan strategisia aloitteita ja toimintoja. Suomalaiset korkeakoulut ovat menestyneet erityisen hyvin keskitettyjen hankkeiden Eurooppalaiset yliopistot -toiminnossa, ja tämän ansiosta jopa 62 prosenttia suomalaista korkeakouluista on mukana jossain Eurooppalaiset yliopistot -verkostossa. Tämä tekee Suomesta suhteellisesti Euroopan menestyneimmän maan tässä toiminnossa.  

Teacher Academies -hankkeet puolestaan tähtäävät opettajankoulutuksen kehittämiseen eurooppalaisessa yhteistyössä. Suomalaisia korkeakouluja ja oppilaitoksia on mukana joka kolmannessa tästä toiminnosta rahoitetussa hankkeessa.

Suomalaiset koulutusorganisaatiot tekevät erinomaista yhteistyötä koulutuksen kehittämishankkeissa  

Suomalaisten korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten pitkäjänteinen yhteistyö erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan oppilaitosten kanssa on johtanut menestykseen myös Erasmus+ -kapasiteetinvahvistamistoiminnoissa. Suomalaiset koulutusorganisaatiot ovat menestyneet erinomaisesti näissä  kolmansien maiden korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja laadun parantamiseen tähtäävissä hankkeissa. Hankeyhteistyötä tehdään myös ukrainalaisten organisaatioiden kanssa.

-    Menestys Erasmus+ -keskitettyjen hankkeiden hauissa kertoo suomalaisten koulutusorganisaatioiden korkeasta kyvykkyydestä osallistua kansainväliseen hanketoimintaan sekä relevantista ja monipuolisesta osaamisesta. Erasmus+ -hankkeisiin osallistumalla on mahdollista kehittää koulutuksen laatua ja rahoittaa innovatiivisia eurooppalaisia aloitteita,  joilla on myös linkki kansalliseen kehittämistyöhön, kertoo vastaava asiantuntija Laura Lalu Opetushallituksesta. 

Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia Erasmus+ -jaksoille

Kasvaneen budjetin myötä Suomesta ulkomaanjaksoille osallistuneiden määrä on kasvanut. Kuluvalla ohjelmakaudella liikkuvuusjaksoille on osallistunut jo yhteensä yli 63 000 henkilöä. 

-    Pelkästään vuonna 2024 ulkomaisia oppimisjaksoja myönnettiin yhteensä 26 000 henkilölle. Laskennallisesti tämä on puolet suomalaisten 7-vuotiaiden ikäluokasta, vaikka toki yhden vuoden osallistujien joukossa on sekä lapsia, nuoria että aikuisia opettajia ja asiantuntijoita. Erasmus+ -ohjelma siis mahdollistaa joka vuosi kansainvälisiä kokemuksia sekä osaamisen kehittämistä merkittävälle määrälle suomalaisia, korostaa Saarinen.  

Suomi on myös houkutteleva Erasmus+ -ohjelman kohdemaa, sillä vastaanotamme enemmän osallistujia kuin mitä meiltä lähtee ulkomaanjaksoille. Vuosien 2021–2024 aikana Suomeen on tullut liikkuvuusjaksoille yhteensä vajaat 68 000 henkilöä, kun lasketaan yhteen sekä oppija- että henkilöstöliikkuvuus. Suomesta on samana ajanjaksona lähtenyt ulkomaille yhteensä noin 63 000 oppijaa ja henkilöstön jäsentä.

Suomen houkuttelevuus pätee erityisesti henkilöstöliikkuvuuteen. Esimerkiksi yleissivistävän koulutuksen opettajia on saapunut Suomeen neljän vuoden aikana yhteensä 14 400 henkilöä, kun oppilaita ja opiskelijoita on tullut Suomeen 12 300 henkilöä. Samoin aikuiskoulutuksessa henkilöstön määrä ylittää oppijoiden määrän: henkilöstöä on tullut Suomeen noin 1200 henkilöä, kun vastaava oppijoiden määrä on ollut noin 380 henkilöä. Myös ammatillisessa koulutuksessa saapuvaa henkilökuntaa on ollut enemmän kuin lähtevää: Suomeen on tullut liikkuvuusjaksoille noin 4800 henkilöä, kun täältä on lähtenyt ulkomaanjaksoille noin 3400 henkilöä.

-    Tämä kertoo siitä, että suomalaisten osaamista ja tietotaitoa arvostetaan. Suomalaisilta koulutus-, nuorisoalan sekä liikuntasektorin toimijoilta halutaan oppia toimintatapoja ja hyviä käytänteitä, toteaa Saarinen.

Yleisimpiä henkilöstön liikkuvuusmuotoja ovat täydennyskoulutukset ja kurssit sekä job shadowing -jaksot, joiden aikana pääsee seuraamaan kollegan työtä toisessa maassa. 

Myös opiskelijoiden keskuudessa Suomi kiinnostaa. Korkeakouluopiskelijoita on neljän vuoden aikana tullut vaihtoon tai harjoitteluun Suomeen yhteensä noin 31 000 henkilöä, kun suomalaisia korkeakouluopiskelijoita on lähtenyt opiskelemaan tai harjoittelujaksolle yhteensä 17 000 henkilöä.