JOPPI-Blogi: Pienet osaamiskokonaisuudet jatkuvan oppimisen ekosysteemissä – siltoja jatkuvan oppimisen saavutettavuuteen ja työelämälähtöisyyteen

Pienillä osaamiskokonaisuuksilla (eng. micro-credentials) tarkoitetaan rajattuja, työelämälähtöisiä ja ajallisesti kevyempiä oppimiskokonaisuuksia, jotka rakentuvat selkeästi määritellystä osaamistavoitteesta ja sen osoittamisesta. Ne voivat muodostaa itsenäisiä oppimiskokemuksia tai kytkeytyä osaksi laajempia opintokokonaisuuksia tai tutkintoja.

Näiden osaamiskokonaisuuksien kehittäminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Siksi niitä tarkastellaan osana jatkuvan oppimisen ekosysteemiä – kokonaisuutta, joka ei ole staattinen rakenne, vaan elävä, ihmislähtöinen verkosto.

Tämä ekosysteemi koostuu koulutuksen järjestäjistä, työelämätoimijoista, julkisista ja kolmannen sektorin organisaatioista, ja sen keskiössä on jatkuva oppija. Juuri tällaista monen toimijan kehittämistä pienet osaamiskokonaisuudet vaativat: yhteistä ymmärrystä, tavoitteiden yhdistämistä ja käytännön kokeiluja. Kokemukseni mukaan suurin onnistumisen edellytys on yhteinen käsitys tavoitteista – ja suurin riski on juuri yhteisen kielen ja vastuunjaon puute. Yhteistyön onnistuminen nojaa vahvasti selkeisiin tavoitteisiin. Ilman niitä rakenteet jäävät helposti irrallisiksi, eikä monitoimijuudesta synny vaikuttavaa kehittämistä.
 

Rakenteita, yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia

JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -koordinaatiohanke toimii valtakunnallisena kehittämisalustana, jonka tavoitteena on edistää opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista jatkuvan oppimisen teemaa Uudistuva ja osaava Suomi ‑ohjelman linjausten mukaisesti.  Se tukee verkostossaan toimivia hankkeita muun muassa viestinnässä ja verkostoitumisessa sekä tuo yhteen koulutuksen järjestäjiä, työelämää ja päättäjiä strategisesti tärkeiden teemojen äärelle.

Koska kyseessä on ESR+-rahoitteinen valtakunnallinen kokonaisuus, jatkuvan oppimisen käsite nojaa opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelyyn, jonka mukaan se kattaa työikäisen väestön osaamisen kehittämisen, päivittämisen ja tukemisen.

Tämä määrittely luo perustan rahoituksen ja kehittämistyön fokusoimiselle – mutta sen rinnalla tarvitaan myös laajempaa keskustelua ja ymmärrystä jatkuvan oppimisen ekosysteemistä.

Yksi JOPPI-koordinaation kuudesta alateemasta keskittyy pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiseen. Korkeakoulut ja yliopistot kehittävät parhaillaan rakenteita ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat laajojen opintokokonaisuuksien pilkkomisen pienemmiksi, saavutettavammiksi osiksi. Tämä tukee oppijoita erilaisissa elämäntilanteissa ja vastaa entistä paremmin muuttuviin osaamistarpeisiin.

JOPPI-koordinaation verkostotyössä fokus on ekosysteemimäisessä ajattelussa. Koordinaatio mahdollistaa foorumeita ja keskusteluja, joissa jatkuvan oppimisen eri osa-alueita – kuten uutta, rakenteellisesti vielä kehittyvää pienet osaamiskokonaisuudet -kenttää – voidaan rakentaa, suunnata ja haastaa yhdessä.
 

Viitekehys ja kehittämishankkeet

Kansallisen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystyön tavoitteena on tehdä pienistä osaamiskokonaisuuksista yhtenäisiä, luotettavia ja työelämälähtöisiä tapoja hankkia ja osoittaa osaamista. Viitekehystä on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä (OKM 2024).

Tällä hetkellä kehitystyön luonnosta pilotoidaan seitsemässä ESR+-rahoitteisessa hankkeessa, joita koordinoi JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -koordinaatio.  Näissä hankkeissa kansallista viitekehystä sovelletaan korkeakoulujen ja yliopistojen rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen. Piakkoin saadaan ensimmäisiä konkreettisia tuloksia siitä, miten viitekehystä voidaan hyödyntää käytännön kehittämistyössä.

JOPPI-koordinaation verkoston ESR+-rahoitteisissa hankkeissa edistetään puitteiden ja toimintamallien rakentamista, kun puolestaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) rahoittaa hankkeita, joissa kehitetään konkreettisia oppimiskokonaisuuksia vastaamaan eri kohderyhmien ja työelämän osaamistarpeisiin. Näin nämä kaksi toimintalinjaa täydentävät toisiaan ja rakentavat yhdessä kestävää pohjaa joustavalle ja työelämälähtöiselle jatkuvalle oppimiselle.
 

Strateginen konteksti: hallitusohjelma ja EU:n osaamisagenda

Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat sekä kansallisesti että EU-tasolla strategisesti keskeisiä painopisteitä. Euroopan unionin neuvoston suositus (2022) kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia viitekehyksiä, jotka tukevat osallistavaa, joustavaa ja työelämälähtöistä elinikäistä oppimista.

Vaikka suomalainen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystyö ei perustu suoraan hallitusohjelman (2023) toimeenpanoon, se tukee sen linjauksia koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisen osalta. Hallitusohjelmassa korostetaan erityisesti:

• elinkeinoelämän aktiivista roolia osaamisen kehittämisessä
• koulutuksen työelämävastaavuutta
• jatkuvan oppimisen rakenteiden ja toimintamallien vahvistamista

Näiden tavoitteiden toteuttaminen edellyttää monialaista yhteistyötä, jossa koulutuksen järjestäjät, työelämätoimijat, kehittämisverkostot ja päättäjät toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys tukee tätä kehitystä tarjoamalla rakenteellisen perustan, jonka avulla osaamisen kehittämistä voidaan suunnata paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. 
 

Saavutettavuus ja osallisuus

Pienet osaamiskokonaisuudet tukevat osaltaan koulutuksen saavutettavuutta ja osallisuutta. Euroopan unionin neuvoston suosituksessa (2022) korostetaan, että tällaiset kokonaisuudet voivat parantaa koulutuksen saavutettavuutta erityisesti aliedustettujen ryhmien, kuten työttömien, vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien keskuudessa. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön viitekehysluonnoksessa (2024) tätä näkökulmaa ei ole toistaiseksi eksplisiittisesti nostettu esiin, mutta viitekehystä pilotoivat ESR+-rahoitteiset hankkeet toki tunnistavat työssään moninaiset kohderyhmät ja pyrkivät huomioimaan saavutettavuuden rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä.

Kun oppimisen ekosysteemi rakentuu tukemaan yksilöä hänen omista lähtökohdistaan käsin, pienet osaamiskokonaisuudet voivat tehdä oppimisesta näkyvää, saavutettavaa ja motivoivaa. Näin oppimisesta tulee aidosti elinikäistä – ja yhteiskunnasta osaavampi, osallistavampi ja kestävämpi.
 

Oppimiskyvykkyys ja oppimiskokemukset

Pienet osaamiskokonaisuudet voivat tarjota rakenteellisen keinon tukea oppimista myös poikkeustilanteissa keventämällä sekä opiskelijan että opettajan kuormitusta. Ne voivat osaltaan turvata oppimisen jatkuvuutta silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti ja kuormitus kasvaa.

Jatkuvassa oppimisessa suurten kokonaisuuksien purkaminen pienemmiksi, konkreettisiksi osaamisiksi tekee oppimisesta saavutettavampaa ja motivoivampaa. Pienet onnistumiset rakentavat itseluottamusta ja kannustavat jatkamaan, kun oppija kokee työnsä merkitykselliseksi ja saa selkeän kuvan siitä, mitä osaa ja mitä seuraavaksi.

Oppimista kuormittavat kokemukset vaikuttavat läpi elämän oppimisresilienssiin. Oppimiskyvykkyys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se rakentuu kokemusten ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Tuore italialainen tutkimus (Passeggia et al., 2023) osoittaa, että heikoiksi koetut aiemmat oppimiskokemukset altistavat opiskelijat herkästi motivaation kadottamiselle ja opintojen keskeyttämiselle. 

Suomalainen tutkimus COVID-19-pandemian vaikutuksista (Mäkelä et al., 2021) vahvistaa, että ilman riittävää tukea aiemmat opiskelun haasteet voivat syventyä ja vaikuttaa kielteisesti koulutuspolkuihin.

Koulutuksen järjestäjillä on vastuu turvata oppimisen jatkuvuus myös poikkeustilanteissa. Tämä edellyttää ennakoivia rakenteita, opiskelijoiden resilienssin tukemista sekä psyykkisesti turvallisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Tunnetaidot ja kuulumisen kokemus eivät synny itsestään, vaan ne rakentuvat tietoisesti tuetussa ympäristössä. Pandemia toi näkyväksi, kuinka ratkaisevaa on varmistaa oppimiseen rakenteellinen ja sosiaalinen tuki kaikissa olosuhteissa.
 

JOPPI-koordinaation rooli ja verkostotyö

JOPPI-koordinaatio kokoaa yhteen yli 200 jatkuvan oppimisen aihepiirin hanketoimijaa eri puolilta Suomea. Se toimii monitahoisena foorumina, jossa jatkuvan oppimisen eri alateemoja kehittävät hankkeet pääsevät verkostoitumaan ja tutustumaan toistensa työhön. Tällainen poikkialainen yhteistyö vahvistaa jatkuvan oppimisen ekosysteemiä ja tukee käyttäjälähtöisten palveluiden syntymistä.

“Kumppanit kylässä” on JOPPI-koordinaation valtakunnallinen jatkuvan oppimisen teeman verkostokonsepti, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, vertaistoimijuutta ja kehittämisyhteistyötä jatkuvan oppimisen kentällä. Verkoston hanketoimijat vuorottelevat tilaisuuksien vetovastuussa, jakaen erityisosaamistaan, ratkaisumallejaan ja kokemuksiaan. Tavoitteena on tunnistaa yhteisiä teemoja ja rakentaa kumppanuuksia, jotka voivat skaalautua laajemmiksi toimintamalleiksi.
 

Yhteenveto: Palapeli, joka rakentuu yhdessä – jatkuvan oppimisen ekosysteemi

Pienet osaamiskokonaisuudet eivät ole vain pedagoginen ratkaisu – ne ovat strateginen väline osaamisperusteisen, saavutettavan ja työelämälähtöisen koulutuksen uudistamiseen. Ne tarjoavat keinon pilkkoa laajoja opintokokonaisuuksia selkeiksi, osoitettaviksi ja joustaviksi oppimispoluiksi, jotka vastaavat yksilöiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Jatkuvan oppimisen ekosysteemissä ne muodostavat uudenlaisen rakenteellisen rajapinnan koulutuksen järjestäjien, työelämätoimijoiden ja kehittäjäverkostojen välillä. JOPPI-koordinaation rooli rakenteiden ja toimintamallien kehittäjänä sekä JOTPA:n panos sisältöjen mahdollistajana rakentavat yhdessä pohjaa yhtenäisemmälle ja skaalautuvalle kokonaisuudelle.

Pienten osaamiskokonaisuuksien vaikuttavuus ei kuitenkaan synny itsestään – ei pelkistä rakenteista, eikä pelkistä sisällöistä. Niiden potentiaali on vietävä käytäntöön: konkreettisiksi rakenteiksi, kohdennetuiksi tukimuodoiksi ja oppimista mahdollistaviksi toimintamalleiksi. Tämä edellyttää yhteistä suuntaa, päätöksentekokykyä ja valmiutta tarkastella oppimisen järjestelmää uudelleen – ei vain sen perusteella, miten olemme tottuneet toimimaan, vaan sen mukaan, mitä tulevaisuus meiltä edellyttää.
 

Blogin kirjoittajasta

Marjo Äikäs, erityisasiantuntija, JOPPI Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -koordinaatio

Marjo Äikkäällä on pitkä kokemus korkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutuksen kehittämistehtävistä. Nyt hän työskentelee Opetushallituksessa valtakunnallista jatkuvan oppimisen teemaa edistävässä koordinaatiossa erityisasiantuntijana ja hankevastaavana, ja on oppimisen sekä työelämän merkityksellisyyden puolestapuhuja.

Lue lisää: JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatio