Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julki: Osa ehdotuksista vaatii toteutuakseen lainsäädäntömuutoksia

Katsomusaineilla tarkoitetaan uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetusta. Katsomusaineiden uudistamista koskeva kehittämisryhmä tuotti asettamispäätöksensä mukaisesti ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. 

Sanna Marinin hallituskaudella keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jossa ehdotettiin katsomusaineiden kehittämisryhmän perustamista. Myöhemmin syksyllä Opetushallitus nimitti katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän vuosille 2022–2024.

Kehittämisryhmän tehtävänä oli linjata lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä sekä tehdä toteuttamisesitykset seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Kehittämisryhmän tekemät esitykset ovat ehdotuksia, joiden pohjalta katsomusaineiden opetusta voidaan lähteä uudistamaan.

Kehittämisryhmän loppuraportissa kuvataan nykytilannetta ja tarkastellaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja keskeisiin ongelmiin, joita katsomusaineiden opetuksen järjestämisessä on havaittu. Kehittämisryhmä tunnisti opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen tapaan kahteen eri katsomusaineeseen ja uskonnon eri oppimääriin perustuvassa mallissa myös ansioita.

– Suurin osa kehittämisryhmän ehdotuksista vaatisi lakimuutoksia. Yksittäisiä muutosehdotuksia tulisi tarkastella suhteessa toisiinsa ja lainsäädännön kokonaisuuteen, kertoo kehittämisryhmän sihteerinä toiminut opetusneuvos Outi Raunio-Hannula.

Opetushallitus ei tee lainsäädäntömuutoksia, vaan ne kuuluvat ministeriöiden, hallituksen ja eduskunnan vastuulle. Sen vuoksi kehittämisryhmä päätyi tuomaan esille tahtotiloja. Jatkotoimenpiteistä ne, jotka edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, ovat poliittisten päättäjien käsissä.

Opetuksen nykymalli on ongelmallinen yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Katsomusaineiden opetuksen nykyinen järjestämismalli ja sen taustalla oleva lainsäädäntö ovat monimutkaisia. Opetuksen nykymalliin sisältyy merkittäviä yhdenvertaisuusongelmia, mikä todetaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä (2022) että Opetushallituksen kehittämisryhmän raportissa. Nykymalli kohtelee katsomusainevalintojen osalta epäyhdenvertaisesti eri uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia ja niihin kuulumattomia.

– Katsomusaineiden järjestämisen vaihtoehtoja oppilaalle tai opiskelijalle voi olla yhdestä viiteen. Vaihtoehdot riippuvat muun muassa siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään. Tällä hetkellä myös osa oppilaista ja opiskelijoista ei osallistu lainkaan katsomusaineiden opetukseen, kertoo Raunio-Hannula.

Ehdotuksia ja niiden vaikutuksia tarkasteltava osana kokonaisuutta

Kehittämisryhmä antaa raportissaan yhteensä 13 ehdotusta. 

– Listan lisäksi kannattaa lukea raportista myös ehdotusten taustaa. Jokaista ehdotusta ja niiden vaikutuksia tulisi erikseen tarkastella osana katsomusaineiden järjestämisen kokonaisuutta, Raunio-Hannula huomauttaa.

Kehittämisryhmä ehdottaa:

1. Muutetaan uskonnonopetusta koskevaa lainsäädäntöä siten, että oman uskonnon käsitteestä luovutaan uskonnon oppimäärien kuvauksena.
2. Lisätään keinoja, joilla voidaan vahvistaa katsomusaineiden opetuksen järjestämiseen liittyvää laillisuusvalvontaa.
3. Katsomusaineiden opettajien täydennyskoulutustarve huomioidaan riippumatta katsomusaineiden opetuksen järjestämismallista.
4. Muutetaan lainsäädäntöä siten, että oppilas tai opiskelija ei jatkossa voisi olla osallistumatta koulun katsomusaineiden opetukseen. Nykylainsäädännön mukaan se on mahdollista osalle oppilaita ja opiskelijoita.
5. Muutetaan lainsäädäntöä siten, että oppilaan ja opiskelijan oikeus osallistua katsomusaineiden opetusta korvaavan opetuksen tai muun toiminnan sijaan oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan opetukseen poistetaan.
6. Katsomusaineiden valinnanvapauden epäyhdenvertaisuus ratkaistaan lyhyen aikavälin tavoitteena.
7. Kehittämisryhmän selvä enemmistö esittää, että epäyhdenvertaisuuden korjaamiseksi lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että katsomusaineiden valinta avattaisiin opiskelijoille lukiokoulutuksessa.
8. Perustetaan työryhmä, joka hahmottelee katsomusaineiden opettamisen kehittämiseksi esimerkiksi pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja sekä mahdollisia katsomusaineiden opettamisen yhteisiä malleja, muotoja ja sisältöjä.
9. Toteutetaan tutkimukseen perustuva opetuskokeilu osittain integroidusta katsomusaineiden opetuksesta perusopetuksessa.
10. Muutetaan aikuisten perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä siten, että vastaavasti kuin lukiokoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa opiskelevien alle 18-vuotiaiden katsomusaineisiin liittyvistä valinnoista päättää huoltajan sijaan opiskelija itse.
11. Muutetaan lainsäädäntöä siten, että vastaavasti kuin aikuisten perusopetuksessa, myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.  
12. Lisätään lyhyen aikavälin ratkaisuna ylioppilastutkintoon islamin uskonnon koe. Tämä edellyttää, että islamin uskonto mainitaan valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta.
13. Katsomuksellinen yleissivistys huomioidaan osana ammatillisten tutkintojen yhteisten tutkinnon osien yhteiskunta- ja työelämäosaamista.

Katsomusaineiden opetuksesta tärkeää käydä avointa keskustelua

Kehittämisryhmän puheenjohtajana toimi pääjohtaja Minna Kelhä ja varapuheenjohtajana johtaja Jarkko Niiranen Opetushallituksesta. Kehittämisryhmään kuului Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden lisäksi laaja joukko yliopistojen, opettaja- ja opiskelijajärjestöjen, rehtorien, koulutuksen järjestäjien sekä eri katsomusaineiden oppimäärien asiantuntijoita. Edustettuina olivat myös Ylioppilastutkintolautakunta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Opetusalan eettinen neuvottelukunta sekä Vapaa-ajattelijoiden liitto. 

Kehittämisryhmä työskenteli ratkaisukeskeisesti. Pääsääntöisesti kehittämisryhmä päätyi ratkaisuehdotuksiin yksimielisesti. Aivan kaikista ehdotuksista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, ja niitä koskevat eriävät mielipiteet on kirjattu loppuraportin liitteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat eivät ottaneet kantaa kehittämisryhmän ehdotuksiin.

– On syytä kiittää lämpimästi koko kehittämisryhmää omistautuneesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Lopputuloksena hyppysissämme on liuta konkreettisia ehdotuksia, jotka syntyivät laajapohjaisen asiantuntijakaartin yhteistyönä. Loppuraportti tarjoaa mahdollisia askelmerkkejä katsomusaineiden opetuksen kehittämiseksi. Toivottavasti katsomusaineiden opetuksesta käydään jatkossakin avointa keskustelua ja haetaan yhteistä ymmärrystä ja kestäviä ratkaisuja, sanoo kehittämisryhmän toisena sihteerinä toiminut opetusneuvos Jaakko Lindfors.

Lisätietoja

Outi Raunio-Hannula, opetusneuvos, +358 295 331 341, outi.raunio-hannula [at] oph.fi (outi[dot]raunio-hannula[at]oph[dot]fi) 
Jaakko Lindfors, opetusneuvos, +358 295 331 459, jaakko.lindfors [at] oph.fi (jaakko[dot]lindfors[at]oph[dot]fi)