Koulupäivää saa lyhentää vain määräajaksi ja terveydellisistä syistä
Koulun vastuulla on järjestää opetus perusopetuslain sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Koulupäivän lyhentäminen on uuden perusopetuslain 20 h §:n mukaan mahdollista terveydellisistä syistä, mutta sen tulee olla viimesijainen toimi.
Päätös tehdään määräaikaisena ja oppiaineittain enintään neljän kuukauden ajaksi kerrallaan. Määräajan jälkeen päätös voidaan uusia, mutta koulupäivän lyhentäminen ei saa muodostua pysyväksi ratkaisuksi. Lyhennetyt koulupäivät ovat myös puuttumista lapsen perusoikeuteen käydä koulua.
Tarkat ohjeet löytyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista:
- Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä edellyttää ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä.
- Arviointiin perustuvasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaan opiskelema oppimäärä ja siitä tehtävät poikkeamiset, oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä poikkeaminen, oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi. Opetuksen järjestäjän on tehtävä hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetyistä perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.
- Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi hallintopäätös.
Koulupäivän lyhentäminen ei ole oppimisen tai koulunkäynnin tukea
Koulupäivän lyhentäminen ei ole oppimisen tai koulunkäynnin tukea, vaan opetussuunnitelman tavoitteista ja sisällöistä poikkeamista. Tällöin oppilas ei saa opetusta säädetyn tuntimäärän verran.
1.8.2025 voimaan tulleessa oppimisen tuen uudistuksessa keskeisessä roolissa ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt sekä ryhmäkohtainen tuki. Kyseessä on toimintakulttuurin muutos, joka tukee ihan kaikkien oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä.
Ensisijainen tavoite on, että oppilas osallistuu opetukseen täysimääräisesti. Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä koulupäivä voidaan rakentaa vastaamaan monenlaisia tarpeita.
Kaikkien esi- ja perusopetuksen oppilaiden on saatava tukea esimerkiksi toiminnanohjaukseen, aistikuormitukseen, vuorovaikutukseen tai oppimistyyleihin. Nämä haasteet huomioidaan myös tuen uudistuksessa, ja niihin vastataan erilaisin pedagogisin ratkaisuin, jotka tukevat sekä oppimista ja koulukäyntiä että hyvinvointia.
Lyhentämisen sijasta harkintaan pitkäjänteisesti oppimista ja koulukäyntiä tukevat ratkaisut
Lyhentämisen sijaan kannattaa harkita joustavia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukitoimia. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi opetustuokioiden rytmittämistä, taukojen lisäämistä tai opetuksen jaksottamista pienempiin osiin siten, että oppilas pystyy osallistumaan koulunkäyntiin voimavarojensa mukaan. Tällaiset rakenteet tukevat sekä oppimista että oppilaan koulunkäyntiä pitkäjänteisesti.
Tilanteissa, joissa koulupäivää harkitaan lyhennettäväksi, on tärkeää, että koulu, opiskeluhuolto ja huoltajat arvioivat tilannetta huolellisesti. Samalla täytyy pohtia kuntouttavia tukitoimia, joilla oppilas voidaan kiinnittää paremmin koulunkäyntiin. Pelkkä vapauttaminen opinnoista tai läsnäolosta harvoin edistää kuntoutumista tai oppimista.
Perusopetusta ei ole rakennettu itseopiskeluun. Perusopetuslaissa on määritelty, että jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada opetusta tietty tuntimäärä. Jos oppilaan koulupäivä on vain kolme tuntia päivässä, viikkotuntimäärä on silloin 15 tuntia. Näin ollen koulupäivän lyhentämisellä voi olla suuri vaikutus siihen, miten oppilas suoriutuu hänelle asetetuista oppimisen tavoitteista.
Lainsäädännön mukaiset vähimmäisopetusmäärät vuosiluokittain:
- Esiopetuksessa 700 tuntia vuodessa.
- Ensimmäisellä ja toisella luokalla 21 tuntia viikossa.
- Kolmannella luokalla 23 tuntia viikossa.
- Neljännellä luokalla 24 tuntia viikossa.
- Viidennellä ja kuudennella luokalla 25 tuntia viikossa.
- Seitsemännellä luokalla 30 tuntia viikossa.
- Kahdeksannella luokalla 29 tuntia viikossa.
- Yhdeksännellä luokalla 30 tuntia viikossa.
Kaiken taustalla on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa oppilaan vahvuudet nostetaan esiin. Kun jokaisen oppilaan tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan järjestelmällisesti, rakennetaan koulupolku, joka tukee sekä oppimista että hyvinvointia. Tähän myös oppimisen tuen uudistuksella pyritään.
Lisätietoja
perusopetus [at] oph.fi (perusopetus[at]oph[dot]fi)