Opera Box kehittää ekologista ja digitaalista näyttämötaidetta

Opera Boxin johtajana ja tuottajana toimiva Ville Salonen vastaa videopuheluun Italian Modenasta, jossa Project Butterfly -hanke valmistautuu Italian ensi–iltaa varten.  

– Kun Opera Boxille tarjoutui mahdollisuus lähteä italialaisen Teatro Comunale Modenan koordinoimaan hankkeeseen, olimme heti mukana! Meidän lisäksemme pääkumppanina on Opera Bałtycka Gdanskista, ja hankkeessa tuotetut oopperat nähdään kaikissa kolmessa maassa, Salonen kertoo.

Hankkeessa päästään tekemään hyvin monialaista työtä, sillä oopperatalojen lisäksi taustajoukoissa toimivat Kiovan operettiteatteri Ukrainasta, visuaalisia lavasteita tuottava toimisto Saksasta sekä ympäristöalan agentuuri Italiasta.  

Ekologisten kiertuekäytänteiden kehittämistä 

Project Butterflyssa toteutetaan kolme täysin uutta oopperateosta kolmella eri kielellä, ja myös laulajat ja orkesterin jäsenet on koottu kolmesta maasta. Hankkeen alussa kussakin maassa järjestettiin säveltäjäkilpailu, joihin maiden säveltäjät saivat esittää teoksiaan. Hankkeeseen päätyneet teokset valittiin maiden lukiolaisten toimesta.  

– Lukiolaisryhmät kirjoittivat oopperaa varten libretot eli lauluosuuksien sanat sekä puhutut vuorosanat. Jokainen ryhmä valmisteli kolme librettoa, joista valitsivat keskenään parhaan. Lopuksi ammattilibretistit muokkasivat tekstit valmiiksi, Salonen kertoo.

Tavoitteena hankkeessa on samalla tutkia, miten oopperakiertueita voitaisiin tuottaa mahdollisimman ekologisesti. Hankkeen alussa tehtiin kartoitusja laskelma pahimmista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä.  

– Lentäminen ja lavasteiden kuljettaminen ovat selvästi suurimmat päästölähteet, kaikki muu jää niihin verrattuna pieneksi. Kiertuetoiminnassa tulisi siis kiinnittää huomiota siihen, kuinka monta lentomatkaa tehdään ja miten yleisö saapuu paikalle, Salonen tiivistää.

Myös katsojakokemuksen jalanjälkeä on mahdollista tarkastella. Jos yleisöä saapuu paljon, yksittäisen katsojakokemuksen jalanjälki pienenee. Katsojille myös esimerkiksi suositellaan polkupyörillä tai julkisilla saapumista: Italiassa tämä esimerkiksi oikeuttaa muutaman euron alennukseen pääsylipuista.  

Hankeryhmä luo kartoituksen pohjalta ohjeet vähäpäästöisen tuotannon toteuttamiseen ja pilotoi kokeilun omien ohjeidensa mukaisesti. Haasteita on kuitenkin ollut, eikä hankkeessa olla täysin päästy niihin tuloksiin, joihin pyrittiin.  

– Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, mistä kuormitus syntyy ja miten sitä voisi tulevaisuudessa vähentää. Nollatasoon on mahdotonta päästä, mutta hankkeen päätyttyä meillä tulee olemaan valmiita työkaluja, Salonen pohtii.

Tekoälyn hyödyntämistä ja opperaharjoituksia valokuidun avulla

Myös digitaalisuus näkyy hankkeessa merkittävällä tavalla. Aluksi tavoitteena oli saada katsojien käytettäväksi eräänlaiset visiirit, joilla voi katsoa 3D-kuvaa, mutta aikataulu ja budjetti ei riittänyt koko yleisölle hankittaviin visiireihin. Näyttämölle päätettiin sen sijaan heijastaa tekoälyn avulla tuotettua videota, johon on lisätty 3D-elementtejä. Lisäksi käytössä ovat kahden metrin korkuiset CAI-näytöt, joilla nähtävältä, animoidulta tekoälyavatarilta yleisö voi kysyä oopperasta tai esityksistä millä tahansa kielellä. 

– Digitaalisuutta hyödynnettiin myös lukiolaisten tekemiin librettoihin, jotka eivät tulleet valituiksi hankkeeseen. Niihin luotiin tekoälyn avulla sävellykset sekä musiikkivideot, Salonen kertoo.

Hankkeen aikana on myös tehty historiaa: kaikki kolme teatteria harjoittelivat esitystä etänä merenalaista kaapelia pitkin kulkevan valokuidun avulla. Kyseinen järjestelmä on käytössä Sibelius-Akatemian Musiikkitalolla, ja heidän kauttaan valokuitu saatiin vuokrattua käyttöön. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun valokuitua on käytetty kolmen eri kaupungin välillä.

- Valokuidun välityksellä harjoittelimme yhdessä kolmen päivän ajan. Kapellimestari johti orkesteria Suomesta käsin, mikä nähtiin ja kuultiin Gdanskissa ja Modenassa ruudun kautta ilman minkäänlaista viivettä. Äänenlaatu oli kristallinkirkas ja soittajat pysyivät ongelmitta samassa tahdissa.

Kansainvälisiä verkostoja ja nuorten osallisuutta

Hankkeen aikana syntyneet kansainväliset verkostot ovat Opera Boxille kullanarvoisia, ja jo nyt on keskusteltu tulevista yhteistyöprojekteista. Salosen mielestä yksi hankkeen hienoimmista saavutuksista on kuitenkin ollut nuorten osallistaminen. Eri maiden lukiolaisryhmät ovat tutustuneet toisiinsa Zoom-palavereissa ja jakaneet ideoita yli maiden rajojen. Hän toivoo, että tämä rohkaisisi nuoria kansainvälistymään ja näkemään mahdollisuuksia ulkomailla työskentelyyn ja opiskeluun.

Kaiken keskiössä on kuitenkin taiteen tekeminen ja sen mahdollistaminen.

– Eetokseni kulttuurituotannossa on se, että saan työllistettyä taiteilijoita ja luotua tilaa taiteelle. Se, että etsimme ekologisempia tapoja taiteen toteuttamiseen ja samalla työllistämme esiintyjiä on arvokkainta, mitä voimme tehdä. Että jää jotain pysyvää, Salonen pohtii. 

Teksti: Anni-Leena Alanen