Opetushallituksen selvitys: yhä useampi romanioppilas on kiinnostunut romanikielen opiskelusta

Opetushallitus on tehnyt valtakunnallisen selvityksen romanikielen opetuksen resursseista ja kehittämistarpeista perusopetuksessa. Selvityksessä tarkastellaan myös romanioppilaiden koulumotivaatiota ja -viihtyvyyttä.

Selvitys perustuu valtakunnallisesti toteutettuihin haastatteluihin, joihin osallistui 58 romanioppilasta, 26 huoltajaa ja 201 rehtoria. Opetushallitus on tehnyt vastaavat selvitykset vuosina 2004 ja 2011. 

Lähes kaikki selvitykseen haastatellut huoltajat (96 %) kokivat koulun ja kodin välisen yhteistyön erittäin hyväksi. Sen sijaan yli 90 prosenttia oppilaista ja huoltajista toivoi, että romanikulttuuri näkyisi kouluissa nykyistä enemmän. Kulttuurin esiin tuominen esimerkiksi teemapäivissä ja eri oppiaineissa voi vähentää ennakkoluuloja ja lisätä osallisuutta.

– Selvityksen mukaan romanioppilaat pitävät koulunkäynnistä ja osallistuvat aktiivisesti opiskeluun. He kokevat kuitenkin haasteellisiksi koulupolun nivelvaiheet, kuten siirtymän alakoulusta yläkouluun erityisesti silloin, kun he ovat ainoita romanitaustaisia oppilaita koulussa. Nivelvaiheissa tärkeä tuki ovat koulujen romanitaustaiset työntekijät ja -oppilaat, opetusneuvos Irja Seilola kertoo. 

Opetushallituksen tehtävänä on romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä romaniväestön koulutuksen kehittäminen.

– Viemme parhaillaan eteenpäin selvitykseen kirjattuja suosituksia, joiden tavoitteena on vahvistaa romanikielen opetusta kouluissa sekä lisätä romanioppilaiden mahdollisuuksia oman kulttuurinsa ylläpitämiseen arjessa. Suositukset on laadittu yhdessä romaniyhteisön kanssa. Työ on tärkeää yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, Seilola jatkaa. 

Selvityksen taustalla ovat Opetushallituksen romanikielen elvytysohjelma 2023–2030 ja romanipoliittinen ohjelma (ROMPO3) vuosille 2023–2030. 

Etäopetus voi lisätä romanikielen opiskelumahdollisuuksia 

Selvitykseen haastatelluista romanioppilaista yli puolet koki osaavansa romanikieltä erittäin hyvin tai vähintään hyvin. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana romanioppilaiden täydentävän oman äidinkielen opetus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2024 opetusta sai 24 oppilasta, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 98 oppilasta.

Täydentävää oman äidinkielen opetusta tarjotaan Suomessa perusopetuksen oppilaille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Se ei korvaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. 

– Täydentävä oman äidinkielen opetus tukee oppilaan kielen ja kulttuurin säilymistä sekä vahvistaa identiteettiä ja oppimista, Seilola kuvaa. 

Romanikielen opetusta kouluissa haastavat esimerkiksi pätevien opettajien vähyys ja tiedon puute. Selvityksen mukaan romanioppilaat ovat kuitenkin entistä kiinnostuneempia romanikielen opiskelusta. Heistä noin 89 prosenttia haluaisi opiskella romanikieltä koulussa. 

– Romanioppilaat tarvitsevat tukea romanina kasvamiseen ja mahdollisuuksia romanikielen käyttöön. Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen avulla kaikki kiinnostuneet voisivat opiskella kieltä asuinpaikasta riippumatta. Myös kerhotoiminta auttaisi säilyttämään romanikielen ja -kulttuurin elävänä romanilasten ja -nuorten arjessa. Sitä voitaisiin järjestää yhteistyössä paikallisen romanijärjestön kanssa, Seilola lisää. 

Kouluissa tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, miten erilaiset taustat vaikuttavat oppimiseen ja arkeen

Yli puolet selvitykseen vastanneista romanioppilaista kertoi kokeneensa kiusaamista koulussa. He arvioivat, että osa kiusaamisesta on tiedostamatonta ja johtuu kulttuurisen ymmärryksen puutteesta.

– Meidän on löydettävä tehokkaita ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Perusopetuksessa tulee vahvistaa kulttuurisensitiivistä toimintatapaa, jossa tunnistetaan ja kunnioitetaan eri kulttuuritaustoista tulevien oppijoiden tarpeet ja arvot. Tietoisuus romanikielestä ja -kulttuurista on lisääntynyt, mutta sitä tulee vahvistaa edelleen esimerkiksi informaatio-ohjauksen avulla, Seilola arvioi. 

Informaatio-ohjaus voi myös auttaa parantamaan tiedonkulkua huoltajille, jossa selvityksen mukaan on ollut haasteita.

– Tuemme kouluja informaatio-ohjauksen kehittämisessä esimerkiksi webinaarein ja tukimateriaalein. Kun huoltajilla on ajantasaista tietoa tukimuodoista, jatko-opinnoista ja romanikielen opiskelusta, he voivat yhdessä koulun kanssa edistää oppilaan oppimista parhaalla tavalla, Seilola sanoo. 

Romanioppilaat hyötyvät selvityksen mukaan myös henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta ja kannustuksesta.

– Henkilökohtainen ohjaus ja rohkaisu vahvistavat romanioppilaiden oppijaidentiteettiä. On tärkeää kannustaa heitä jo varhaisessa vaiheessa mieluisiin jatko-opintoihin, Seilola sanoo.

Lisätiedot:

Opetusneuvos Irja Seilola 
irja.seilola [at] oph.fi
p. 0295331495