Uutinen

Reflektoiva ja adaptiivinen toimintakulttuuri on tarpeen tekoälymurroksessa

Koulutus ja tutkinnot Ammatillinen koulutus Digitaalisuus
Tekoälyjärjestelmän käyttöönotto koulutusorganisaatiossa ja muutosjohtaminen tekoälymurroksessa käsittelevässä Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa -verkoston tapaamisessa 28.8.2025 kuultiin järeitä asiantuntija-alustuksia teemoista, jotka koettiin polttavan ajankohtaisiksi.
Käsi pysäyttää dominopalikoiden kaatumisen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisasiantuntija Victor Nyberg kertoi tapaamisen aluksi EU:n tekoälyasetuksen kansallisen toimeenpanon etenemisestä. Hän on jäsenenä EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanon työryhmässä. Nyberg esitteli työryhmän tehtäviä sekä kertoi, että hallituksen esitys EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen lähtökohtana on hajautettu malli, jonka avulla pyritään hyödyntämään viranomaisten olemassa olevaa markkinavalvonta- ja muuta erityisosaamista. Hajautettu malli sisältää myös keskitettyjä ratkaisuja: esimerkiksi kiellettyjen tekoälykäytäntöjen valvonta on keskitetty tietosuojavaltuutetulle.  Liikenne- ja viestintävirastolla on keskitetyn yhteyspisteen rooli.  Euroopan unionin tasolla yleiskäyttöisiä tekoälymalleja valvoo EU:n tekoälytoimisto sekä EU:n tekoälyneuvosto. Lisäksi Victor muistutti Tekoälyasetukseen liittyvistä siirtymäajoista, jotka koskevat muun muassa varhaiskasvatusta ja koulutusta.

Tekoälyjärjestelmän käyttöönotto koulutusorganisaatiossa

Johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen Sitrasta puhui tekoälyjärjestelmän käyttöönotosta koulutusorganisaatiossa ja mihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota käyttöönoton yhteydessä. Koulutukseen liittyviä, Tekoälyasetuksen mukaisia mahdollisia suuririskisiä käyttötapauksia ovat muun muassa opiskelijoiden valinta oppilaitoksiin, oppimistulosten arviointi, tulevien oppimispolkujen arviointi sekä opiskelijoiden tarkkailu ja vilpin havaitseminen. Toikkasen mukaan on hyvä muistaa, että suuririskiä järjestelmiä saa käyttää koulutuksessa; ne vain pitää tehdä erityisen huolellisesti. Tekoälyjärjestelmän toimintaa tulee seurata ja valvoa, jotta varmistutaan erityisesti suuririskisessä käyttötapauksessa siitä, että se toimii käyttötarkoituksen mukaisesti. Verkostotapaamisessa todettiin, että arviointia ei voi kokonaan ulkoistaa tekoälylle ja että lopullisen arviointipäätöksen tekee aina ihminen. 

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Opetusneuvokset Minna Taivassalo ja Sanna Laiho sekä yli-insinööri Tomi Ahokas kertoivat tapaamisessa Opetushallituksen ajankohtaisia kuulumisia. Ammatillinen koulutus -yksikössä on toukokuussa alkanut TESSA-hanke, jossa tavoitteena on valjastaa tekoäly tutkinnon perusteiden uudistamistyön tueksi. Hankkeessa rakennetaan parhaillaan tekoälyagentteja työn eri vaiheiden avuksi.  Lisäksi esiteltiin digitaalisen osaamisen valinnaisten tutkinnon osien toimeenpanoon liittyviä materiaaleja, sivuttiin yrittäjyyden ja liiketoiminnan tutkintojen perusteiden digitaalisen osaamisen tutkinnon osaluonnoksia sekä muistutettiin 10.–11. joulukuuta järjestettävästä Digioppimisen areenasta. 

Tekoälymurros vaikuttaa moneen asiaan

Asiantuntija Piia Keihäs Suomen eOppimiskeskuksesta herätteli tapaamisen lopuksi ajatuksia tekoälymurroksesta ja muutosjohtamisesta. AITO-hankkeessa on selvitetty tekoälyn vaikutuksia ja hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinoelämän ja eri työtehtävien näkökulmasta erityisesti kone- ja tuotantotekniikassa, media-alalla, rakennusalalla sekä tieto- ja viestintätekniikassa. Tekoälymurroksessa rutiinitehtävät automatisoituvat ja työn muutos tulee koskettamaan kaikkia.  Jokainen tarvitsee muutosresilienssiä oman työn muuttumisen edessä sekä kykyä jatkuvaan oppimiseen. Kaikilla on tärkeää olla tekoälyosaamista ja tietoa hyödyntämismahdollisuuksista ja riskeistä, jotta pärjää muutoksessa. Murros etenee eri tavoin ja vaikutukset vaihtelevat eri aloilla. Jotkut tehtävät tekoäly korvaa kokonaan, joissakin tehtävissä tekoäly toimii avustajana ja myös kokonaan uusia ammatteja syntyy. Tulevaisuuden ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi tekoälykuiskaaja, tekoälyluotsi ja tekoälyturvaaja.

Piian mukaan tekoälymurrosta voidaan viedä eteenpäin muun muassa kuvittelemalla radikaalisti uudelleen prosessit ja työnkuvat, asettamalla mitattavia tavoitteita, investoimalla reflektoivan ja adaptiivisen kulttuurin rakentamiseen sekä panostamalla avoimeen viestintään. Ihmisillä on tapana kääntyä toistensa puoleen uuden ja yllättävän edessä. Tätä tarvitaan myös tekoälymurroksessa.