Suomi on Euroopan kärkimaita LUMA-alojen korkeakouluopinnoissa
Vuosittaisen seurantaraportin painopisteenä on tänä vuonna STEM-osaaminen ja sen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. STEM tulee sanoista science, technology, engineering ja mathematics, ja tarkoittaa suomeksi luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian aloja, joista käytetään lyhenteitä LUMATE- tai LUMA-alat.
Raportissa todetaan, että LUMA-osaamisen vahvistaminen on tärkeä osa Euroopan unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita, joilla pyritään tukemaan kestävää kasvua ja innovaatioita kaikissa jäsenmaissa. Koulutuspolitiikalla on keskeinen rooli LUMA-ammattilaisten kasvavaan kysyntään vastaamisessa.
Suomessa 35 % korkeakouluopiskelijoista opiskeli LUMA-aloilla vuonna 2023. Osuus oli toiseksi korkein koko EU:ssa heti Saksan jälkeen ja selvästi yli EU:n keskiarvon 27 %. Sen sijaan ammatillisessa koulutuksessa LUMA-aloille hakeudutaan meillä EU:n keskiarvoa heikommin.
Naisten osuus korkea-asteen LUMA-alojen opiskelijoista on noussut Suomessa vähitellen ja oli vuonna 2023 29 %. Osuus jää edelleen EU:n keskiarvoa 32 % alemmaksi.
PISA-tutkimuksessa suomalaistytöt osoittavat vahvaa osaamista luonnontieteissä, mutta kiinnostus LUMA-uralle on kuitenkin vähäistä. Ammatillisessa koulutuksessa naisten osuus alojen opiskelijoista on sitä vastoin 23 % eli tuntuvasti EU:n keskiarvon 15 % yläpuolella.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvaa tasaisesti
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2023 kolme vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä 91 % oli varhaiskasvatuksessa, mikä on kuitenkin edelleen hieman alle EU:n keskiarvon 95 %. Myös EU-tasolla osallistumisaste on noussut ja lähestyy vuoden 2030 tavoitetta 96 %.
Alle 3-vuotiaiden osallistumiselle on oma EU-tavoitteensa 45 %, jonka Suomi on jo saavuttanut.
Varhaiskasvatuksen kehittäminen nähdään EU:ssa avainkeinona oppimiserojen ehkäisemiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen.
Perustaidot ovat heikentyneet koko Euroopan tasolla
Raportti nostaa esille huolen perustaitojen tasosta Euroopassa. Heikosti osaavien nuorten osuus PISA-tutkimuksessa on kasvanut jatkuvasti. Aikuisten taitotutkimus PIAAC osoittaa myös aikuisväestön perustaitojen yleisesti heikentyneen.
Suomalaiset oppilaat menestyvät tulosten heikkenemisestä huolimatta edelleen EU:n keskiarvoa paremmin kaikilla PISA-tutkimuksen osa-alueilla, ja erityisesti luovassa ajattelussa Suomi kuuluu Euroopan kärkeen. Suomalaisnuoret pärjäävät myös digitaalisten taitojen vertailussa keskimääräistä paremmin. Työikäisten aikuisten perustaidot ovat meillä ilahduttavasti jopa vahvistuneet 2010-luvun alun jälkeen.
Koulutuksen tasa-arvo on Suomessa edelleen kansainvälisesti verraten vahva, mutta erot eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet.
Myös opettajapula ja opettajankoulutuksen houkuttelevuuden lasku herättävät huolta EU-alueella, mikä korostaa koulutusalan veto- ja pitovoiman vahvistamisen tärkeyttä.
Työelämälähtöinen koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat Suomen vahvuuksia
Työelämäyhteistyö nähdään ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa avainkeinona työllistymisen edistämisessä. Raportin mukaan EU-tasolla 65 % ammatillisen koulutuksen vastikään suorittaneista oli osallistunut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Suomessa osuus oli tuntuvasti yli keskiarvon, lähes 80 %.
Suomessa 39 % nuorista aikuisista eli 25–34-vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Osuus jää alle sekä EU:n vuotta 2030 koskevan tavoitteen 45 % että EU-keskiarvon 44 %. Alueelliset erot korkeakoulutetun väestön osuudessa ovat Suomessa suuret. Myös sukupuolten välillä on huomattava ero: naisista 47 % oli korkeakoulutettuja, miehistä 32 %.
EU:ssa työikäisistä aikuisista koulutukseen osallistuu lähes 40 %, kun tavoite on 60 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa yli puolet 25–64-vuotiaista osallistuu koulutukseen tai muuhun oppimiseen vuosittain, ja Suomi kuuluu tältä osin EU:n kärkijoukkoon. Osallistuminen kuitenkin jakautuu epätasaisesti, joten haasteena on lisätä erityisesti matalammin koulutettujen ja miesten osallistumista.
Education and Training Monitor on Euroopan komission vuosittainen raportti, jossa seurataan jäsenmaiden edistymistä EU:n koulutusalueen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä tapahtuu joukolla indikaattoreita, jotka perustuvat pääosin virallisiin tilastoihin sekä muihin, jo aiemmin julkaistuihin lähteisiin, kuten PISA-tutkimukseen.
Raportti ei siis tarjoa uutta tietoa, vaan suodattaa ja yhdistelee useammasta lähteestä olevia tietoja kokonaiskuvaksi koulutuksen ja osaamisen tilasta EU-maissa.
Lisätiedot
- opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus, p. 029 5331162, petra.packalen [at] oph.fi
- opetusneuvos Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 5330088, jukka.haapamaki [at] gov.fi