Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jatkoi kasvua vuonna 2025

Kaikista ulkomaanjaksoista lyhytkestoisia on jo 4 970, mikä on 24 % enemmän kuin vuonna 2024. Pitkäkestoisille, yli kolmen kuukauden mittaisille ulkomaanjaksoille lähti 6780 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on pysynyt suunnilleen vuoden 2024 tasolla.

Vuonna 2025 ulkomailta tuli Suomen korkeakouluihin 12 180 vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa. Myös Suomeen saapuvien ulkomaanjaksojen määrä on jonkin verran kasvanut edellisestä vuodesta, mikä selittyy lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrän kasvulla.  

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus kasvoi vuonna 2025 myös suhteellisessa tarkastelussa. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään ammattikorkeakouluopiskelijoista 12 % ja yliopisto-opiskelijoista 21 % lähtee ulkomaanjaksolle opintojensa aikana.  

Lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa on jo ylitetty koronavuosia edeltänyt taso, pitkäkestoisissa jaksoissa ollaan edelleen kaukana pandemiaa edeltävistä huippuvuosista.   

Yliopistoista lähdetään pitkille ulkomaanjaksoille, ammattikorkeakouluissa liikkuvuus painottuu lyhytkestoisiin jaksoihin  

Yliopisto-opiskelijoiden tekemistä ulkomaanjaksoista 79 % on yli kolmen kuukauden mittaisia. Pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen suosio kasvaa edelleen. Ammattikorkeakouluissa 66 % kaikista opiskelijoiden tekemistä ulkomaanjaksoista on lyhytkestoisia, ja määrä kasvaa vuosittain.  

Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus keskittyy kolmelle isolle alalle. Eniten vaihto-opiskelua ja harjoittelua tehdään kaupan ja hallinnon alalla, seuraavina terveys- ja hyvinvointialoilla sekä tekniikan aloilla. Ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista 68 % ja Suomeen suuntautuvista 76 % tehdään näiltä aloilta. Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijat lähtevät lähes pelkästään lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille.  

Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuus jakaantuu useammalle alalle: eniten vaihtojaksoja tekevät kaupan ja hallinnon alan, yhteiskuntatieteiden sekä tekniikan alojen opiskelijat. Opiskelijamäärään suhteutettuna taide- ja kulttuurialojen opiskelijat ovat aktiivisimpia hankkimaan opiskelukokemusta ulkomailta niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.  

Vaihto-opiskelu ulkomailla painottuu Euroopan maihin 

Suomalaisopiskelijoiden vaihto-opiskelusta 73 % pitkäkestoisista jaksoista ja 89 % lyhytkestoisista jaksoista suuntautuu johonkin Euroopan maahan. Toiseksi yleisin kohdemaanosa on Aasia, jonne suuntautuu 17 % pitkäkestoisista ulkomaanjaksoista. Pohjois-Amerikka on kolmanneksi suosituin kohdealue pitkäkestoisessa (5 %) ja Afrikka lyhytkestoisessa liikkuvuudessa (3 %). 

Saksa, Espanja, Alankomaat ja Ranska ovat sekä yleisimmät vaihto-opiskelun kohdemaat että yleisimmät saapuvien opiskelijoiden lähtömaat. Saksa ja Alankomaat ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen kohde- ja lähtömaana.   

Erasmus+ -rahoitus selittää lyhytkestoisten jaksojen suosiota 

Noin kaksi kolmasosaa ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista tehdään EU:n Erasmus+ -ohjelman rahoittamana: ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksoista 70 % ja yliopistojen ulkomaanjaksoista 63 % rahoitetaan ohjelman kautta. Yliopisto-opiskelijat lähtevät ulkomaille enemmän pohjoismaisen Nordplus-ohjelman, korkeakoulun omien sopimusten sekä opiskelijan itsensä tekemien järjestelyjen kautta. 

Erasmus+ -rahoitus selittääkin suurilta osin lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen suosiota. Sen avulla voi tehdä lyhyitä, monimuotoisia liikkuvuusjaksoja, joihin sisältyy usein vain viikon mittainen ulkomaanjakso. 

Erasmus+ -ohjelmakaudella 2021–2027 kaikki lyhyt- ja pitkäkestoiset opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudet voidaan toteuttaa monimuotoisina, eli opiskelijan liikkuvuusjakso sisältää fyysisen jakson lisäksi myös virtuaalisen osuuden. 17 % kaikista liikkuvuusjaksoista Suomesta ulkomaille ja 14 % ulkomailta Suomeen toteutetaan monimuotoisina. Lyhytkestoisista ulkomaanjaksoista 41 % sisältää myös virtuaalista liikkuvuutta. Monimuotoiset liikkuvuusjaksot ovat ammattikorkeakouluissa yleisempiä kuin yliopistoissa.

Kansainvälisyysosaaminen on nykyisessä työelämässä välttämättömyys 

Jokaisella korkeakoulusta valmistuvalla tulisi olla mahdollisuus kansainvälisen osaamisen hankkimiseen opintojensa aikana. Opetushallitus tukee kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä erityisesti liikkuvuuden rahoitusohjelmien ja tieto- ja neuvontatoiminnan kautta.  

Opetushallitus on tilannut Turun yliopistolta selvityksen, joka tarkastelee monipuolisesti lyhytkestoisen ja monimuotoisen opiskelijaliikkuvuuden laajuutta, sen koettuja hyötyjä sekä sen tuottamaa osaamista ja vaikuttavuutta. Selvityksen tulokset julkaistaan toukokuussa 2026.  

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä sidosryhmien kanssa laatineet vuonna 2025 suositukset kansainvälisen liikkuvuuden kasvattamiseksi. Suositukset koskevat erityisesti korkeakoulututkintoon sisältyviä ulkomaanjaksoja.

Lisätietoja:

Anni Kallio
johtava asiantuntija (kansainvälinen korkeakouluyhteistyö)
+358 295 338 696
anni.kallio [at] oph.fi (anni[dot]kallio[at]oph[dot]fi)

Irma Garam
erityisasiantuntija (tilastot)
+358 295 338 549
irma.garam [at] oph.fi (irma[dot]garam[at]oph[dot]fi) 

Lue lisää: