Ranskalainen nuoriso-ohjaaja kotiutui Kalajoelle – ”Suomessa työelämä on hyvää”

Ranskalainen Adrian Bonnet näki revontulet ensimmäistä kertaa elämässään, kun hän oli Erasmus-opiskelijavaihdossa Ruotsissa vuonna 2014.

- Se oli todella voimakas hetki, hän sanoo nyt.

Hän oli tuolloin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa, ja piti revontulien lisäksi elämäntyylistä, arvoista ja siitä, että ihmiset kunnioittivat toisiaan.

Hän palasi vaihdon jälkeen Ranskaan, mutta töiden löytyminen oli hankalaa. Hän teki yhden vapaaehtoisjakson Ranskan valtiolla, mutta pikkuhiljaa hänen sisällään kasvoi toive lähteä taas ulkomaille – ja ehkä nähdä jälleen revontulia.
- Etsimisessä meni kauan, koska olin aika nirso, Bonnet sanoo.

Hän halusi tehdä jotain nuoriin ja kulttuuriin liittyvää työtä ja katseli laajasti pohjoisia alueita: Islantia, Ruotsia, Norjaa ja jopa Grönlantia.

- Lopulta löysin vapaaehtoisohjelman, jossa oli tarjolla paikka Kalajoella.

Kyseessä oli Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma. Vapaaehtoiskomennukselle Pohjois-Pohjanmaalle hän saapui kesällä 2019. Ja sillä tiellä hän on edelleen.

Vapaaehtoisesta työntekijäksi – Kalajoki tunnisti tarpeen osaajalle

Kun vapaaehtoistyö läheni loppuaan, Bonnet ei ollut valmis palaamaan Ranskaan. Elettiin koronapandemian ensimmäistä vuotta, ja Kalajoki vaikutti suurin piirtein maailman turvallisimmalta paikalta. Hän tiedosti myös, että jos hän haluaisi jatkaa elämää ulkomailla, olisi paras jäädä saman tien, koska kotiin palattuaan on yhä vaikeampi lähteä taas.

- Tiesin että se oli nyt tai ei koskaan, jos halusin jatkaa kansainvälisellä aallolla ratsastamista, Bonnet sanoo.

Myös työnantaja oli Bonnetin työhön niin tyytyväinen, että kunta ja alueen koulut räätälöivät häntä varten uuden työpaikan ja etsivät sille rahoituksen.  Niinpä Bonnet jäi ja toimii nyt nuoriso-ohjaajana Kalajoen kaupungilla.

Vapaaehtoistyö toi rohkeutta, empatiaa ja joustavuutta

Vapaaehtoisyö toi Bonnetille monia uusia kykyjä, joista on ollut hyötyä työelämässä. Ulkomailla toimiminen on opettanut paljon joustavuutta niin työssä kuin siviilissä.

- Olen myös tottunut toimimaan oman mukavuusalueeni ulkopuolella, hän toteaa.

Hän pystyy nykyään esimerkiksi lähestymään tuntemattomia ihmisiä paremmin kuin ennen. Suomalaisten keskimääräinen ujous auttaa siinä – Bonnetista on helpompi ottaa ensimmäinen askel tutustuakseen ihmisiin, koska hän voi olettaa, että vastapuolellakin on joku vähän ujo ihminen.

- Olen myös oppinut paljon tunnetaitoja, empatiaa ja itsereflektiota, hän kertoo. - Nämä taidot ovat tärkeitä, kun tekee työtä nuorten parissa.

Hän tekee paljon työtä suomalaisten nuorten kanssa, mutta Kalajoella on myös useita vanhempiensa kanssa Suomeen muuttaneita nuoria, joiden kanssa Bonnet löytää helposti yhteyden.

- Koska olen itsekin ulkomailta, meillä on samankaltaisia kokemuksia.

Kalajoen nuorille kansainvälisiä kokemuksia

Adrian Bonnet kokee myös tuoneensa Kalajoelle kansainvälistä osaamista, ja hänen aiempi koulutuksensa politiikan tutkimuksessa on auttanut. Esimerkiksi avustushakemusten kirjoittaminen on ollut hänelle luontevaa, ja Bonnet onkin saanut käyntiin hankkeita, joissa nuorille on tarjottu kansainvälisiä kokemuksia.

- Täällä on ollut vaihto-ohjelmia toisen asteen ja lukion opiskelijoille, mutta ei mitään koulun ulkopuolista kansainvälistä toimintaa. Olin ensimmäinen, joka toi nuorisotyöhön kansainvälisiä hankkeita, ja olen ehkä tuonut uutta ajattelua ja innovatiivisuutta, hän sanoo.

Hän on esimerkiksi vienyt monia nuorisoryhmiä ulkomaanmatkoille, joiden aikana nuoret oppivat kansainvälisiä taitoja junien ja hotellien varaamisesta suurten kaupunkien joukkoliikenteen opettelemiseen.

- On aina koskettavaa nähdä, kuinka nuoret saavat pieniä kokemuksia, kuten sen, että käydään Starcbucksissa tai KFC:ssä tai maistetaan tiramisua ensimmäistä kertaa, hän sanoo.
- Nämä eivät ehkä vaikuta kaikkein 'intellektuaalisimmilta' monikulttuurisilta kokemuksilta, mutta nuorille vaikuttaa olevan tärkeää, että he voivat samastua vertaisiinsa nuoriin Keski-Euroopassa.

Hän uskoo, että kansainväliset kokemukset opettavat nuorille myös sopeutumista joustavuutta, kun nuoret tapaavat ulkomailla sellaisia nuorisoryhmiä, joiden tavat poikkeavat suomalaisnuorten tavoista.

Työolot ja luonto pitävät Suomessa, etäisyys toisinaan haastaa

Kansainvälisten osaajien houkuttelussa Suomeen puhutaan usein vetovoimasta, pitovoimasta ja työntövoimasta. Termit tarkoittavat tekijöitä, jotka houkuttelevat ihmisiä Suomeen, joilla heidät saadaan pysymään täällä tai jotka ehkä työntävät heitä lähtemään.

Jos kansainvälisyys, pohjoisen lumo ja revontulet houkuttelivat Bonnetin Kalajoelle, mikä on pitänyt hänet siellä jo seitsemättä vuotta?

- Työolot on ehdoton ykkönen, Suomessa on todella miellyttävää olla töissä, hän sanoo.

Hän on myös yllätyksekseen oppinut pitämään luonnosta. Bonnet kertoo olevansa hyvin pienestä kylästä Ranskassa, ja hän oli aina ennen pitänyt luontoa tylsänä.
- Suomessa olen arvostanut ihmisten suhdetta luontoon. Täällä luonto on liittolainen eikä vihollinen, joka pitää kukistaa. Pidän luonnon läheisyydestä ja luontopalveluista kuten vaellusreiteistä.

Revontuliakin hän näkee pari kertaa vuodessa.
- En ole täysin tyytyväinen, koska naapurikunnissa on tusinoittain hyviä revontuliöitä, mutta täällä merenrannalla on usein pilvistä, mikä häiritsee näkyvyyttä, Bonnet naurahtaa.

Pois häntä voisi työntää se, että Suomi ja Kalajoki ovat aika kaukana Keski-Euroopasta, missä Bonnetin suku ja monet ystävät ovat. Lisäksi Kalajoki on melko pieni paikka, jossa sosiaaliset ja kulttuuririennot ovat harvassa.

- On aika hankalaa vaikkapa lähteä viikonloppuna baariin ja ajatella tutustuvansa uusiin ihmisiin.”

Adrian Bonnet suosittelee vapaaehtoiseksi lähtemistä lämpimästi.

- Olen elävä esimerkki siitä, että se voi muuttaa elämää. Allekirjoitin sopimuksen vuodeksi, ja seitsemän vuotta myöhemmin olen yhä täällä. Löysin puolison, työpaikan ja uuden suunnan uralleni. Se on suurta ja positiivista.”

Teksti: Esa Salminen