Ulkomaanjaksot kiinnostavat ammatillisessa koulutuksessa – opiskelijaliikkuvuuksien määrä kasvoi jälleen

Vuonna 2025 ammatillisesta koulutuksesta lähti opintoihin liittyvälle ulkomaanjaksolle yhteensä 4 266 opiskelijaa. Tämä on 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Kaikista 16–25-vuotiaista perustutkinto-opiskelijoista 9,5 prosenttia osallistuu opintoihin liittyvälle liikkuvuusjaksolle. Liikkujista yli 90 prosenttia opiskelee ammatillista perustutkintoa.

- Tilastot osoittavat, että ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus on kasvussa, ja olemme jo hyvin lähellä koronapandemiaa edeltävää tasoa. Olemme myös saaneet laajalti viestiä, että opiskelijaliikkuvuuteen olisi kysyntää enemmänkin kuin mitä on tarjontaa, yksikön päällikkö Sari Turunen-Zwinger Opetushallituksesta sanoo.

Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi enemmän kuin lähtevien määrä. Suomeen tuli 2 939 ulkomaista opiskelijaa eli 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lähteneistä opiskelijoista 60 prosenttia on naisia. Suomeen saapuvien osalta jakauma on tasaisempi.

Lähteneistä opiskelijoista 91 prosenttia lähti Erasmus+ rahoituksella. Tulijoista Erasmus+ rahoitusta hyödynsi 89 %. Erasmus+ -rahoituksen osuus kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta.

Ammatillisessa koulutuksessa liikkuvuuksia toteuttaa 74 prosenttia kaikista koulutuksen järjestäjistä.

Henkilöstön liikkuvuus laski sekä lähtevillä että saapuvilla

Suomeen saapui 4 113 ja Suomesta lähti 2 596 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa. Ulkomaanjaksoille lähteneen henkilöstön määrä laski edellisvuoteen verrattuna 12 prosenttia.  Suomeen saapuneiden määrä laski vähemmän eli 4 prosenttia.  Suomeen on tullut koko tiedonkeruun ajan enemmän henkilöstöä vaihtojaksoille kuin täältä on lähtenyt.

Ulkomaanjaksolle lähdetään useimmin oppimaan työelämässä

Työelämässä oppiminen koulutussopimuksella oli ulkomaanjakson tarkoituksena 55 prosenttia lähteneistä opiskelijoista. Vuodesta 2024 ammattiin opiskeleville on ollut mahdollista osallistua Erasmus+ -ohjelmassa ryhmäliikkuvuusjaksoille oppilaitoksessa. Näille jaksoille sekä lähti että tuli viidesosa liikkuvuuteen osallistuneista. Ryhmäliikkuvuudessa Suomen ja kohdemaan opiskelijaryhmät oppivat yhdessä opettajiensa johdolla, ja ne on suunnattu perustutkinto-opiskelijoille ja TUVA-opiskelijoille (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus).

Suomeen saapuneiden enemmistöllä eli 43 prosentilla ulkomaanjakson tarkoituksena oli opiskelu oppilaitoksessa, ja työelämässä oppiminen vain 28 prosentilla.

- On hyvä muistaa, että opiskelijaliikkuvuuden järjestäminen perustuu paljolti vastavuoroisuuteen. Lähettäviin oppilaitoksiin saapuu opiskelijoita muista Euroopan maista. Heille haetaan myös työssäoppimispaikkoja Suomessa. Tällöin oppilaitoksen kansainvälinen toiminta laajenee oppilaitosten ja alueen työelämän yhteistyöhön, Turunen-Zwinger toteaa.

Monimuotoliikkuvuuden osuus on kasvussa

Vuonna 2025 Suomesta ulkomaille tehtävistä ulkomaanjaksoista 16,4 prosenttia ja ulkomailta Suomeen saapuvien opiskelijoiden jaksoista 15,1 prosenttia tapahtui monimuotoliikkuvuutena. Monimuotoliikkuvuuden osuus kokonaisliikkuvuudesta nousi edellisvuodesta lähtevien osalta 8 prosenttia ja saapuvien osalta 5 prosenttia. 

Monimuotoliikkuvuudella tarkoitetaan Erasmus+ -ohjelmassa sitä, että opiskelijalle tarjotaan virtuaalinen mahdollisuus kehittää kansainvälisyystaitoja ja liikkuvuusjakso, joka toteutuu toisessa maassa joko ryhmäliikkuvuuden muodossa tai paikallisessa yrityksessä työskennellen ja oppien.

Suosituimmat kohdemaat pysyvät samoina

Espanja, Ruotsi ja Saksa ovat lähtijöiden suosituimpia kohdemaita vuodesta toiseen. Suomeen tulevien opiskelijoiden yleisin lähtömaa oli puolestaan Saksa. 

Henkilöstön yleisin kohde- ja etenkin lähtömaa oli Espanja, josta saapui lähes 1 000 henkilöstön edustajaa Suomeen Vuonna 2025 Suomeen tuli 250 ukrainalaista henkilöstön edustajaa.

Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta 94 prosenttia ja henkilöstön liikkuvuudesta 92 prosenttia suuntautui Erasmus+ -ohjelmamaihin. Näitä ovat EU-maat sekä ohjelmaan assosioituneet maat eli Norja, Islanti, Liechtenstein, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Turkki.

Erasmus+ -akkreditoinnin saaneet organisaatiot ja konsortiot voivat käyttää maksimissaan 20 prosenttia niille myönnetystä apurahasta liikkuvuuteen Erasmus+ -ohjelmamaiden ulkopuolelle.  Ammatillisessa koulutuksessa liikkuvuus on Suomessa kuitenkin hyvin Eurooppa-keskeistä.

Kyselyyn vastasi ennätysmäärä oppilaitoksia

Vuonna 2025 liikkuvuustilastoinnin piiriin kuului yhteensä 125 koulutuksen järjestäjää ja 130 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa oppilaitosta. Tietojen keruuseen osallistui yhteensä 121 koulutuksen järjestäjää ja 126 oppilaitosta. Näin ollen 97 prosenttia oppilaitoksista jätti tietonsa tilastointiin, mikä on korkein vastausaktiivisuus koko tiedonkeruun aikana.