Ammattitaitoiset osaajat vievät työelämää ja yhteiskuntaa kohti kestävää tulevaisuutta

Edellä mainitut vuoden 2021 Nuorisobarometrin nostot herättävät pohtimaan, vastaako ammatillinen koulutus nuorten ajatuksiin ja tuottaako se osaamista ja ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen. On sanomattakin selvää, että yritykset ja yhteiskunta eivät pärjää ilman uutta osaamista. Ammatillinen koulutus voi osaltaan tukea työelämää muutoksessa kohti kestävää kasvua ja tulevaisuutta. Tuottamalla vastuullisia ja ammattitaidostaan ylpeitä osaajia työelämän tarpeisiin, ammatillinen koulutus voi moninkertaistaa ekologisen kädenjälkensä.

Olemme käynnistäneet Ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelman Opetushallituksessa tämän vuoden alussa. Laadimme hanketoimijoiden kanssa yhteisen kestävyystiekartan, joka antaa suunnan ammatillisen koulutuksen tulevaisuudelle. Tiekartan laadintaa koordinoi Sataedun VASKI-hanke.

Tiekartan valmistelu ja kestävyysmurros on yhteinen työ, johon osallistuminen tukee ammatillisen koulutuksen arvojen ja toimintakulttuurin uudistumista ja yhteistä oppimista. Muutos koskee johtamista, oppilaitosten strategioita ja arvoja, toimintakulttuuria ja arjen käytäntöjä, henkilöstön osaamista, pedagogiikkaa ja oppimistavoitteita sekä työelämäyhteistyötä ja kumppanuuksia. Luomme yhdessä suuntaa, jolla ammattitaitoiset osaajat vievät työelämää ja yhteiskuntaa kohti vihreää ja kestävää tulevaisuutta.

Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä ovat koko Euroopan tasolla yhteisesti jaettuja päämääriä. Nämä tavoitteet on valittu teemoiksi myös toukokuun puolivälissä vietettävälle, koko Euroopan laajuiselle ammattitaidon teemaviikolle, ja sen kanssa samaan aikaan järjestettävälle kansalliselle Taitaja2022-tapahtumalle, jossa kilpaillaan ammattitaidon Suomen mestaruuksista.

Näissä Skills Finlandin koordinoimissa ammattitaitokilpailuissa kestävyys ja vihreät arvot näkyvät sekä kilpailulajeissa että käytännön järjestelyissä. Lähtökohtana on resurssitehokkuus. Esimerkiksi Porin Taitaja2022-tapahtumassa liki 2000 ruokailijan ruokahävikki minimoidaan yhteistyöllä paikallisten hyväntekeväisyysyhdistysten kanssa. Jo vuosien ajan erilaisia materiaaleja on kierrätetty Taitaja-järjestäjältä seuraavalle. Lajitolpat, joilla eri lajien alueet erottuvat toisistaan, kiertävät kisasta toiseen, ja vain rikkinäiset levyt vaihdetaan uusiin. Autokorinkorjauksessa käytettävien autojen runkoja hyödynnetään useassa kilpailussa.

Kestävä kehitys on myös pakollinen osa kaikkien 45 eri ammattialan kilpailulajien arviointia. Kestävyysosaaminen otetaan huomioon kullekin lajille ominaisella tavalla: kuljetuslogistiikassa ennakoiva ja taloudellinen ajaminen on osa alan perusosaamista, mediatekniikassa taas erilaisten ympäristömerkkien tunnistaminen on tärkeää ja tietojenkäsittelyssä tehtävien teemana on ruokahävikki.

Näemme valtavan potentiaalin siinä, miten Taitaja-ammattitaitokilpailut voivat jatkossa edistää ammatillisen koulutuksen uudistumista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kierrätys ja materiaalien tehokas käyttö ovat jatkossakin tärkeitä, mutta entistä tärkeämpää on se, mitä ylipäänsä tuotetaan ja millaisista raaka-aineista. Ammattitaitoa on tunnistaa kattavasti oman toiminnan ja alan vaikutukset niin ekologiseen jalanjälkeen kuin kädenjälkeen.

Kestävyysmurros koskettaa meitä kaikkia yksilöinä, yhteisöinä ja yhteiskuntana. Muutokseen tarvitaan ajureita, ja tässä nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa ammatillisella koulutuksella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä kestävän kasvun ja vihreiden arvojen toteuttajana ja edistäjänä.