Kielitaidon monipuolistamisessa tarvitaan kunnianhimoa ja hyvää tahtoa

Blogi
Perusopetus Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi (finska) Vieraat kielet

Anna-Mari Kajasto

Alakoululaiset tunnilla

Suomen hallitus on päättänyt kasvattaa eka- ja tokaluokalla opiskeltavien tuntien määrää ensimmäistä kertaa koko peruskoulun historian aikana. Kummallekin luokka-asteelle on luvassa yksi lisätunti. Mistään muusta oppiaineesta ei nipistetä tunteja pois, vaan opetusta todellakin annetaan lisää. Opetus rahoitetaan kokonaan valtionosuudella.

Tuntimäärän lisäys on tehty kielten opetukseen, tarkemmin sanottuna toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai finskan sekä vieraiden kielten opetukseen. Jatkossa 7- ja 8-vuotiaat lapset saavat kielten opetusta taustasta tai asuinpaikasta riippumatta, sillä varhennettu kielten opetus koskee kaikkia eka- ja tokaluokkalaisia.

Monipuolisen kielitaidon hankkimista ja siten suomalaisen kielivarannon lisäämistä on pidetty meillä tärkeänä vuosikymmenien ajan. Ilman kielitaitoa emme saa tietoa omasta maastamme tai muusta maailmasta, emme pääse vuorovaikutukseen emmekä myöskään bisneksen tekoon eri kieliryhmistä ja kulttuureista olevien ihmisten kanssa.

Päättäjiltä tarvitaan nyt panostuksia suomalaisen kielivarannon lisäämiseen.

Opetuksen järjestäjät voivat edelleen päättää, mitä A1-kieltä tai -kieliä kunnat tai koulut tarjoavat ensimmäisenä opiskeltavaksi kieleksi. Kieliohjelmasta päättäviltä ihmisiltä toivotaan kunnianhimoa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Ainutlaatuinen tilaisuus tarjota englannin lisäksi tai jopa sen sijaan muita kieliä kannattaa käyttää rohkeasti hyväkseen. Päättäjiltä tarvitaan nyt panostuksia suomalaisen kielivarannon lisäämiseen. Myös huoltajille tulee tiedottaa monipuolisen kielitaidon hyödyistä ja siitä, että kieltenopiskelu ja monipuolisen kielitaidon hankkiminen on mahdollista kaikille.

Perusopetus- ja tuntijakoasetuksiin tehdyt muutokset edellyttävät lisäyksiä opetussuunnitelman perusteisiin, jotka koskevat eka- ja tokaluokkalaisten kielten opetusta. Opetushallitus onkin saanut tämän tehtäväkseen. Opetussuunnitelmatyö on meneillään ja uudet opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vappuun mennessä.

Eka- ja tokaluokan kielten opetukselle ei ole aiemmin asetettu valtakunnallisia tavoitteita ja sisältöjä. Kielten opetuksen aloittaminen jo ekalla luokalla on ollut mahdollista vuodesta 1994 eli osaamista ja kokemusta kyllä löytyy. Uusia varhennettuun kielten opetukseen sopivia työtapoja ja toimintamalleja on kehitetty varhentamisen kielten kärkihankkeissa.

Joukko opettajia, tutkijoita ja muita varhaisen kielenoppimisen asiantuntijoita on nimetty laatimaan opetussuunnitelman perusteita. Työryhmässä mietitään, millaista eka- ja tokaluokkalaisten kielten opetuksen tulee olla. Kehitämme uutta varhaisen kielen oppimisen pedagogiikkaa, joka soveltuu alkuopetukseen. Opetussuunnitelmaan tehtävät muutokset tarkoittavat uudistuksia myös kolmannella ja neljännellä luokalla annettavaan kielten opetukseen. Tämä tulee huomioida paikallisessa opetussuunnitelmatyössä.

Millaista kielenoppimisen eka- ja tokaluokalla sitten tulee olla? Innostavaa, lapsilähtöistä, lapselle merkityksellistä, monipuolista, kaikkia osallistavaa, oppimista leikin kautta, kaikille sopivaa, kannustavaa, toiminnallista, tasa-arvoa vahvistavaa, suullista mahdollisimman pitkään, yhteisöllistä, uudenlaista kielikulttuuria luovaa, kielitietoista ja kielipolun jatkumoa vahvistavaa.

Lisää tietoa kielten opetuksen tilanteesta

Faktaa Express 1A/2019: Mitä kieliä perusopetuksessa opiskellaan? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista
 


Kirjoittaja

Anna-Mari Kajasto
Anna-Mari Kajasto
Opetusneuvos