Laadukkaan ja ajassa mukana olevan koulutusjärjestelmän pohjaksi tarvitaan laaja-alaista ennakointitietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista

Blogi
Ennakointi
Digitalisaatio, työn murros ja demograafiset muutokset muovaavat tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kehityssuuntien ennakoinnista onkin tullut yhä tärkeämpi osa koulutuksen kehittämistä. Opetushallitus vastaa tarpeeseen tuottamalla Osaamisen ennakointifoorumin kanssa kattavaa tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista.

Kari Nyyssölä

Kari Nyyssölä

Ennakointityössä ikään kuin katsotaan kristallipalloon, joka näyttää minkälainen maailma on tulevaisuudessa. Totuus on kuitenkin kuvajaista arkisempi. Ennakoinnissa haetaan erilaisia perusteltuja vaihtoehtoja tulevaisuuden kehityskuluille, jotta niihin voidaan varautua. 

Opetushallituksessa tehtävässä ennakointityössä kartoitetaan erilaisia näkymiä sille, mihin suuntaan osaamis- ja koulutustarpeet kehittyvät. 

Laadullisessa ennakoinnissa pureudutaan muun muassa siihen, minkälaista osaamista eri toimialoilla tulevaisuudessa tarvitaan. Tulosten mukaan esimerkiksi liikenne- ja logistiikka-aloilla tarvitaan erityisesti kokonaisuuksien hallinnan osaamista sekä ongelmanratkaisu- ja reagointikykyä. Myös digiosaamisen, kuten digitaalisten laitteiden hallinnan merkitys kasvaa. Näin tapahtuu varsinkin sosiaali- ja terveysalalla kasvu- ja tuottavuusvaatimusten seurauksena.

Määrällisellä ennakoinnilla pyritään selvittämään, paljonko eri koulutusaloilla täytyy suorittaa tutkintoja, jotta koulutuksella voidaan vastata tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Ennakoinnin tuloksena tiedämme esimerkiksi, että tulevaisuudessa kaivataan nykyistä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, koska monille kasvualoille tarvitaan erityisesti korkeakoulutettua väkeä.

Toimialojen tuntemukseen ja verkostoihin perustuvaa työskentelyä

Ennakoinnissa verkostot ovat hyvin tärkeitä. Opetushallitus toteuttaa ennakointia yhteistyössä Osaamisen ennakointifoorumin kanssa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen koordinoima ennakoinnin asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. 

Foorumi koostuu yhdeksästä ennakointiryhmästä, jotka edustavat eri toimialoja. Siihen kuuluu useita satoja koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita. Vuosiksi 2017–2020 asetetulle foorumille suunnitellaan parhaillaan jatkoa.  

Ennakointitiedolle löytyy paljon käyttöä. Sitä hyödynnetään varsinkin korkeakoulujen määrällisten tutkintotavoitteiden mitoituksessa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen kehittämisessä. Ennakointitietoa voidaan käyttää myös opinto- ja uraohjauksessa sekä alueellisen ja valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon tukena. Laaja joukko ennakoinnissa mukana olevia sidosryhmiä hyödyntääkin tietoa omassa kehittämistyössään. 

Opetushallituksen ennakoinnilla on pitkät perinteet

Ennakointia on tehty Opetushallituksessa jo 1990-luvulta lähtien. Aluksi ennakointi oli määrällistä koulutustarpeiden ennakointia, jossa hyödynnettiin niin kutsuttua Mitenna-mallia. 2000-luvulla alkoivat Valtakunnallisten osaamistarpeiden ennakoinnin (VOSE) hankkeet, joissa keskityttiin jonkin tietyn alan, sektorin tai klusterin osaamistarpeisiin. 

Osaamisen ennakointifoorumin myötä laadullinen ja määrällinen näkökulma yhdistettiin, ja osaamis- ja koulutustarpeita ryhdyttiin ennakoimaan samanaikaisesti kaikilla toimialoilla. 

Opetushallituksen ennakointityöllä on siis pitkät perinteet ja vankka alan asiantuntemus. Ennakointi on nykyisin myös Opetushallituksen lakisääteinen tehtävä. Tehtävää toteuttaa virastossa ennakointiyksikkö noin kymmenen asiantuntijan voimin. 

Painopisteeksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmien ratkaisu ja ennakointitiedon hyödyntämisen vahvistaminen 

Opetushallitus on keskittynyt erityisesti pitkän aikavälin (10–15 vuotta) osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Jatkossa tavoitteena on tuottaa lisää myös keskipitkän aikavälin (5–8 vuotta) ennakointitietoa ja parantaa tiedon löydettävyyttä. Tämän avulla voidaan hakea ratkaisuja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmiin ja varmistaa, että tulevaisuuden työelämään astuu kysyntään nähden riittävästi koulutettua työvoimaa. 

Entistä kattavampi ennakointitieto palvelee muun muassa koulutuksen järjestäjien sekä korkeakoulujen määrällisen ja sisällöllisen koulutustarjonnan suuntaamista, tutkintokoulutukseen hakeutuvien henkilöiden opiskeluvalintoja sekä ammatinvaihtajien urasuunnittelua. 
 


Kirjoittaja

Kari Nyyssölä
Kari Nyyssölä
Opetusneuvos, yksikön päällikkö, Opetushallitus