Miten vahvistamme toimintakulttuuria, jossa lapset ja nuoret kiinnittyvät kouluyhteisöön?

Uuden lukuvuoden alussa on tärkeää pohtia yhdessä, millaisessa yhteisössä jokainen koulutyönsä aloittanut kokisi arkisen aherruksensa mielekkääksi ja olisi innokas oppimaan uutta. Miten parhaiten kokisimme kuuluvamme porukkaan ja voisimme vaikuttaa meitä koskeviin asioihin? Miten kaikki voisivat hyödyntää omia vahvuuksiaan? Erityisen tärkeitä arjen työkaluja ovat hyvinvointia tukevat pedagogiset menetelmät, positiiviset vuorovaikutussuhteet ja yhteisölliset toimintatavat.

Yhteistä ymmärrystä inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta ja perusopetuksesta tulee vahvistaa, koska jokaisella lapsella on oikeus kuulua ryhmään. Jokaisen tulee voida osallistua yhteiseen toimintaan ja kasvaa omaan potentiaaliinsa yhdessä toisten kanssa. Keskustelu inklusiivisista periaatteista on tärkeä osa paikallisten opetussuunnitelmien laatimista ja käyttämistä. 

Yhdessä tehdyt suunnitelmat sitouttavat meitä myös yhteiseen toimintaan. Paikallinen ymmärrys toimintaympäristön tarpeista on merkityksellinen osa suunnittelua. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen arjessa on tärkeää aloittaa jo varhaiskasvatuksessa.

”Suosittelemme puhelimen häiritsevän käytön kieltämistä oppitunneilla ja rajoittamista välitunneilla. 

Toimintakulttuurin vahvistamiseen liittyy oleellisesti opetuksen häiriöttömyys ja työrauha. Oppilaiden keskittymisen turvaamiseksi suosittelemme, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla. Tähän meitä tukee jo nykylainsäädäntö samalla, kun odotamme uuden tarkennetun lainsäädännön valmistumista. 

Työmme keskiössä alkaneena kautena on myös opettajien ja rehtoreiden pedagogisen osaamisen ja johtamisen vahvistaminen entisestään.

”Tulevaisuustyössä kuullaan ja osallistetaan asiantuntijoita, opettajia ja nuoria yhteiskunnan eri kentiltä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen tulevaisuustyössä on tavoitteena yhdistää koulutuksen pitkän aikavälin kehittämisen näkökulma perustaitojen osaamistason nostoon ja tasa-arvon kehittämiseen. Tärkeitä teemoja ovat tekoäly ja teknologia, perustaidot ja oppiminen sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Tulevaisuustyössä kuullaan ja osallistetaan tulevan lukuvuoden aikana asiantuntijoita, opettajia ja nuoria yhteiskunnan eri kentiltä. Tulethan mukaan jakamaan ajatuksiasi!

Myös Opetushallituksessa olemme aloittaneet tulevaisuudenkehittämistyöskentelyn, jossa määritellään keskeiset linjaukset perusopetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseksi. Linjausten pohjana on laaja-alaista tutkimusperustaista tietoa. Opetushallituksen kehittämistyö toimii tukena Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuustyölle sekä seuraavalle laajemmalle perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamiselle. 

”Yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuususkosta ja koulutuksen merkityksestä tarvitaan entistä enemmän. 

Oppimistuloksiin vaikuttavat monet eri tekijät eri tasoilla, niin yhteiskunnassa, koulussa kuin yksittäisen oppilaan näkökulmasta. Tutkimukset osoittavat, että varsinkin lukutaito ja -into, asenne ja sinnikkyys vaikuttavat oppimiseen. Yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuususkosta ja koulutuksen merkityksestä tarvitaan entistä enemmän. 

Opetushallituksessa tarkastelemme, vastaako opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuus ja rakenteet yhteiskunnan muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. On tärkeää kehittää hyvinvointia edistäviä pedagogisia ratkaisuja sekä vahvistaa hyviä asioita, joita koulutusjärjestelmä tuottaa. 

Vaikka PISA-tutkimukset osoittavat oppimistulosten laskua tietyissä oppiaineissa, luovuudessa ja ongelmanratkaisukyvyssä on saavutettu erinomaisia tuloksia. 15-vuotiaat suomalaisnuoret ovat maailman kärkitasoa luovina ajattelijoina ja sosiaalisessa ongelmanratkaisussa.

”Luovuudessa ja ongelmanratkaisukyvyssä PISA-tuloksemme ovat maailman kärkeä.

Opetussuunnitelmien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laatiminen on Opetushallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Perusteiden pohjalta koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät laativat paikalliset suunnitelmansa. Perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikössä työskennellään tulevana vuonna tiiviisti hallitusohjelman parissa. 

Suurimpana uudistuksena työn alla on tuleva esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus, joka astuu voimaan 1.8.2025. Hallituksen esityksen valmistuttua Opetushallituksen valmisteluun tulevat opetussuunnitelman perusteet, minkä jälkeen kunnat pääsevät laatimaan omia paikallisia opetussuunnitelmiaan. Perusteiden lisäksi laaditaan yhteisiä linjauksia ja ohjeistuksia sekä järjestetään koulutuksia paikallisen työn tueksi, niin ikään vuoden päästä syksyllä voimaan tulevan uuden tuntijaon osalta. Myös B1-kielen lisätunnin toimeenpanon tuki jatkuu nyt syksyn aikana.

”Suurimpana uudistuksena työn alla on esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus.

Perustimme keväällä esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen toteuttamisen tueksi Purje – Seglet -verkoston, johon osallistuu asiantuntijoita lähes jokaisesta kunnasta. Verkostossa voimme yhdessä valmistautua tukea koskeviin lainsäädännön ja opetussuunnitelmien muutoksiin sekä kehittää suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä käytäntöjä. Tervetuloa mukaan!

Opetushallituksen tärkeänä tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä, kouluja, rehtoreita ja opettajia opetussuunnitelman toimeenpanossa: meihin voi olla yhteydessä kaikissa pienissä ja suurissa kysymyksissä!  Moniin aiheisiin löydät lisätietoa ja hyviä vinkkejä verkkosivuiltamme. Toivottavasti tapaamme tulevan lukuvuoden tapahtumissa, koulutuksissa, webinaareissa ja verkostotapaamisissa! 

Merkityksellistä uutta lukuvuotta sinunkin työyhteisöösi!