Kemikaalien vaaraominaisuuksien tunnistaminen etiketeistä ja käyttöturvallisuustiedotteista on ensimmäinen tehtävä kemikaaleihin liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisessa sekä turvallisuustoimenpiteiden laatimisessa riskien pienentämiseksi. Ajantasaisten käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella tehdään CLP:n mukainen kemikaaliluettelo. Kemikaaliluettelossa on huomioitava koko kiinteistön kemikaalit, myös eri paikoissa olevat ja eri käyttäjien kemikaalit. Tarvittaessa pelastusviranomaiselle tehtävä kemikaali-ilmoitus on kuitenkin toiminnanharjoittajakohtainen. Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa on tärkeää ottaa kemikaalin vaaraominaisuuksien lisäksi huomioon muun muassa käyttäjät, käyttöpaikka, käyttötapa, käyttökohde, altistuvat henkilöt ja varastointipaikka. Tässä yhteydessä kemikaaleihin liittyvät vaaramerkit on merkittävä astioihin, kaappeihin ja varastoihin sekä tarvittaviin sisääntulo-oviin.
Kemikaaliturvallisuus opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa
Teksti: Arto Kärki ja Saila Salomäki, Pirkanmaan pelastuslaitos
Vaarallisten kemikaalin säilytykseen, varastointiin, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvien turvallisuustoimenpiteiden tarkoituksena on pienentää vaarallisista kemikaaleista aiheutuvia riskejä. Kemikaalien säilytykseen, varastointiin, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyy esimerkiksi seuraavia riskejä: tulipalo, räjähdys, kaasu- ja nestevuoto, tapaturma. Kemikaalien riskien ja turvallisuustoimenpiteiden osalta on välttämätöntä tiedostaa, ettei useinkaan aineen määrä ole merkitsevää vaan laatu eli vaarallisuus. Pienikin määrä vaarallista kemikaalia voi aiheuttaa vakavan henkilövahingon tai suuren onnettomuuden. Tämän vuoksi kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yksiköille.
Toki kemikaalimäärien kasvaessa jopa yli tuhanteen erilaiseen kemikaaliin ja kymmeniin tonneihin kemikaaleja riskit kasvavat entisestään esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa tai yliopistoissa. Kemikaaleihin liittyvät vaarat ja riskit sekä niihin liittyvät turvallisuusjärjestelyt sekä toimintaohjeet voidaan liittää esimerkiksi pelastussuunnitelmaan tai muuhun turvallisuusdokumenttiin. Lisäksi ohjeistuksia on tärkeä olla kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä sähköisesti saatavissa tarvittaville tahoille.
Alla on kerrottu muutamia asioita kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä riskienhallintatoimista. Ensimmäinen vaihtoehto on poistaa niin moni vaaralliseksi luokiteltu kemikaali käytöstä kuin mahdollista ja lopuille pyrkiä etsimään tarpeen mukaan korvaava vaihtoehto. On ymmärrettävää, ettei tämä ole mahdollista kaikkien kemikaalien kohdalla, joten jäljelle jäävien osalta aloitetaan turvallisuustoimet.
Kemikaalien säilytyksellä tarkoitetaan vaarallisen kemikaalin vähäisen määrän hallussapitoa. Kemikaalien säilyttämisessä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta ja ne on säilytettävä vaatimusten mukaisissa pakkauksissa niille varatuilla paikoilla. Säilytyspaikkojen siisteydestä ja järjestyksestä on huolehdittava, ilmanvaihto (erityisesti palavat nesteet ja kaasut) on varmistettava ja vuototapauksissa kemikaalin kerääminen talteen on oltava mahdollista. Keskenään reagoivat kemikaalit säilytetään erillään. Vaarallisten kemikaalien säilytysmäärät on pidettävä mahdollisimman pieninä ja myrkylliset kemikaalit lukitussa tilassa. Palavat nesteet ja aerosolit tulee ensisijaisesti säilyttää mahdollisuuksien mukaan omassa palo-osastossaan tai paloturvakaapissa ja erillään sytytyslähteistä
Kemikaalilainsäädännössä on annettu rajoituksia palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilyttämiselle eräissä tiloissa, joissa ne voivat aiheuttaa erityisvaaraa. Tukesin säilytystaulukkoon on kerätty vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetuissa asetuksissa, nestekaasuasetuksessa räjähdeasetuksessa säädettyjä säilytysrajoituksia. Poikkeuksia näistä säilytysrajoituksista voi antaa pelastusviranomainen, jos se on perusteltua ja jos se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista.
Riippuen kemikaalien määrästä ja vaarallisuudesta, niiden käsittely ja varastointi voi olla luvanvaraista. Vähäistä vaarallisten kemikaalien varastointia valvoo pelastusviranomainen ja laajamittaista Tukes. Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen käsittelemiensä ja varastoimiensa kemikaalien vaaraominaisuuksista ja määristä. Selvitä, onko koulusi kemikaalien käsittely/varastointi ilmoitusvelvollista toimintaa. Tämän voi tehdä kemikaaliluettelon tai kemikaaliohjelmien avulla. Yhtenä vaihtoehtona on hyödyntää Tukesin kemikaaliluettelo ja suhdelukulaskuri -työkalua.
Kemikaalien vaaratekijät ja oikeat käsittelytavat on ohjeistettava käyttäen apuna esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteita ja laitteiden/työvälineiden käyttöohjeita. Ohjeistuksessa tulee huomioida muun muassa suojainten käyttö, kemikaalien turvallinen kuljettaminen/siirtäminen, käsittely ja varastointi sekä haittojen vähentäminen, kuten työskentely vetokaapissa. Henkilökunnalle ja oppilaille on laadittava selkeät toimintaohjeet erilaisiin kemikaaleihin liittyviin onnettomuustilanteisiin. Ohjeessa on huomioitava muun muassa kemikaalien vaaraominaisuudet, erilaiset onnettomuudet ja niiden vaikutusalueet sekä erilaiset suojaustoimet.
Kemikaalien vuodonhallinta on järjestettävä siten, että vuoto on kerättävissä talteen esimerkiksi tiivispintaisilta kemikaalikestäviltä lattioilta tai valuma-altaista. Imeytykseen voi käyttää esimerkiksi imeytysliinoja tai imeytysainetta. Tärkeää on, että imeytysaine soveltuu kyseisen kemikaalin imeyttämiseen, eikä reagoi imeytysmateriaalin kanssa. Keskenään reagoivat kemikaalit kuten hapot ja emäkset on syytä laittaa omiin ”valuma-altaisiinsa”, etteivät ne pääse sekoittuman keskenään edes onnettomuustilanteessa. Lisäksi tulee olla vuodonkeruuvälineet/-astiat ja ohjeet jätteiden hävittämistä varten.
Räjähdyssuojausasiakirja laaditaan työpaikan turvallisuuden parantamiseksi. Asiakirjaan kirjataan työpaikan syttyvien, räjähdysvaaraa aiheuttavien nesteiden, kaasujen ja pölyjen tunnistaminen, riskinarviointi sekä toimenpiteet räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi.
Toiminnanharjoittaja laatii räjähdyssuojausasiakirjan itseään varten. Asiakirjaa ei toimiteta viranomaisille. Työsuojeluviranomaiset valvovat määräysten noudattamista. Pelastusviranomainen valvoo kohteita, joissa käsittely on vähäistä (ilmoitusvelvollinen). Lisätietoa räjähdysvaarallisista tiloista löydät Tukesin-sivuilta.
Koulutusta ja opastusta kemikaalien turvallisesta käytöstä ja käsittelystä sekä toiminnasta mahdollisissa onnettomuustilanteissa on annettava niille henkilöille (opettajat, oppilaat ja opiskelijat), jotka opettavat aineita tai aloja, joiden opetukseen liittyy kemikaalien parissa työskentely. Tarvittaessa tietoisuutta on annettava myös niille, jotka voivat altistua kemikaaleille erilaisissa onnettomuustilanteissa. Koulutukset pitää dokumentoida.
Nimettyjen vastuuhenkilöiden tehtävänä on muun muassa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ylläpito ja ajantasaisuus, kemikaaliluettelon päivittäminen (käytössä olevat aineet ja määrät), työ- ja toimintaohjeiden laatiminen ja ylläpitäminen sekä räjähdyssuojausasiakirjan päivittäminen.