Jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija on Suomessa oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan.
Oppilas ottaa ruokaa ruokalassa
Kuva: Satu Haavisto

Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille jo vuodesta 1948. Tällä hetkellä noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa saa päivittäin maksuttoman kouluruoan. Ruokailu on merkittävä osa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Kouluruokailu toimii oppimisympäristönä, jossa oppilaat ja opiskelijat oppivat ravitsemuksesta, terveellisistä ruokailutottumuksista, kestävän kehityksen periaatteista, yhteisöllisyydestä ja suomalaisesta ruokakulttuurista. Lisäksi ruokailu tukee eri oppiaineiden opetuksen tavoitteita ja laaja-alaista osaamista. Ruokailutilanteita voidaan hyödyntää  osana opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Esi- ja peruskoulut järjestävät kouluruokailunsa tukemaan opetusta ja kasvatustavoitteita. Kouluateriat ovat täysipainoisia, ohjattuja ja kaikilta osin maksuttomia. Kouluruokailun osallistumista sekä ruoan laatua ja ruokailutilanteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota tarvitsevien oppilaiden terveyden seuranta ovat olennainen osa koulun hyvinvointityötä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

  • mitkä ovat kouluruokailun tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
  • miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevista toimintalinjauksista sekä yhteistyöstä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeä osa tätä prosessia. Kouluruokailu tarjoaa luontevan oppimisympäristön, jossa oppilaiden osallisuutta voidaan toteuttaa käytännössä. Se on merkittävä osa oppilaiden koulupäivää, jota heitä kannustetaan aktiivisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan. Opettajat ja muut koulun aikuiset tukevat oppilaita ruokailuhetkien ohjauksessa ja kasvatuksessa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä käydään avointa keskustelua kotien kanssa, ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä.

Kouluruokailusuosituksen mukainen koululounas on täysipainoinen ateria, kun se kattaa noin 1/3 päivittäisestä energiantarpeesta. 
 
Hyvä kouluateria sisältää:
  • Lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai kananmunaa
  • Kasvislisäkkeen sekä salaatinkastikkeen/öljyn
  • Ruokajuomaa; maito, maitojuoma, piimä ja vesi
  • Täysjyväleipää ja margariinia
  • Puuro- ja kasviskeittoaterioiden ravintosisältöä täydennetään sopivalla lisäkkeellä, esim. proteiinipitoisilla tahnoilla ja kastikkeilla

Vaihtoehtoruoka lisää oppilaiden osallistumista kouluruokailuun, vähentää ruokahävikkiä ja lisää ruoan menekkiä. Suosittelemme tarjoamaan kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen voi olla kasvisvaihtoehto. Kun kasvisruokavaihtoehto on vapaasti valittavissa, se totuttaa oppilaat kasvipainotteiseen ruokavalioon ja uusiin makuihin. Kasvipainotteinen ruokavalio tukee terveyttä ja edistää ympäristövastuullista syömistä.

Oikea-aikainen ja rauhallinen ruokailu sekä tarvittaessa tarjottavat välipalat varmistavat oppilaiden jaksamisen koulupäivän aikana. Mukava ruokailuhetki lisää hyvinvointia ja viihtymistä koko kouluyhteisössä. Perusopetuslaki (628/1998) määrää, että opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Lisäksi perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) korostetaan, että kouluruokailun tulee tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, ja että ruokailuhetkien tulee olla oikea-aikaisia ja kiireettömiä. Perusopetuslain 3a§ (11.3.2022/163) mukaan perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että oppilaan koulupäivän kokonaisuus, mukaan lukien ruokailujen ajoitus ja pituus, tulee suunnitella siten, että se palvelee parhaiten oppilaan ikäkautta ja edellytyksiä sekä hyvinvointia ja oppimista. Kouluruokailusuosituksessa (Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus, 2017) suositellaan, että kouluruokailu järjestetään säännöllisesti oppilaiden normaaliin päivärytmiin sopivana aikana. Ateriat suositellaan sovitettavaksi siten, että ne jaksottavat lapsen koulupäivän kokonaisuutta ja soveltuvat suomalaiseen arkirytmiin. Sopiva aika lounaan syömiselle olisi noin klo 11–12. Ruokailun tulisi jaksottaa oppilaan koulupäivän työskentelyä ja koulun lukujärjestys pitäisi suunnitella tauotuksineen erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille siten, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen. Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Lisäksi suositellaan, että oppilailla on mahdollisuus esimerkiksi 10–15 minuutin ulkoilu- ja liikuntahetkeen ennen ruokailua tai ruokailun jälkeen sen mukaan, mikä koetaan koulun arjessa ja ruokailun järjestämisessä toimivimmaksi.

 

Oppilas on koulussa turvallisessa oppimisympäristössä, jossa hänelle tarjotaan kouluruokailua osana terveen kasvun, kehityksen, opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukemista. Joskus terveydelliset syyt voivat edellyttää ruokalistasta poikkeavaa ruokailua. 

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, miten oppilaiden erityistarpeet ruokailussa otetaan huomioon (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

Jos oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen tai terveydenhoitoon liittyviä tarpeita, oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon tulee yhdessä sopia tarvittavista tukitoimista ja seurannasta. Oppilaan allergiat, eettiset tai uskonnolliset erityistarpeet otetaan huomioon koulutyön ja ruokailun suunnittelussa. Suunnittelu ja toteutus noudattavat kunnan tai koulun toimintaperiaatteita. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja kehittämisessä.

Jos oppilaalla on allergioita tai muita erityisruokavalioita, kouluruokailun järjestämiseksi voidaan edellyttää lääkärintodistusta. Tämä todistus auttaa varmistamaan, että oppilaan erityistarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon ja että hänelle tarjotaan turvallinen ja terveellinen ateria koulupäivän aikana. Lääkärintodistus voi sisältää tiedot oppilaan allergioista, kielletyistä ruoka-aineista ja mahdollisista korvaavista tuotteista. On tärkeää, että oppilaan, huoltajan, koulun henkilöstön ja kouluterveydenhuollon välillä on hyvä yhteistyö, jotta erityisruokavalio voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti. Erityisruokavalioissa yleinen periaate on, että jos oppilaalla on lääkärinlausunto erityisruokavaliosta, opetuksen järjestäjän tulee hänelle sitä tarjota. Mikäli oppilaalla on vakavia tai hengenvaarallisia oireita aiheuttavia ruoka-allergioita, tarvitaan lääkärintodistus, joka on aina määräaikainen.

Erityisruokavaliot toteutetaan oppilaan ruokavaliosuunnitelman, kiellettyjen ruoka-aineiden listan tai lääkärintodistuksen mukaisesti. Turvaruoka voi olla osa tätä erityisruokavalioprosessia. Se voi tukea oppilaan hyvinvointia tarjoamalla ennakoitavuutta ja turvallisuuden tunnetta kouluruokailussa. Tarve turvaruokaan arvioidaan terveydenhuollon asiantuntijan lausunnon perusteella, ja sen toteutus edellyttää yhteistyötä huoltajien, opetushenkilöstön, ruokapalveluiden ja terveydenhuollon välillä. Turvaruoan tarjoaminen perustuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja on osa kokonaisvaltaista opiskeluhuoltoa. Se voi auttaa oppilasta ylläpitämään rutiineja ja tukemaan itsesäätelyä. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, etteivät ruokavalion rajoitukset tarpeettomasti kavennu tai yksipuolista ruokailua, vaan tukevat oppilaan kasvua monipuoliseen ruokavalioon. Erityisruokavaliosta on yleensä saatavilla ruoka-aineluetteloita, jotka auttavat oppilasta valitsemaan sopivat annokset. Tavoitteena on, että perusruokavalio soveltuu mahdollisimman monelle sellaisenaan tai pienin muutoksin.
 

Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden tarkka ja turvallinen toteutus koulun ruokapalvelussa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto on tarpeen sairauden hoitoon määrättyjen ruokavalioiden tai muiden terveydellisten syiden osalta. Huoltaja voi tiedustella erityisruokavalioihin liittyvistä periaatteista ja käytännöistä lapsen opettajalta, koulun rehtorilta tai kunnan ruokapalvelun vastuuhenkilöltä.

Lisätietoa turvaruoasta:

Turvaruoka tukee jaksamista ja mahdollistaa oppimisen | Opetushallitus
Turvaruoka päiväkoti- ja kouluruokailussa

Takaisin ylös

Kouluateria tarjotaan oppilaan koulupäivän rytmiin sopivasti, ja yksittäisten aterioiden välit eivät saisi venyä liian pitkiksi. Aamulla kotona syöty aamiainen auttaa jaksamaan aamupäivän. Kouluruokailusuositusten mukaan oppilaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomaan ravitsevaan välipalaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia koululounaan jälkeen. Oppilailla tulisi olla mahdollisuus nauttia täysipainoinen välipala viihtyisissä oloissa, jos koulutunnit tai harrastukset niin vaativat. Vaihtoehtoina ovat maksuton tai maksullinen koulun tarjoama välipala tai kotona tuodut eväät. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat saavat välipalan toiminnan yhteydessä.

Koululaisten ruokaympäristöstä vastaavat aikuiset. Tarjolla tulisi olla terveyttä edistäviä välipaloja, ja vanhempien mielipiteitä kuullaan välipala-automaattien, kioskien ja niiden tarjonnan suhteen. Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat, ettei kouluissa säännöllisesti tarjoilla makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja kouluaikana. Välipala-automaattien ja kioskien tulee tarjota terveellisiä vaihtoehtoja. Vanhemmilla on oikeus päättää, millaista markkinointia heidän alaikäisiin lapsiinsa kohdistetaan. Jos välipala-automaatin kyljessä on virvoitusjuoma- tai makeismainos, kyse on markkinoinnista.

Takaisin ylös

Opetukseen osallistuvalla tulee olla jokaisena koulutyöpäivänä tarjolla täysipainoinen ateria. Erityistilanteissa, kuten retki-, juhla- ja teemapäivinä, varmistetaan oppilaille riittävä ruokamäärä erityisesti silloin, kun eväs korvaa normaalin aterian. Ravitsemuksellisessa laadussa eväsruokailussa voidaan tilanteen mukaan poiketa normaaleista laatukriteereistä perustellusti.

Retki- ja liikuntapäivinä huolehditaan, että myös erityisruokavaliota noudattaville oppilaille on tarjolla riittävästi sopivaa ruokaa. Ottaen huomioon päivän kokonaispituuden, varmistetaan asianmukainen ateriatiheys.

Takaisin ylös
Päivitetty