Kouluruokailu kuuluu kaikille

Kuva: Satu Haavisto

Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailu on oppimisympäristö, jossa lapset ja nuoret oppivat ravitsemusterveydestä ja hyvinvoinnista, kestävyydestä, yhteisöllisyydestä, ruokailutavoista sekä suomalaisesta ruokakulttuurista. Ruokailuun integroituu luontevasti paitsi eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet myös laaja-alaisen osaamisen teemat. Ruokailutilanteita voidaan hyödyntää  osana eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 

Esi- ja peruskoulut järjestävät opetusta ja kasvatuksen tavoitteita tukevana toimintanaan  tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen ja kaikilta osiltaan maksuttoman kouluaterian. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun hyvinvointityötä. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

• mitkä ovat kouluruokailun tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
• mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
• miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan  toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.  Kouluruokailu on  luonteva oppimisympäristö oppilaiden osallisuuden toteuttamisessa ja tärkeä osa oppilaiden koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä.

Vaihtoehtoruoka lisää oppilaiden osallistumista kouluruokailuun ja lisää ruoan menekkiä ja toisaalta estää ruokahävikkiä. Kahta pääruokavaihtoehtoa suositellaan, joista toinen voi olla kasvisvaihtoehto. Vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto totuttaa oppilaita kasvispainotteiseen syömiseen ja uusiin makuihin. Kasvispainotteinen ruokavalio tukee terveyttä ja edistää ympäristövastuullista syömistä.

Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset lounasruokaa täydentävät välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.