Oppilas on koulussa turvallisessa oppimisympäristössä ja hänelle tarjotaan kouluruokailu osana terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukemista. Joskus esimerkiksi terveydelliset syyt edellyttävät varsinaisesta ruokalistasta poikkeavaa ruokailua.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon (POPS 2014).
Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Lapsen allergian, eettisyyden tai uskonnon erityistarpeita otetaan huomioon, kun hänen koulutyötään ja ruokailuaan suunnitellaan. Suunnittelussa ja toteuttamisessa toimitaan kunnan tai koulun toimintaperiaatteiden mukaan. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Erityisruokavalio toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettu oppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistus edellyttävät. Erityisannoksista on yleensä saatavilla ruoka-aineluettelot, joista nähdään, sopiiko annos omaan ruokavalioon. Tavoitteena on, että perusruokavalio sopii sellaisenaan tai pienin muutoksin mahdollisimman monelle.
Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden täsmällinen ja turvallinen toteutus koulun ruokapalvelussa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto on välttämätön silloin, kun kyseessä on sairauden hoitoon määrätty ruokavalio tai muu terveydellinen syy. Huoltaja voi kysyä erityisruokavalioihin liittyvistä periaatteista ja käytännöistä lapsen opettajalta, koulun rehtorilta tai kunnan ruokapalvelusta vastaavalta henkilöltä.