Jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija on Suomessa oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan.
Oppilas ottaa ruokaa ruokalassa

Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille jo vuodesta 1948. Tällä hetkellä noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa saa päivittäin maksuttoman kouluruoan. Ruokailu on merkittävä osa lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Kouluruokailu toimii oppimisympäristönä, jossa oppilaat ja opiskelijat oppivat ravitsemuksesta, terveellisistä ruokailutottumuksista, kestävän kehityksen periaatteista, yhteisöllisyydestä ja suomalaisesta ruokakulttuurista. Lisäksi ruokailu tukee eri oppiaineiden opetuksen tavoitteita ja laaja-alaista osaamista. Ruokailutilanteita voidaan hyödyntää  osana opetuksen eheyttämistä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Esi- ja peruskoulut järjestävät kouluruokailunsa tukemaan opetusta ja kasvatustavoitteita. Kouluateriat ovat täysipainoisia, ohjattuja ja kaikilta osin maksuttomia. Kouluruokailun osallistumista sekä ruoan laatua ja ruokailutilanteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota tarvitsevien oppilaiden terveyden seuranta ovat olennainen osa koulun hyvinvointityötä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

  • mitkä ovat kouluruokailun tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
  • miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevista toimintalinjauksista sekä yhteistyöstä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeä osa tätä prosessia. Kouluruokailu tarjoaa luontevan oppimisympäristön, jossa oppilaiden osallisuutta voidaan toteuttaa käytännössä. Se on merkittävä osa oppilaiden koulupäivää, jota heitä kannustetaan aktiivisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan. Opettajat ja muut koulun aikuiset tukevat oppilaita ruokailuhetkien ohjauksessa ja kasvatuksessa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä käydään avointa keskustelua kotien kanssa, ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä.

Kouluruokailusuosituksen mukainen koululounas on täysipainoinen ateria, kun se kattaa noin 1/3 päivittäisestä energiantarpeesta. 
 
Hyvä kouluateria sisältää:
–Lämpimän ruoan, jossa on kalaa, lihaa, palkokasveja tai kananmunaa
–Kasvislisäkkeen sekä salaatinkastikkeen/öljyn
–Ruokajuomaa; maito, maitojuoma, piimä ja vesi
–Täysjyväleipää ja margariinia
–Puuro- ja kasviskeittoaterioiden ravintosisältöä täydennetään sopivalla lisäkkeellä, esim. proteiinipitoisilla tahnoilla ja kastikkeilla

Vaihtoehtoruoka lisää oppilaiden osallistumista kouluruokailuun, vähentää ruokahävikkiä ja lisää ruoan menekkiä. Suosittelemme tarjoamaan kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen voi olla kasvisvaihtoehto. Kun kasvisruokavaihtoehto on vapaasti valittavissa, se totuttaa oppilaat kasvipainotteiseen ruokavalioon ja uusiin makuihin. Kasvipainotteinen ruokavalio tukee terveyttä ja edistää ympäristövastuullista syömistä.

Oikea-aikainen ja rauhallinen ruokailu sekä tarvittaessa tarjottavat välipalat varmistavat oppilaiden jaksamisen koulupäivän aikana. Mukava ruokailuhetki lisää hyvinvointia ja viihtymistä koko kouluyhteisössä.


Päivitetty