Laadunhallinnan koordinaatiopisteen projekti 2021-2023

Opetushallituksen antamat tutkinnon perusteiden määräykset varmistavat koulutuksen laatua ja koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkinnon perusteet antavat puitteet sille, kuinka tutkintokoulutusta järjestään, opiskelijan yksilölliset opinnot suunnitellaan ja osaamista arvioidaan. Tutkinnon perusteet ovat myös keskeinen keino varmistaa, että tutkintojen osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset vastaavat työelämän tarpeisiin ja tuottavat valmiuksia jatko-opintoihin. 

Projektissa kehitettiin tutkinnon perusteiden laadunvarmistusta kevään 2022 - kevään 2023 aikana. Erityistä huomiota kiinnitettiin tutkinnon perusteita käyttävien tahojen mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa kehittämiseen sekä antaa palautetta perusteiden ajantasaisuudesta ja käytettävyydestä. Työ tehtiin yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, työ- ja elinkeinoelämän, opiskelijoiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi kehittämisehdotuksia saatiin kansainvälisiltä kansallisen tason ammatillisen koulutuksen asiantuntijoilta, jotka vertaisarvioivat Opetushallituksen tutkinnon perusteiden kehittämisprosessin laadunvarmistusta.

Tutkinnon perusteiden kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Opetushallituksen alakohtaiset vastuuhenkilöt seuraavat ja kokoavat tietoa tutkintokohtaisesti alalla tapahtuvista muutoksista ja niistä johtuvista osaamistarpeiden muutoksista. Lisäksi seurataan geneeristen osaamisten muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä kaikkien perusteiden uudistamistarpeeseen. Jos tutkinnon perusteen päivitys- tai uudistamistarve todetaan, laaditaan suunnitelma perustetyön käynnistämiseksi. Suunnitelman pohjalta aloitetaan tutkinnon perusteiden valmistelu. Kun tutkinnon peruste on valmistunut, valmistelijana toiminut alakohtainen vastuuhenkilö tukee perusteiden käyttöönoton sujuvuutta oppilaitoksissa. Uudistuneiden perusteiden toimivuudesta kerätään palautetta, jotta perusteita voidaan tarvittaessa päivittää tai uudistaa.  

Asiakaspalautteen perusteella tutkinnon perusteiden laatu muodostuu seuraavista tekijöistä:

• Perusteet vastaavat työelämän tarpeisiin. Ne ovat ajan tasalla ja tutkinnon osat ovat työelämälähtöisiä.
• Tutkinto muodostuu loogisesti eri tutkinnon osista. Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat muodostuvat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Useissa eri työtehtävissä tai prosessissa tarvittava osaaminen on kirjoitettu perusteisiin johdonmukaisesti.
• Perusteet antavat puitteet luotettavalle ja monipuoliselle arvioinnille. Ammattitaitovaatimukset (osaamistavoitteet) ja arvioinnin kriteerit ovat selkeät. Ammattitaidon osoittaminen on mahdollista erilaisissa työpaikoissa.
• Perusteissa käytetty kieli on selkeää. Terminologia on selkeää ja yhdenmukaista. Kieli on sujuvaa.
• Perustemääräyksen julkaisutapa on saavutettava ja selkeä. Peruste palvelee käyttäjiään sujuvasti ja havainnollisesti.
• Opetushallitus tarjoaa tukea perusteiden käyttöönotossa

Suomen, Kroatian, Viron ja Slovenian NRP -koordinaatiopisteet ovat yhteistyössä edistäneet  kansainvälisen vertaisarvioinnin menetelmän tuntemusta ja käyttöä ammatillisen oppilaitosten keskuudessa Suomessa, Kroatiassa, Virossa ja Sloveniassa.

Vertaisarviointi on erinomainen työkalu kehittää ammatillisten oppilaitosten laadunhallintaa ja samalla se tukee itsearviointia. Kansainvälisessä vertaisarvioinnissa arvioijaryhmä muodostuu kansallisista ja kansainvälisistä arvioijista. Projektiin osallistuneiden oppilaitosten kokemus on, että kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa ja rikastuttaa laadun kehittämistä. Samalla on tilaisuus oppia toisen maan laatukulttuurista, käytänteistä, oppimisympäristöistä sekä tietenkin tutustua kollegoihin.

Vertaisarviointimenetelmää koulutettiin kansainvälisille vertaisarvioijille ja arvioinnin kohteena oleville oppilaitoksille. Menetelmän kansainvälisenä kouluttajana toimi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jonka hyviä käytäntöjä ja kokemuksia samalla jaettiin osallistujille.  

Käytännön kokemuksia kansainvälisestä vertaisarvioinnista tarjottiin koordinoimalla arviointitilaisuuksia, joita toteutettiin sekä paikanpäällä että etänä. Suomesta vertaisarvioinnin kohteena oli Valkeakosken ammattiopisto (VAAO), jota arvioimaan saapui kollegoja Virosta, Tartu Kunstikoolista. Arvioinnin teemana oli strateginen suunnittelu ja kehittäminen. Vastaavasti Suomesta, Valkeakosken ammattiopistosta (VAAO) ja Perho Liiketalousopistosta, käytiin vertaisarvioijina ammatillisissa oppilaitoksissa Kroatiassa ja Virossa.

Kansainvälisen vertaisarvioinnin hyötyjä, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä esiteltiin ja niistä keskusteltiin kansainvälisessä PLA-webinaarissa 21.4.2023. Tilaisuuteen osallistui oppilaitosten ja opetushallinnon edustajia 16 eri maasta sekä lisäksi EQAVET-sihteeristön asiantuntijoita.

Aloite verkkopalvelun kehittämiseksi kansainvälisen vertaisarviointikumppanin etsintään

Jotta ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen vertaisarviointi olisi kaikille oppilaitoksille Euroopassa yhdenvertaisesti mahdollista  ja sen käyttö voisi laajentua, oppilaitoksen on löydettävä menetelmään perehtynyt ja yhteistyöstä kiinnostunut ammatillinen oppilaitos toisesta maasta. Laadunhallinnan kehittämiskumppanin etsintä Euroopan alueelta on tällä hetkellä käytännön ongelma, jonka ratkaisuksi projektissa esitetään kaikille avoimen, yksinkertaisen ja keskitetysti ylläpidetyn verkkopalvelun kehittämistä, joka sisältäisi vertaisarviointiyhteistyöstä kiinnostuneiden oppilaitosten yhteystiedot.

Projektissa kartoitettiin kansallisten NRP-yhteyspisteiden ja ammatillisten oppilaitosten näkemyksiä uuden Transnational Peer Review Partner Search System -palvelun tavoitteiksi ja sisällöksi, jonka perusteella laadittiin Concept Note -kuvaus. Aloite palvelun kehittämiseksi ja hakupalvelun kuvaus on esitelty ja toimitettu EU komission edustajille. Aloite sisältää myös esityksen, että oppilaitosten kansainvälisten vertaisarvioijien matkustuskuluihin voisi hakea EU:n rahoitusta.