Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat biologian opetuksen yleisten tavoitteiden käsittelyn yhteydessä. Näin ollen laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteutetaan myös kaikissa biologian oppiaineen moduuleissa. Lue tukimateriaalin esimerkeistä, miten laaja-alainen osaaminen voi kytkeytyä biologian pakollisiin opintoihin.
Viivoilla yhdistyneet pallot kuvastavat verkostoa

    BI1 Elämä ja evoluutio

    BI1 Elämä ja evoluutio -moduuli (2 op) tukee kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista, mutta siinä painottuvat mielekkäästi monitieteisyys ja luova osaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Moduuli rakentaa pohjaa luonnontieteellisen tiedon ymmärtämiselle. Jotta luonnontieteellistä tietoa voi ymmärtää ja biologista maailmankuvaa edelleen rakentaa, on tärkeä hallita biologian peruskäsitteitä ja niiden välistä hierarkiaa. Käsitteitä on myös käytettävä täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä. Moduulissa korostuu myös biologian yhteiskunnallinen merkitys eri tieteenalojen, työelämän ja innovaatioiden kautta, mikä innostaa opiskelijaa biologian opiskeluun.

    Monitieteinen ja luova osaaminen

    • Käsitteiden käyttö täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä. Kielitietoinen opetus muun muassa innostaa opiskelijoita käyttämään biologian omia käsitteitä ja tieteellistä kieltä esimerkiksi pelillistämällä tai poimimalla biologia-aiheisia uutisia arjesta.
    • Lajiesimerkit opetuksen tukena. Biologisia ilmiöitä voidaan havainnollistaa lajiesimerkkien avulla hyödyntäen esimerkiksi kuvia, videoita tai eliökokoelmia. Näin opetus elävöityy ja konkretisoituu.
    • Luonnontieteellisen lukutaidon vahvistaminen. Luonnontieteellistä lukutaitoa voi vahvistaa esimerkiksi erilaisilla teemaan liittyvillä uutisilla ja muilla tekstilajeilla, jotka havainnollistavat luonnontieteellistä tutkimusta. Samalla opiskelijat käyttävät ja arvioivat kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä perustelevat näkemyksiään biologialle ominaisella tavalla. Opiskelijat pääsevät vertailemaan, miten arkitieto eroaa tieteellisestä tiedosta.
    • Tieteelliseen tutkimukseen perehtyminen. Monitieteellistä ja luovaa osaamista voidaan vahvistaa myös tarkastelemalla tieteellisen tutkimuksen prosessia (kuten pro gradu -töitä, tutkimusartikkeleita, biologisia sovelluksia). Näin havainnollistetaan biologian eri tieteenalojen merkitystä ja vahvistetaan ajatusta tutkimusmenetelmistä osana luonnontieteitä. Luovan ajattelun kehittymistä vahvistavat biologisten ilmiöiden kokeellinen tutkiminen, havainnointi, tulosten käsittely, tulkinta ja esittäminen. Tieteen tekeminen itsessään on jo luovaa ja innovatiivista.

    Yhteiskunnallinen osaaminen

    • Biologian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa. Opetuksessa voidaan tutustua jatko-opintoaloihin, uratarinoihin ja tehdä yritysvierailuja myös yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. Myös virtuaalivierailut ovat mahdollisia.
    • Biologisen osaamisen monipuolinen tarve eri aloilla. Opetuksessa voidaan tutustua eri aiheisiin (tutkimukset, artikkelit, uutisseuranta), biologisiin tieteenaloihin sekä eri ammattiryhmiin, joissa tarvitaan biologista osaamista huomioiden paikalliset ja kansainväliset tutkimukset sekä eri biologian organisaatiotasot molekyyleistä biosfääriin. Lisäksi on huomioitava, että Suomessa tehdään merkittävää alan tutkimusta ja kehitetään uusia innovaatioita.
    Takaisin ylös

    BI2 Ekologian perusteet

    BI2 Ekologian perusteet -moduuli (1 op) tukee kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista, mutta siinä painottuvat mielekkäästi eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä hyvinvointiosaaminen. Eettisyyden ja ympäristöosaamisen lähtökohtana on vahva luontosuhde. Biologian opetus vahvistaa halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Siinä korostuu ymmärrys luonnon ainutlaatuisuudesta ja itseisarvosta. Hyvinvointiosaaminen vahvistuu monimuotoisen, puhtaan ja terveellisen ympäristön merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

    Eettisyys ja ympäristöosaaminen

    • Luontosuhteen vahvistaminen. Luontosuhdetta voidaan vahvistaa retkeilemällä lähialueilla tai museovierailuilla, jolloin tieto ankkuroituu opittuun omien havaintojen ja kokemusten kautta. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös virtuaalisia pesä- ja luontokameroita.
    • Lähtökohtana ekologian perusteiden ymmärrys. Ekologian perusteiden ymmärrys on välttämätöntä, jotta opiskelija voi hahmottaa tämän ajan viheliäisiä ongelmia sekä niiden riippuvuussuhteita ja toimimaan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Tällaisia ongelmia ovat mm. ilmastonmuutos, biodiversiteetin heikkeneminen ja nälänhätä. Ekologian perusteita voi havainnollistaa mm. kokeellisten töiden, laji- ja ekosysteemiesimerkkien sekä dokumenttien avulla.
    • Lajiesimerkit opetuksen tukena. Biologian opetuksen oleellinen osa on myös biologisten ilmiöiden havainnollistaminen lajiesimerkkien avulla hyödyntäen esimerkiksi kuvia, videoita tai eliökokoelmia. Näin opetus konkretisoituu ja luontosuhde vahvistuu.
    • Eettiset pohdinnat. Vahva luontosuhde luo pohjan mm. luonnonmonimuotoisuuden merkityksen ymmärtämiselle, sen itseisarvolle ja eettisille pohdinnoille. Tätä voidaan vahvistaa esimerkiksi ryhmätöiden, väittelyiden sekä asiaperusteisen argumentoinnin kautta.

    Hyvinvointiosaaminen

    • Moninaisuuden ymmärtäminen. Opetus lisää opiskelijan ymmärrystä monimuotoisesta maailmasta sekä sen biologisesta taustasta. Biologiassa korostuvat yksilöiden erilaisuus ja monimuotoisuus, mikä antaa opiskelijalle työkaluja moninaisuuden ymmärtämiseen. Tätä voidaan vahvistaa tutustumalla uhanalaisiin lajeihin tai harvinaisiin ekosysteemeihin, tutustumalla paikallisiin/perinnebiotoopeihin sekä ryhmätyöskentelyllä ja keskusteluilla.
    • Puhdas luonto. Opetus lisää opiskelijan ymmärrystä monimuotoisen, puhtaan ja terveellisen ympäristön merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tätä voidaan vahvistaa muun muassa retkeilyn, valokuvien, videoiden, vastamainoksien tai kertomusten avulla.
    Takaisin ylös

    BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin

    BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin -moduuli (1 op) tukee kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista, mutta siinä painottuvat mielekkäästi vuorovaikutusosaaminen, globaali- ja kulttuurisosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Moduulissa keskeistä on ymmärtää ihmisen vaikutus ympäristöongelmiin niin Suomessa kuin muualla maailmassa sekä ympäristöongelmien eri ratkaisukeinoihin. Opetustilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota moninaisten mahdollisuuksien ja toivon kautta toimimiseen kohti kestävää tulevaisuutta kuljettaessa.

    Yhteiskunnallinen osaaminen

    • Yhteiskunnalliset kysymykset. Biologiseen tutkimukseen pohjautuen yhteiskunnallisiin kysymyksiin voidaan vaikuttaa ja ottaa kantaa. Tätä voidaan vahvistaa siten, että opiskelija hankkii, analysoi, tulkitsee ja esittää ekologista tutkimusaineistoa pohtien samalla yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Tutkimusaineistoista voidaan laatia esimerkiksi referaatteja, esitelmiä tai esitysjulisteita.
    • Yhteiskunnallisiin kysymyksiin vaikuttaminen. Biologisen tietämyksen avulla opiskelija voi ottaa kantaa moniin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kykenee kriittisyyteen seuratessaan mediaa. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin vaikuttamista voidaan harjoitella laatimalla vastamainoksia ja  mielipidekirjoituksia, ottamalla kantaa verkkokommentointeihin ja osallistumalla päätöksentekoprosesseihin sekä väittelyiden ja esitelmien avulla.

    Globaali- ja kulttuuriosaaminen

    • Biologian tutkimusten tekeminen ja hyödyntäminen kansainvälisesti. Maailman verkottuminen ja keskinäiset riippuvuudet auttavat suuntautumaan tulevaisuuteen. On huomattava, että lajien latinankieliset nimet ovat kansainvälisiä. Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja innovaatioihin tutustutaan esimerkiksi esitelmien ja uutisseurannan avulla.
    • Globaaliymmärrys. Esimerkiksi biodiversiteetin heikkenemisen estäminen tai ilmastonmuutokseen sopeutuminen näyttäytyvät erilaisina eri puolilla maailmaa, ja näihin suhtautumisessa on erilaisia kulttuurisia piirteitä. Opetuksessa voidaan esitellä ekosysteemien muutoksia ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja eri alueilla hyödyntäen geomediaa sekä kansainvälisiä uutis- ja tiedesivustoja.
    • Agenda 2030. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteita pohditaan biologian näkökulmasta. Agenda 2030:n tavoitteisiin tutustutaan (erityisesti tavoitteisiin 13, 14 ja 15). Opetuksessa pyritään ymmärtämään eri tavoitteiden keskinäisriippuvuus ja ilmiöiden ylirajallisuus eli globaalinäkökulma. Opiskelijan toimijuutta kestävän elämän tavan edistämiseksi vahvistetaan esimerkiksi osallistumalla vaikuttamisprojekteihin, arvioimalla oman tai koulun toiminnan kestävyyttä (hiilijalanjälkilaskurit) sekä tutustumalla Suomen kuntien tai kansalaisjärjestöjen toimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

    Vuorovaikutusosaaminen

    • Työskentely pareittain ja pienryhmissä. Työskentelyä voidaan harjoittaa esimerkiksi ekologisen tutkimusaineiston hankkimisessa, analysoinnissa ja tulkitsemisessa. Vuorovaikutusosaamista vahvistetaan, kun oppilaat työskentelevät ryhmissä harjoitellen ryhmätyössä tarvittavia puheviestintätaitoja opettajan ohjauksella.
    • Tuotosten esittäminen. Tuotosten (esimerkiksi tulos, johtopäätös, esitelmä) esittäminen koko ryhmälle tukee niin ajattelutaitojen kuin esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Myös esiintymistaitojen harjoittaminen vaatii opettajalta ohjausta ja tukea.
    • Vaikuttamisen keinot. Moduulin teemoihin sopivat myös asiaperusteinen argumentointi, vastamainokset, mielipidekirjoitukset, posterit ja muiden vaikuttamisen keinojen hyödyntäminen.

     

    Takaisin ylös