BI4 Solu ja perinnöllisyys -moduuli 2 op) tukee kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista, mutta siinä painottuvat mielekkäästi eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen.
Ympäristöosaamisen lähtökohtana on ymmärtää solurakennetta ja sen toimintaa, jotta opiskelija voi hahmottaa biologisia ilmiöitä molekyylitasolta aina biosfääriin sekä ymmärtää eri biologisten tasojen kytkeytyminen toisiinsa. Tämän kautta vahvistuu käsitys elämän ainutkertaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta. Monitieteisen ja luovan osaamisen keinoin voidaan havainnollistaa biologisia ilmiöitä ja konkretisoida biologiassa opittuja aiheita tehden niistä merkityksellisiä.
Monitieteinen ja luova osaaminen
- Käsitteiden käyttö täsmällisesti ja oikeissa yhteyksissä. Kielitietoinen opetus muun muassa innostaa opiskelijoita käyttämään biologian omia käsitteitä ja tieteellistä kieltä esimerkiksi pelillistämällä tai poimimalla biologia-aiheisia uutisia arjesta.
- Soluesimerkit opetuksen tukena. Biologisia ilmiöitä voidaan havainnollistaa soluesimerkkien avulla hyödyntäen esimerkiksi kuvia, videoita tai solupreparaatteja. Näin opetus elävöityy ja konkretisoituu.
- Biologisten ilmiöiden havainnollistaminen. Solumalleihin tutustuminen johdattaa opiskelijan luonnontieteellisen tiedon kehitykseen. Solun rakennetta ja solussa tapahtuvia keskeisiä toimintoja sekä periytymisen perusmekanismeja voidaan havainnollistaa myös simulaatioiden ja kuvaajien avulla. Solujen tutkiminen kokeellisesti (rakenteen tutkiminen preparaateista tai solun toimintojen havainnollistaminen esimerkiksi käymiskokeilla), tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.
- Luonnontieteellisen lukutaidon vahvistaminen. Luonnontieteellistä lukutaitoa voi vahvistaa esimerkiksi erilaisilla teemaan liittyvillä uutisilla, tutkimusartikkeleilla ja muilla tekstilajeilla, jotka havainnollistavat luonnontieteellistä tutkimusta. Samalla opiskelijat käyttävät ja arvioivat kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä perustelevat näkemyksiään biologialle ominaisella tavalla. Opiskelijat pääsevät vertailemaan, miten arkitieto eroaa tieteellisestä tiedosta.
- Tieteelliseen tutkimukseen perehtyminen. Monitieteellistä ja luovaa osaamista voidaan vahvistaa myös tarkastelemalla tieteellisen tutkimuksen prosessia (kuten pro gradu -töitä, tutkimusartikkeleita, biologisia sovelluksia), tekemällä vierailuja yliopistoihin ja yrityksiin tai hyödyntämällä asiantuntijavierailuja (myös virtuaalisesti). Näin havainnollistetaan biologian eri tieteenalojen merkitystä ja vahvistetaan ajatusta tutkimusmenetelmistä osana luonnontieteitä. Luovan ajattelun kehittymistä vahvistavat biologisten ilmiöiden kokeellinen tutkiminen, havainnointi, tulosten käsittely, tulkinta ja esittäminen. Tieteen tekeminen itsessään on jo luovaa ja innovatiivista.
Ympäristöosaaminen ja eettisyys
- Lähtökohtana solun perusrakenteen ja toiminnan ymmärrys. Solun perusrakenteen ja toiminnan ymmärrys on välttämätöntä, jotta opiskelija voi hahmottaa biologisia ilmiöitä solutasolta biosfääriin. Esimerkiksi fotosynteesi ja soluhengitys tapahtuvat solutasolla, mutta niiden ymmärtäminen ja kytkeminen esimerkiksi ekosysteemien toimintaan, ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin heikkenemiseen tai nälänhätään syventävät opiskelijan ymmärrystä ilmiöiden taustoista ja riippuvuussuhteista sekä kannustavat toimimaan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.
- Eettiset pohdinnat. Ymmärrys periytymisen perusteista luo pohjan mm. moninaisuuden ymmärtämiselle, sen itseisarvolle ja eettisille pohdinnoille. Tätä voidaan vahvistaa esimerkiksi ryhmätöiden, väittelyiden sekä asiaperusteisen argumentoinnin kautta.