Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 714/2018, 2 §)

Yhteiskunnan muutoksen myötä liikunta -oppiainetta on kehitetty vastaamaan nykyajan haasteita, vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Istuva elämäntapa näkyy valitettavasti myös lukio-opiskelijoiden päivittäisessä elämässä. Muun muassa vähäisen liikkumisen ja runsaan paikallaanolon terveysvaikutukset ja liikkumisen muut positiiviset terveysvaikutukset ovat asioita, jotka kuuluvat jokaisen yksilön yleissivistykseen. Tästä syystä opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja opiskelemisen edellyttämien voimavarojen turvaamiseksi liikunta -oppiaineeseen koettiin tarpeelliseksi tehdä näkyväksi käytännön toimintojen, liikkumisen ja liikunta -oppiaineen tutkimusperustainen, ajantasainen, tietopohja. Lukion opetussuunnitelman perusteet asettavat määräykset opetukselle ja antavat raameja toteuttamiselle. Tämä lukion liikunnanopetuksen tukimateriaali tukee säädösten ja määräysten toteuttamista sanoittamalla liikunnan eri moduulien tietoperustaa erityisesti opettajan työn tueksi, mutta tarvittaessa myös opiskelijalle tutustuttavaksi ja opiskeltavaksi.
Liike on ihmiselle luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Se on keskeinen väylä oppimiseen, itseilmaisuun ja meitä ympäröivän maailman havainnointiin. Liikkumalla ihminen kehittää ymmärrystään kehostaan, sen mahdollisuuksista ja rajoista sekä suhteestaan tilaan, rytmiin ja muihin ihmisiin. Esimerkiksi metsässä kulkeminen, kiveltä toiselle hyppiminen tai tasapainoilu kaiteella eivät ole vain fyysisiä suorituksia, vaan tapoja kehittää havainnointitaitoja, ongelmanratkaisua ja motoriikkaa – kokemuksellista oppimista parhaimmillaan.

Liikkuminen kuuluu erottamattomasti ihmisen elämänkulkuun. Sen merkitys ei katoa iän myötä, vaan vain muuttaa muotoaan. Lapsuudessa liike on usein leikkiä, nuoruudessa kehittymistä ja kokeilua, aikuisuudessa jaksamisen ja terveyden tukemista – ja myöhemmässä iässä saavutetun toimintakyvyn ylläpitoa. Monipuolinen liikkuminen tukee terveyttä ja hyvinvointia jokaisessa elämänvaiheessa, joten sen arvostaminen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä tietoja, taitoja ja asennetta, jotka ihmisille olisi hyödyllistä omaksua jo varhain. 

Fyysinen aktiivisuus vahvistaa kehoa ja mieltä: se kehittää kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa sekä tukee mielenterveyttä, unenlaatua ja keskittymiskykyä. Liikunta tuo arkeen rytmiä, energiaa ja yhteisöllisyyttä – se voi olla sekä yksilöllinen kokemus että sosiaalista toimintaa.

Lukion liikunnanopetus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää monipuolisesti liikuntataitojaan ja fyysisiä ominaisuuksiaan sekä oppia tunnistamaan liikunnan merkitys osana terveellisiä elämäntapoja päivittäisen opiskeluvireyden sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Opintojaksojen aikana tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja -ympäristöihin vuodenajan ja opiskelupaikan mahdollisuudet huomioiden. Opiskelijat harjoittelevat ergonomisia ja turvallisia suoritustekniikoita, arvioivat omaa fyysistä toimintakykyään ja oppivat huolehtimaan kehostaan. Lisäksi liikunnassa vahvistetaan yhteistyötaitoja ja yhteishenkeä opetusryhmässä toteutettavien liikunnallisten tehtävien kautta.

LOPS 2019 –perusteiden mukaan laaja-alaisella osaamisella on lukiokoulutusta eheyttävä tehtävä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Laaja-alaista osaamista täydennetään ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa kunkin oppiaineen kohdalla sekä jokaisen opintojakson kuvauksessa. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat:
- hyvinvointiosaaminen 
- vuorovaikutusosaaminen 
- monitieteinen ja luova osaaminen 
- yhteiskunnallinen osaaminen 
- eettisyys ja ympäristöosaaminen
- globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet on kirjattu myös oppiaineiden, kuten liikunnan LOPS 2019 –perusteisiin. Lukion liikunnan opetus vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä.

Tämän tukimateriaalin tarkoitus on vahvistaa tietopohjaa lukion liikunnan pakollisille opintojaksoille (LI1 – Oppiva liikkuja ja LI2 – Aktiivinen elämä) ja valtakunnallisille valinnaisille moduuleille (LI3 – Uudet mahdollisuudet, LI4 - Yhdessä liikkuen ja LI5 - Virkistystä liikunnasta) yhdessä lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kanssa. Vaikka LI 1 moduulin alle kirjoitettua tekstiä on suhteessa muihin moduuleihin verrattuna enemmän, sen sisällöt läpileikkaavat, kuin spiraalinomaisesti, myös muiden liikunnan moduulien kanssa. Toiminnallisen oppiaineen luonteen mukaisesti teemat näyttäytyvät kaikissa moduuleissa, eivätkä ole sidottuja yksittäisiin moduuleihin. Tämä tukimateriaali on suunnattu erityisesti liikuntaa lukiossa opettaville opettajille tietopohjan vahvistamiseksi tukemaan laadukasta opetusta. Tätä liikunnan tukimateriaalia opettaja voi käyttää myös opiskelijoiden suuntaan opetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja varmistamiseksi. 
 

Takaisin ylös

Aktiivinen elämäntapa - Tarkoittaa säännöllistä ja monipuolista liikkumista osana arkea, jossa fyysinen aktiivisuus on jatkuvasti läsnä esimerkiksi liikkumisessa, harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnoissa, edistäen terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.

Arviointi - Tarkoittaa oppijan suoritusten, taitojen, osaamisen ja osallistumisen systemaattista tarkastelua ja palautteen antamista. Sen tavoitteena on tukea oppimista, kehittää fyysisiä ja sosiaalisia taitoja sekä ohjata henkilökohtaista kehittymistä liikunnallisessa toiminnassa.

Eettinen, esteettinen ja ekologinen arvolähtökohta - Tarkoittaa toimintaa, jossa tehdään valintoja ja arviointeja (1) esteettisten arvojen (muoto, kauneus, ilmaisullisuus), (2) ekologisten arvojen (ympäristövastuu, luonnon kantokyky, resurssien kestävä käyttö) ja (3) eettisten arvojen (oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, moraalinen vastuu) näkökulmasta. Tällainen arvolähtökohta edellyttää, että toimintatapojen, valintojen tai ilmaisun lähtökohtana on näiden kolmen arvoulottuvuuden huomioiminen, niiden pohdinta ja niiden suhteen valintojen tekeminen.

Ekosysteeminen hyvinvointi - Ekosysteeminen hyvinvointi (liikunnan näkökulmasta) tarkoittaa hyvinvointia, joka syntyy silloin kun yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen liikunta aktiivisuus toimii osana laajempaa ekosysteemiä - eli ympäristöjä, yhteisöjä ja rakenteita, jotka mahdollistavat ja tukevat liikkumista. Tällainen ekosysteemi huomioi luonnonympäristöt, urbaanin ympäristön, yhteisölliset verkostot, infrastruktuurin sekä ympäristötekijät siten, että liikunta  ja hyvinvointivaikutukset koko systeemissä vahvistuvat. Hyvinvointi ei perustu pelkästään yksilön valintoihin, vaan siihen että liikkuminen on osaksi ympäristöllisesti, yhteisöllisesti ja rakenteellisesti tuettua elinympäristössä.

Eriyttäminen – Opetuksen järjestämistä siten, että oppilaiden tavoitteet ja tehtävät vaihtelevat yksilöllisesti. 

Eudaimoninen – Tarkoittaa hyvinvointia tai toiminnan laatua, joka perustuu merkityksellisyyteen, itsensä toteuttamiseen, hyveiden mukaiseen elämään ja henkilökohtaiseen kukoistukseen – ei pelkästään mielihyvään. 

Fyysinen aktiivisuus - Lihasten tahdonalainen, energiankulutusta lisäävä ja yleensä liikkeeseen johtava toiminta.

Fyysinen toimintakyky – Kyky selviytyä päivittäisen elämän vapaavalintaisten ja välttämättömien toimintojen fyysisistä vaatimuksista. 

Fyysinen turvallisuus - Fyysinen turvallisuus tarkoittaa, että oppilaat voivat liikkua ilman loukkaantumisen tai fyysisen vaaran riskiä.

Hedonistinen – Tarkoittaa nautintoon, mielihyvään tai miellyttävien kokemusten tavoitteluun keskittyvää. 

Hyvinvointi - Hyvinvointi tarkoittaa ihmisen kokonaisvaltaista vointia ja elämänlaatua. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tasapaino – eli että keho voi hyvin, mieli jaksaa ja ihmissuhteet toimivat.

Häirintä - Häirintä tarkoittaa epäasiallista kohtelua, joka voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä, joka kohdistuu toisen persoonaan tai yksityiselämään, kuten ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, sukupuoleen, ulkomuotoon, harrastuksiin tai perhesuhteisiin.

Identiteetti - Identiteetti tarkoittaa yksilön tai yhteisön käsitystä itsestään ja asemastaan suhteessa muihin. Se muodostuu kokemuksista, arvoista, rooleista ja suhteista ympäristöön ja yhteisöön, ja se on sekä dynaaminen että monikerroksinen: identiteetti muovautuu ajan, kokemusten ja sosiaalisten suhteiden kautta.

Kehon koostumus - Kehon koostumus kuvaa ihmisen kehon eri kudosten suhteellisia osuuksia, kuten lihasmassan, rasvakudoksen, luumassan ja veden määrää. Se on tärkeä terveyden ja suorituskyvyn mittari, ja sitä voidaan arvioida eri menetelmillä, kuten kehonkoostumusmittauksilla (esim. bioimpedanssi, DXA tai ihopoimumittaukset). Terveellinen kehon koostumus tukee hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä.

Kehosuhde - Kehosuhde on ihmisen henkilökohtainen kokemus ja asenne omaa kehoa kohtaan – siihen, miten hän tuntee, käyttää ja hyväksyy kehonsa osana itseään.

Kestävä elämäntapa - Kestävä elämäntapa tarkoittaa hyvinvointia tukevaa ja maapallon rajallisia resursseja kunnioittavaa tapaa elää. Se edellyttää tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, joiden avulla yksilö ja yhteisö – niin arjessa kuin päätöksenteossakin – tekevät valintoja, jotka huomioivat ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet.

Kiusaaminen - Kiusaaminen on toistuvaa toimintaa, jossa yksi tai useampi henkilö aiheuttaa toiselle vahinkoa, pahaa mieltä tai sosiaalista haittaa. Se voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä väkivaltana, sanallisena loukkauksena, uhkailuna, hallinnan osoittamisena tai toisen ulkopuolelle jättämisenä tilanteista, ryhmistä tai toiminnasta. Kiusaamisen kohteena oleva henkilö on usein vaikeuksissa puolustautua tilanteita vastaan.

Liikunnallinen pätevyys - kokemus omista fyysisistä ominaisuuksista, kuten tyytyväisyys omaan kehoon, kuntoon ja liikuntataitoihin. 

Minäkuva - Tai minäkäsitys. Mielle omasta itsestä, käsitys siitä, millainen itse on. 

Myötätunto - Myötätunto on tunnepohjainen reaktio, jossa tunnistetaan toisen kärsimys tai haaste ja samalla koetaan tahtoa lievittää sitä. Se yhdistää empatian (toisen tunteiden ymmärtäminen) toiminnalliseen haluun auttaa tai toimia toisen hyväksi. 

Opiskelukyky - Opiskelukyky tarkoittaa opinnoissa suoriutumista, mielekkyyden ja motivoituneisuuden kokemista.

Oppiminen – Aivojen kuorikerroksen hermoverkon toiminnassa tapahtuvia muutoksia, jotka voi itse havaita omien psyykkisten tulkintojen muutoksesta. Vaikka yksilön oppimisen perusta on aivoissa, oppiminen on aina ympäristösidonnaista. 

Osallistaminen - Osallistaminen liikunnanopetuksessa tarkoittaa sitä, että kaikki oppilaat otetaan mukaan toimintaan ja heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, osallistua ja onnistua omista lähtökohdistaan.

Painoindeksi - Eli BMI (Body Mass Index). Painoindeksi on luku, jolla ihmisen lihavuutta tai laihuutta voidaan arvioida. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Paino ilmaistaan laskukaavassa kilogrammoina ja pituus metreinä. Esimerkiksi: 180 senttiä pitkä ja 75 kiloa painavan henkilön painoindeksi laskettaisiin kaavalla: 75 / (1,80*1,80) =23,15

Pedagoginen turvallisuus - Pedagoginen turvallisuus tarkoittaa, että opetus on suunniteltua, johdonmukaista ja oppilaan tasolle sopivaa.

Psyykkinen toimintakyky - Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa yksilön voimavaroja — kuten tiedon käsittelykyky, ajattelu, tunteiden ja kokemusten hallinta sekä elämänhallinta — joiden avulla hän kykenee kohtaamaan arjen vaatimuksia, selviytymään vastoinkäymisistä ja ylläpitämään toimintaa ympäristössään.

Psyykkinen turvallisuus - Psyykkinen turvallisuus tarkoittaa, että oppilas voi toimia ilman pelkoa häpeästä, epäonnistumisesta tai arvostelusta.

Reflektointi – Tarkoittaa oman toiminnan, kokemusten, ajattelun, tai oppimisen tietoista ja kriittistä tarkastelua. 

Sosiaalinen toimintakyky – Tarkoittaa yksilön kykyä toimia ihmissuhteissa, osallistua yhteisön toimintaan ja vaikuttaa yhteiskunnassa niin että hän selviytyy yhteisössä asetetuista rooleista, hyödyntää sosiaalisia resursseja (esim. kontaktit, yhteisöt, verkostot) ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Sosiaalinen turvallisuus - Sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että liikuntatunnilla on hyväksyvä, kannustava ja tasa-arvoinen ilmapiiri.

Tasa-arvo - Tasa-arvo tarkoittaa periaatetta, jossa kaikilla ihmisillä on samat oikeudet, mahdollisuudet ja kohtelu riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta tai muista henkilöön liittyvistä tekijöistä.

Tiedon luotettavuus - Tiedon luotettavuus tarkoittaa, että tiedon käyttäjä voi arvioida sen lähteen (kuka tiedon tuottaa), menetelmät (miten tieto on hankittu), ajantasaisuuden sekä sen, onko tieto julkaistu tai jaettu avoimesti ja läpinäkyvästi — ja siten päättää, miten siihen voi luottaa tai mihin käyttöön se soveltuu.

Työtapa / -menetelmä - Käytännölliset toimenpiteet, joiden avulla opettaja organisoi opiskelua ja pyrkii edistämään oppimista. Työtavan valintaa ohjaavat opetukselle asetetut tavoitteet. 

Uupumus - Uupumus on tila, jossa yksilön voimavarat — niin fyysiset kuin psyykkiset — ovat merkittävästi ehtyneet pitkään jatkuneen kuormituksen tai palautumattomuuden seurauksena. Tällöin normaali lepo ei riitä palauttamaan tasapainoa, ja ilmenee jatkuva väsymys, motivaatio ongelmat, tunteen tai ajatusten hallinnan vaikeudet ja suorituskyvyn heikkeneminen arjessa. 

Vastuu - Vastuu tarkoittaa velvollisuutta huolehtia omista teoistaan, päätöksistään tai tehtävistään sekä kantaa seuraukset niistä. Se sisältää sekä oikeuden tehdä valintoja että velvollisuuden toimia oikein ja seurata toiminnan vaikutuksia.

Vastuullisuus - Vastuullisuus tarkoittaa toimintaa, jossa otetaan systemaattisesti huomioon toimintojen vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, sekä pyritään kantamaan vastuu niin sosiaalisista, ekologisista kuin taloudellisistakin näkökohdista. Vastuullinen toiminta ei rajoitu pelkästään lakien ja määräysten noudattamiseen, vaan se edellyttää yritykseltä, organisaatiolta tai yksilöltä pitkäjänteistä ja ennakoivaa suhtautumista siihen, miten omat valinnat vaikuttavat laajempaan kokonaisuuteen ja tuleviin sukupolviin.

Vuorovaikutus - Vuorovaikutus tarkoittaa vähintään kahden osapuolen välistä toimintaa tai kommunikaatiota, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa, jakavat merkityksiä ja voivat muuttaa sekä omaa että toistensa tilannetta tai näkökulmaa.

Yhdenvertaisuus - Yhdenvertaisuus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heitä kohdellaan tasapuolisesti, ilman syrjintää iän, sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon, vammaisuuden tai muiden henkilöön liittyvien tekijöiden perusteella.

Yhteiskunnallinen osaaminen - Tarkoittaa kykyä ymmärtää omaa rooliaan ja vastuuta yhteiskunnassa, osallistua ja vaikuttaa demokraattisesti, toimia yhteistyössä muiden kanssa sekä arvostaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Se sisältää myös valmiuden suunnitella tulevaisuutta, ottaa perusteltuja riskejä ja sietää epäonnistumisia sekä motivoitumisen osallistua yhteiskunnallisiin kysymyksiin paikallisesti ja kansainvälisesti.

Yhteisöllisyys - Yhteisöllisyyteen liittyy yhteinen paikka yhteiselle ajalle sekä pysyvyys ja muuttumattomuus. Yhteisöllisyyden tunne syntyy ihmisten läsnäolosta ja siitä, että he antavat aikaa toisilleen.

Takaisin ylös