Opetushallitus
Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki
Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035
© Opetushallitus 2021
Teksti tarkistettu ja päivitetty tarpeellisilta osin 26.3.2021.
Lukiolainsäädäntö mahdollistaa opetuksen järjestämisen eri muodoissa, kuten lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti.
Lukiokoulutuksessa opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lähiopetus. Mikäli opetusta järjestetään kokonaan tai pääosin lähiopetuksessa, varaudutaan samalla siihen, että etäopetukseen siirtyminen sujuu tarpeen vaatiessa nopeasti ja suunnitelmallisesti.
Lukuvuonna 2020–2021 on hyvä varata aikaa henkilöstön yhteiselle työskentelylle, jotta koko yhteisöä valmistetaan koronaepidemian mahdolliseen etenemiseen ja sen vaikutuksiin lukion arjessa. Osaan muutoksista voidaan varautua ennakolta, mutta tilanteet voivat vaihdella myös ennakoimattomasti.
Opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia tuetaan tarjoamalla selkeitä toimintamalleja eri tilanteiden varalle. Opiskelijat saattavat esimerkiksi tarvita ohjausta opiskeluun liittyvän ajankäytön merkityksen tiedostamisessa ja suunnittelussa.
Yhteisöllisyyden vahvistamiselle ja rakentamiselle annetaan tilaa niin ryhmänohjauksessa kuin oppiaineiden opiskelussa. Opiskelijoiden oppimisen edistymistä ja hyvinvointia tarkkaillaan.
Lähiopetuksen puuttuminen saattaa lisätä opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja lukuvuoden aikana. Keinoina voivat olla esimerkiksi tukiopetuksen tai kertauskurssien lisääminen tarjontaan, mahdollisuuksien mukaan myös kesälle 2021. Opiskelijat tarvitsevat myös normaalia enemmän muuta oppimisen tukea ja opinto-ohjausta sekä opiskeluhuollon ja terveydenhuollon palveluja.
Koulutuksen järjestäjien on tärkeää aktiivisesti seurata epidemiatilanteen kehitystä ja toimia annettujen määräysten, ohjeiden tai suositusten mukaisesti.
Valtioneuvosto on tehnyt 23.10.2020 periaatepäätöksen valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Päätöksen mukaan epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimin. Päätöksen mukaiset toimet on jaettu koronaepidemiatilanteen mukaan perusvaiheen, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tilanteisiin. Lisäksi opetuksessa tulee noudattaa tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.
Valtioneuvoston 25.1.2021 täydennetyssä toimenpidesuunnitelmassa on kolme kansallista päätöksenteon tasoa:
Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021 (147/2021). Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c §, jossa säädetään toimenpiteistä koronaepidemian leviämisen estämiseksi, asettaa velvoitteita myös koulutuksen järjestäjille. Pykälä on voimassa 30.6.2021 saakka.
Tartuntatautilain sitovien määräysten lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat antaneet 4.8.2021 suosituksen, jonka tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan opetusta ja muuta oppilaitosten tiloissa järjestettävää toimintaa turvallisesti ja sujuvasti koronaepidemian aikana. Lisäksi toimintaa järjestettäessä voidaan hyödyntää Työterveyslaitoksen 1.12.2020 työpaikoille antamaa ohjetta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle.
THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville
Lukuvuoden 2020–2021 aikana joudutaan toimimaan poikkeuksellisissa tilanteissa paikkakunnan tautitilanteesta riippuen. Koulutuksen järjestäjät valmistautuvat mahdollisesti pikaisiin siirtymiin lähiopetusjärjestelyistä etäopiskeluun ja päinvastoin. Myös hybridiopetus voi olla toimiva opetusjärjestely, kun osa opetusryhmästä on esimerkiksi karanteenissa ja estynyt tulemasta paikalle lähiopetukseen. Sivistysvaliokunta on todennut, että käytettäessä etä- ja lähiopetusta rinnakkain on huolehdittava, ettei järjestely johda siihen, että opettajan tulee tehdä kaksinkertainen työ saman opetuksen antamiseksi. (SiVM 16/2020)
Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan muun muassa oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta. Päätös opetukseen käytettävien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan voidaan antaa tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n nojalla.
Päätöksenteon vaiheet tällaisessa tilanteessa:
1. Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tekee tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen oppilaitoksen tai oppilaitosten tilojen sulkemisesta kokonaan tai osittain. Aluehallintovirasto tekee päätöksen silloin, kun se on tarpeen usean kunnan alueella. Päätös tilojen sulkemiseksi voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan.
2. Lukiokoulutuksen järjestäjä voi tämän jälkeen päättää siirtymisestä lähiopetusta korvaaviin opetusjärjestelyihin, jos opetusta ei voida tartuntatautiviranomaisen tekemän päätöksen vuoksi järjestää turvallisesti lähiopetuksena.
Lukiokoulutuksen järjestäjän ollessa kunta päätöksen tekee kuntalain 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin tai viranhaltija. Valtuusto voi kuntalain 91 §:n mukaisesti hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Valtion tai rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä lukiokoulutuksessa päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin tai henkilöstöön kuuluva, jonka toimivaltaan asiasta päättäminen kuuluu.
Lukiokoulutuksen järjestäjä voi tehdä päätöksen poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden jatkamisesta, jos se on edelleen välttämätöntä ja tartuntatautiviranomainen on jatkanut päätöstä oppilaitoksen tilojen sulkemisesta kokonaan tai osittain.
Lukiokoulutuksessa voidaan myös ilman tartuntatautilain 58 §:n mukaista päätöstä siirtyä korvaaviin opetusjärjestelyihin koulutuksen järjestäjän päätöksellä.
Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c §, jossa säädetään toimenpiteistä koronaepidemian leviämisen estämiseksi, asettaa velvoitteita myös koulutuksen järjestäjille. Pykälä on voimassa 30.6.2021 saakka.
Tilojen hallinnasta vastaavan toimijan on huolehdittava, että
Lisäksi tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee järjestää oppilaitoksessa toimiville oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.
Tartuntatautilain 58 c § koskee sisätilojen lisäksi oppilaitoksen alueeseen kuuluvia ulkotiloja sekä asuntolatoimintaa.
Toimintaohjeiden antaminen oppilaitoksessa toimiville voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi kuulutuksin, kirjallisina ohjeina, opastetauluina, käytöstä ohjaavina merkintöinä tiloissa tai muulla vastaavalla tehokkaalla tavalla. Ohjaus voi olla myös osa opetussuunnitelman mukaista opetusta: opiskelijat voivat esimerkiksi itse laatia opasteita ja ohjeita.
Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan edellä kuvattujen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Aluehallintovirasto ja kunta saavat tarkastaa valvomansa toimijan toiminnan sekä toiminnassa käytettävät tilat ja antaa määräyksen puutteiden ja epäkohtien korjaamisesta.
Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Lähiopetuksessa noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n määräyksiä.
Tartuntatautilain sitovien määräysten lisäksi koulutuksen järjestäjien tulisi noudattaa lähiopetuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 4.8.2021 antamaa suositusta, jonka tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan opetusta ja muuta oppilaitosten tiloissa järjestettävää toimintaa turvallisesti ja sujuvasti koronaepidemian aikana.
Jos opetusryhmien erillään pitäminen oppilaitoksessa on mahdotonta, tulee panostaa esimerkiksi hygieniaan ja riittävistä turvaväleistä ohjeistamiseen sekä pyrkiä porrastamaan opetusta ja muuta toimintaa siten, että opiskelijoiden on mahdollista ylläpitää riittävää etäisyyttä muista henkilöistä. Etäisyyden ylläpitämisen vaatimus voidaan toteuttaa myös rytmittämällä opetusta sekä ulkotiloja hyödyntämällä siten, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
Tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti tilojen siivousta tehostetaan. Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta. Tilojen ja pintojen puhdistamista tulee tehostaa. Usein kosketeltavat pinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, pöytäpinnat, valokatkaisijat, vesihanat, tulee puhdistaa huolellisesti ja usein. Tiloissa, joissa useat ihmiset koskettelevat pintoja, puhdistus tulee tehdä vähintään päivittäin. Jos on mahdollista, puhdistus tulee suorittaa useamminkin, esimerkiksi 2–4 tunnin välein.
Työterveyslaitoksen siivousohje
THL suosittelee kasvomaskin käyttöä lukioissa koronavirusepidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa. Paikalliset ja alueelliset viranomaiset päättävät suositusten ja rajoitusten antamisesta epidemiologisen tilanteen mukaan. Koulutuksen järjestäjä ohjeistaa oppilaitoksiaan, miten suositusta toteutetaan käytännössä. Kun kyse on suosituksesta, opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Niiden käyttöön on kuitenkin syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään estämään mahdollisimman tehokkaasti.
THL:n ohjeen mukaan visiiriä voi käyttää erityisesti silloin, jos henkilö ei voi käyttää kertakäyttöisiä tai kankaisia maskeja tai kasvojen näkyminen on eduksi tilanteen ja tehtävän kannalta. TTL:n ohjeen mukaan oppilaitoksen henkilöstön maskien ja suojavisiirien käyttöönoton arvioi työnantaja.
Lukioiden tulee varautua myös mahdollisiin vakavampiin tilanteisiin, jossa esimerkiksi paljon henkilöstöä on poissa työstä. Jotta opetusta voidaan jatkaa myös näissä tilanteissa, lukiokoulutuksen järjestäjän on tärkeää suunnitella etukäteen esimerkiksi lukioiden keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Tärkeää on myös, että menettelyt esimerkiksi opetuksen väliaikaiseen keskeyttämiseen, kokonaan itsenäiseen työskentelyyn siirtymiseen ja muihin poikkeuksellisiin järjestelyihin on etukäteen määritelty.
Opetuksen väliaikainen keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto, jos opetusta ei voida jatkaa etäopetuksenakaan eikä myöskään järjestää yhteistyössä muiden lukioiden tai lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Opetusta pitää jatkaa heti, kun se on mahdollista. Muutos työaikoihin kirjataan lukion vuosisuunnitelmaan (Lukiolaki 13 § 4 mom.).
Viranomaiset seuraavat epidemiatilannetta. Erityisjärjestelyiden tarpeellisuus arvioidaan ja tarvittaessa ohjeita päivitetään epidemiatilanteen mukaan.
Lukiokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata epidemian kehittymistä ja mukauttaa aterian järjestäminen kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Ateriat tulee järjestää erityisruokavaliot huomioiden.
Oppilaitoksille laaditaan paikallisesti ruokailun järjestämiseen liittyvät ohjeet, joissa otetaan huomioon hygieniaan liittyvät erityiset järjestelyt ja tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa sovitaan yhteistyöstä ja tarkennetaan vastuiden jakamista.
Käytännön järjestelyistä päätettäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ruokalutilanteessa voidaan välttää lähikontakteja ja varmistaa koronaepidemian rajoittaminen.
Vanhojen tanssien, penkinpainajaisten ja muiden juhlatilaisuuksien järjestämisessä lukiokoulutuksen järjestäjän on tärkeää seurata aktiivisesti koronapandemian kehitystä ja toimia kansallisten ja paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä päättää niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä viranomaisten suositukset huomioiden.
Mikäli koulutuksen järjestäjän tiloissa järjestetään muuta kuin lukiokoulutukseen liittyvää toimintaa, tulee järjestelyissä noudattaa viranomaisten ohjeita koronatartuntojen leviämisen estämiseksi. Koulutuksen järjestäjän tilojen hallinnasta vastaava vastaa ohjeistuksesta ja käsienpesumahdollisuudesta myös tilojen ilta- ja viikonloppukäytön osalta, jos kysymyksessä on koulutuksen järjestäjän järjestämä toiminta. Ohjeistusta tulee antaa riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamista ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytänteistä. Jos kysymys on ulkopuolisen toiminnan järjestäjän vuokrasopimuksen mukaisesta toiminnasta, tartuntatautilain 58 c §:n mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta voidaan sopia opetuksen järjestäjän ja vuokralaisen kesken. Varsinainen toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että velvoitteet on toimeenpantu asianmukaisesti.
Poikkeukset normaaleista opetusjärjestelyistä voivat tuoda haasteita maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden opiskeluun ja oppimiseen. Muutoksista viestiminen maahanmuuttotaustaisille opiskelijoille ja tarvittaessa heidän huoltajilleen voi vaatia erityistä huomiota ja järjestelyjä, kuten tulkkauspalveluja. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että vuorovaikutus esimerkiksi huoltajien suuntaan on ymmärrettävää. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille riittävästi kulloisistakin opetusjärjestelyistä ja mahdollisuuksista edistää opintoja erityisjärjestelyjen aikana.
Alla oleva linkki vie sivulle, jolla on linkkejä THL:n ja muiden tahojen tuottamista monikielisistä materiaaleista koskien koronavirusta sekä materiaalilinkkejä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksen tueksi ja huoltajille koskien etäopetusta ja koronavirukselta suojautumista.
Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestetään osana lukiokoulutusta. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestelyissä sovelletaan samoja ohjeita ja käytänteitä kuin muussa lukiokoulutuksessa.
Koronatilanteen yhä jatkuessa on tärkeä huolehtia sekä opiskelijoiden että henkilöstön jaksamisesta. Monet opiskelijat ovat opiskelleet pitkiä aikoja etäopetuksessa. Koulutuksen järjestäjän onkin tärkeä kiinnittää huomioita opiskelijoiden yhdenvertaiseen oikeuteen saada opetusta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Sekä koulutuksen järjestäjien että opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee varmistaa, että opiskelijoihin ollaan aktiivisesti ja säännöllisesti yhteydessä. Myös opiskelijoiden välinen vertaisvuorovaikutus edistää oppimista, ja opintoja voidaan suunnitella mahdollisimman vuorovaikutteisiksi. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulisi kiinnittää huomiota opiskelun kokonaiskuormitukseen, jotta opiskelijoilla jää aikaa opinnoista palautumiseen.
Näkökulmia laadukkaaseen etäopetukseen:
Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten on suositeltavaa luoda selkeät aikataulut ja tiedottaa siitä, milloin ja miten ohjaajat ja opettajat sekä opiskeluhuollon palvelujen henkilöstö ovat tavoitettavissa.
Opetusta ja ohjausta on tarjottava karanteenissa tai eristyksessä oleville opiskelijoille. Mahdollisuuksien mukaan opetusta ja ohjausta on tarjottava myös niille opiskelijoille, jotka kuuluvat riskiryhmään tai joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmään. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja päivittää opiskelijan kanssa opiskelusuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän tulee kiinnittää erityistä huomioita pitkään lähiopetuksesta poissa olleen opiskelijan tukemiseen.
Opiskeluhuollon palvelut järjestetään myös etäopetuksessa oleville opiskelijoille sillä tavoin kuin niitä on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa.
Oppimisen ja opiskelun tuen ja ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana toimivat valtakunnallinen säädöspohja ja lukion oma opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä arvioi opiskelijan tuen tarpeen sekä tarvittavat tukitoimet. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan sekä tarvittaessa myös huoltajien kanssa. Esimerkiksi tarkkaavuuden sekä kielelliset ja matematiikan vaikeudet voivat korostua etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen aikana ja aiheuttaa haasteita oppimiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joiden opinnot eivät etäopetuksen aikana etene suunnitellusti. Huomiota kiinnitetään myös niihin opiskelijoihin, joilla on oppimisen tuen tarpeita, esimerkiksi vaikeuksia itsenäisessä työskentelyssä tai haasteita opetuskielen taidoissa.
Oppimisen tuen tarpeen ilmetessä on tärkeää mahdollisimman nopeasti suunnitella tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet sekä opintojen eteneminen yhdessä opiskelijan kanssa. Tukimuotoina voivat olla tukiopetus, erityisopettajan tuki, opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut sekä tehostettu opinto-ohjaus ja ryhmänohjaus. Opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi tukea esimerkiksi opintojen uudelleen aikatauluttamiseen sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien päivittämiseen. Tukitoimet aloitetaan heti. Samalla on pidettävä huoli siitä, ettei opiskelija kuormitu liikaa suuren työmäärän tai itsenäisesti suoritettavien tehtävien vuoksi. Opettajien vastuunjako tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä yhteistyö ja tiedonkulku tulee sopia selkeästi.
Abiturienttien kanssa tutustutaan ylioppilastutkintolautakunnan ja oman lukion ohjeisiin ylioppilaskirjoitusten toteuttamisesta mahdollisissa erityistilanteissa.
Yhteisöllisyyttä tulee rakentaa ja tukea myös niissä tilanteissa, joissa joudutaan opiskelemaan etäopetuksessa. Opiskelijoiden kanssa keskustellaan yhteisistä ohjeista tai säännöistä niin turvallisuuteen kuin yhdessäoloon liittyen.
Opiskelijoiden kanssa on hyvä keskustella kokemuksista sekä hyviksi havaituista opiskelumenetelmistä etäyhteyksiä hyödyntävän opetusjakson aikana. Tämä antaa opiskelijalle valmiuksia mahdollisiin tuleviin etäopetusjaksoihin.
Opiskeluhuollossa noudatetaan sekä opetussuunnitelmaa että oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Epidemian edetessä myös opiskeluhuollossa valmistaudutaan työskentelyyn niin vastaanotolla kuin etäyhteyksien välityksellä. On tärkeää, että opetuksen ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstö havainnoivat opetuksen järjestämistavasta riippumatta kaikkien opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia entistä tarkemmin. Varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen näkökulmasta on tärkeää, että yhteyttä opiskelijoihin pidetään aktiivisesti. Opiskelijoiden vuorovaikutussuhteista huolehtimisen merkitys korostuu poikkeusolojen jatkuessa.
Jokaisessa lukiossa toimii opiskeluhuoltoryhmä. Sen keskeinen tehtävä on suunnitella lukion yhteisöllisen työn toimintatavat ja sen edellyttämä työnjako. Tarvittaessa yhteisöllisestä työstä huolehditaan etäyhteyksien välityksellä. Opiskeluhuoltoryhmän työskentelylle on hyvä varata riittävästi aikaa lisäämällä tarvittaessa kokousten määrää. Oppilaitoksen varautuminen kriisityöhön ja toimintavalmiuksien harjoittelu sekä säännöllinen kriisisuunnitelman ajantasaistaminen on tärkeää.
Lukiokoulutuksen opiskelijalla on velvollisuus osallistua sekä lähi- että etäopetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Opiskelijan poissaoloja seurataan ja niihin puututaan lukion toimintamallin mukaisesti riippumatta opetuksen järjestämistavasta.
Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijalle voidaan myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Tällöin ei ole kyse poissaolosta opetuksesta (lukiolaki 714/2018 25, 30, 63 §; lukioasetus 810/1998 4 §).
Lukiolain perusteella opiskelija voi olla poissa opetuksesta, jos hän on saanut siihen luvan. Lupaa poissaoloon tulee pyytää sekä lähi- että etäopetuksessa. Perusteltu syy poissaoloon on esimerkiksi sairaus tai muu siihen rinnastettava syy. Opiskelijan poissaolo opetuksesta voi perustua myös tartuntatautilakiin (1227/2016). Tartuntatautilain perusteella lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön määräaikaisesta poissaolosta oppilaitoksesta.
Opiskelija tai huoltaja ilmoittaa lukiolle opiskelijan sairaudesta johtuvasta poissaolosta mahdollisimman pian, jotta tämä voidaan huomioida opetuksen ja sen tuen järjestämisessä sekä poissaolojen seuraamisessa. Jos opiskelija ei osallistu lähiopetukseen tai ennalta sovittuun etäopetustilanteeseen, opettaja ilmoittaa poissaolosta alaikäisen opiskelijan huoltajalle.
Tartuntatautilain perusteella laissa tarkoitettu lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai tartuntatautiin, jota perustellusti epäillään yleisvaaralliseksi. Lain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. (Tartuntatautilaki 57, 60, 63, 68 §). Opiskelijan oikeus opetukseen tulee siten tällöinkin turvata mahdollisimman täysimääräisesti opiskelijan tilanne ja olosuhteet huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää ruokahuoltoa karanteeni- ja eristystilanteiden aikana. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus tartuntalain 68§:n mukaan tarvittaessa järjestää karanteeri- ja eristystilanteissa ruokahuoltoa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee ulkomailta palaavalle opiskelijalle omaehtoista karanteenia, jos opiskelija saapuu maasta, jonka kohdalla karanteenisuositus on voimassa. Lue lisää THL:n verkkosivulta Matkustaminen ja koronapandemia.
Lukiokoulutuksessa opiskelijoilla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi myös jälkikäteen.
Pandemiatilanteessa huomioon otetaan lisäksi seuraavat:
Kevään ja syksyn poikkeustilanteiden seurauksena opiskeluhuollon tarve on kasvanut. Lukiossa on tärkeää kartoittaa opiskelijoiden oppimisen ja opiskeluhuollon tuen tarpeet riittävän laajasti ja säännöllisesti.
Jos opiskelijaan tai alaikäisen opiskelijan huoltajaan ei saada yhteyttä, tilanteen selvittely tulee käynnistää välittömästi. Luvattomien poissaolojen syiden tunnistaminen ja poissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaista. Jos opiskelijalla on jostain syystä runsaasti poissaoloja, hän ei ole osallistunut opetukseen eikä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ole saatu yhteyttä, tarvitaan opiskeluhuollon asiantuntemusta.
Lukioissa on kehitetty opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista tukevia käytäntöjä jo pitkään. Aina lukion omat toimenpiteet ja opiskeluhuollon palvelujen tuki eivät kuitenkaan ole riittäviä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen kanssa.
Ylioppilastutkintolautakunta seuraa koronatilannetta ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa valtioneuvoston ja ministeriöiden linjausten pohjalta. Lautakunta tiedottaa ylioppilastutkintoa koskevista ohjeista ja koronavirukseen varautumisesta mm. verkkosivuillaan.
Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yleiset linjaukset siitä, miten sekä minkälaisin toteuttamistavoin poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin mahdollisesti siirrytään ja kuinka etäopetusta, oppimisen tukea, palveluja ja etuuksia koronatilanteen niin vaatiessa järjestetään. Opetusjärjestelyt ja toimenpiteet kirjataan koulutuksen järjestäjän lukuvuosisuunnitelmaan sekä oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan, ja niitä tarkistetaan tarvittaessa lukuvuoden aikana. Muutokset opetusjärjestelyissä eivät lähtökohtaisesti edellytä muutoksia paikalliseen opetussuunnitelmaan.
Koulutyön järjestämisessä keskeisiä ovat seuraavat varautumista ja suunnittelua edellyttävät näkökulmat:
Koulutuksen järjestäjän antamat paikalliset ohjeet käydään läpi henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.
