Taiteen perusopetuksessa musiikkia voi opiskella joko laajan tai yleisen oppimäärän mukaan. Molemmissa oppimäärissä opinnot luovat edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiseen ja musiikin harrastamiseen. Opintojen edetessä oppilas oppii tunnistamaan musiikilliset vahvuutensa ja löytää omat tapansa ilmaista itseään. Samalla oppilaan musiikkiharrastus voi asettua osaksi elävää ja toimivaa musiikkikulttuuria sekä koko taiteiden kenttää.

Bänditreenit käynnissä
Kuva: Antti-Veikko Salo

Varhaisiän musiikkikasvatus

Varhaisiän musiikkikasvatuksen järjestämisen lähtökohdat ovat yhteneväiset laajassa ja yleisessä oppimäärässä.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä. Musiikkikasvatusta tarjoava koulutuksen järjestäjä kuvaa opetussuunnitelmassaan varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuuden. Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on lapsen luovuuden, musiikillisten valmiuksien ja itsetunnon kehittäminen. Myönteiset musiikilliset elämykset muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmille musiikkiopinnoille. Leikinomaisella toiminnalla edistetään lapsen ryhmässä toimimisen taitoja ja oppimisvalmiuksia. Kokemuksia ja elämyksiä vahvistetaan ottamalla toiminnassa huomioon oppimisen moniaistisuus ja muiden taiteenalojen tarjoamat mahdollisuudet. Varhaisiän musiikkikasvatukseen voi sisältyä instrumenttiopintoihin valmentavaa opetusta.

Takaisin ylös

Musiikin laaja oppimäärä

Musiikin laajan oppimäärän mukaisen taiteen perusopetuksen tavoitteena on, että oppilas kehittää musiikillista osaamistaan ja iloitsee oppimisestaan. Opetus antaa valmiuksia musiikin itsenäiseen harrastamiseen ja oppilaan tavoitteiden mukaiseen musiikkiopintojen jatkamiseen muilla koulutusasteilla.

Musiikin laajan oppimäärän opinnoissa oppilaalla on mahdollisuus muun muassa

  • kehittää musiikillisia taitojaan
  • rohkaistua esteettiseen kokemiseen, luovaan ajatteluun ja tuottamiseen
  • tunnistaa omat musiikilliset vahvuutensa
  • kehittää myönteistä minäkuvaa, tervettä itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja
  • kokea osallisuutta ja oppia ymmärtämään musiikin merkityksiä kulttuuriin kokonaisuutteen kuuluvana ilmaisuna.

Musiikin laajan oppimäärän tavoitealueet ja tavoitteet

Perusopintojen tarkoituksena on innostaa oppilasta musiikin tavoitteelliseen opiskeluun ja musiikillisten taitojen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Musiikin laajan oppimäärän syventävissä opinnoissa oppilas laajentaa tai painottaa opintojaan valitsemallaan tavalla koulutuksen järjestäjän tarjonnan pohjalta.
Sekä perusopintojen että syventävien opintojen valtakunnalliset tavoitteet on jaoteltu opetussuunnitelman perusteissa neljään tavoitealueeseen. Ajatuksena on, että koulutuksen järjestäjä muodostaa tarjoamansa opintokokonaisuudet yhdistämällä tavoitteita eri tavoitealueilta tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi kun oppilas harjoittelee instrumentin hallintaa, hänen on samanaikaisesti kuunneltava omaa soittoaan, hahmotettava soittamansa teoksen rakenteita, hiottava ilmaisuaan teoksen mukaan ja mahdollisesti jopa osattava liittää siihen improvisoituja osuuksia. Toisin sanoen opinnoissa eri tavoitealueiden tavoitteiden tulisi limittyä toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. 

Musiikin laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen tavoitteiden on ajateltu muodostavan jatkumot. Perusopinnoissa oppilas esimerkiksi oppii instrumentti- ja yhteismusisointitaitoja, ja oppimisen tavoitteena on soittimen itsenäinen hallinta ja omaehtoinen ilmaisu. Syventävissä opinnoissa häntä autetaan asettamaan opiskelulleen omia tavoitteita, suuntaamaan oppimistaan ja muun muassa nauttimaan edistymisestään. 

Opetuksen toteuttaminen ja työtavat

Opetussuunnitelman perusteiden yleisessä osassa kuvataan opetuksen toteuttamisen lähtökohdat. Oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. 
Ajatuksena on, että oppilaitosyhteisön jokainen jäsen voisi kokea osallisuutta. Jokaisella olisi siis mahdollisuus, kyky ja halu osallistua yhteisön toimintaan. Olennaista toimintakulttuurin kehittymisen kannalta on avoin, rakentava ja jokaisen hyvinvointia edistävä vuorovaikutus. 
Musiikin laajan oppimäärän opinnoissa painottuu oppilaan henkilökohtainen ohjaus. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuus monimuotoiseen yhteistoiminnalliseen musiikin tekemiseen ja opiskeluun. Tavoitteisiin perustuvat ja oppilaan oppimista edistävät työtavat vahvistavat oppilaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. 

Oppimisen arviointi musiikin laajassa oppimäärässä 

Oppimisen arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan musiikkiopintojen edistymistä. Myönteisessä hengessä annettava ohjaava palaute on olennainen osa musiikin oppimisprosessia ja opettamista. Sen tarkoituksena on ohjata oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen ja tukea häntä niiden saavuttamisessa. Arvioinnissa ja palautteen antamisessa otetaan huomioon oppilaan hyvän itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittyminen. Arviointia tehtäessä huolehditaan, että arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Monipuoliseen jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin ja vertaisarviointiin.

Musiikin laajan oppimäärän arvioinnin kohteita ovat

  • esittäminen ja ilmaiseminen
  • oppimaan oppiminen ja harjoittelu
  • kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
  • säveltäminen ja improvisointi. 

Perusopinnoissa oppimisen arviointi painottuu jatkuvan palautteen antamiseen siten, että se edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaan itsearviointitaitojen vahvistaminen tukee tätä tehtävää.

Syventävissä opinnoissa arvioinnilla tuetaan oppilaan taitojen syvenemistä opintojen painottumisen ja lopputyön mukaisesti. Syventävien opintojen aikana ja lopputyön toteutuksessa hyödynnetään itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Lopputyön arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan lopputyölleen asettamat tavoitteet.
Laajan oppimäärän arviointi perustuu koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassaan määrittelemiin laajan oppimäärän arvioinnin kriteereihin. Päättötodistukseen merkittävä sanallinen kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia.
 

Takaisin ylös

Musiikin yleinen oppimäärä

Musiikin yleisen oppimäärän taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan omaehtoista musiikin harrastamista. Opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ja yhteismusisoinnin ilo sekä oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman musiikin tekemisen ja kokemisen kautta.

Musiikin yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaalla on mahdollisuus muun muassa

  • toteuttaa itseään oman musiikin tekemisen ja kokemisen kautta
  • esteettisen ja luovan ajattelun sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen
  • tunnistaa musiikilliset vahvuutensa ja löytää omat tapansa musiikin harrastamiseen.

Musiikin yleisen oppimäärän tavoitealueet ja tavoitteet

Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen ja yhteismusisoinnin perustaitojen kehittäminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden vahvuudet, lähtökohdat ja kiinnostuksen kohteet. 

Yhteisten opintojen ja teemaopintojen valtakunnalliset tavoitteet on jaoteltu opetussuunnitelman perusteissa neljään tavoitealueeseen. Ajatuksena on, että koulutuksen järjestäjä muodostaa tarjoamansa opintokokonaisuudet yhdistämällä tavoitteita eri tavoitealueilta tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi harjoitellessaan soittamisen perustaitoja oppilas samalla harjoittelee kuuntelemista ja musiikillista ilmaisua. Ilmaisun harjoittelussa voidaan hyödyntää lisäksi esimerkiksi taiteidenvälisyyttä ja muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja.  

Opetuksen toteuttaminen ja työtavat

Opetussuunnitelman perusteiden yleisessä osassa kuvataan opetuksen toteuttamisen lähtökohdat. Oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. 

Ajatuksena on, että oppilaitosyhteisön jokainen jäsen voisi kokea osallisuutta. Jokaisella olisi siis mahdollisuus, kyky ja halu osallistua yhteisön toimintaan. Olennaista toimintakulttuurin kehittymisen kannalta on, että vuorovaikutus on avointa, rakentavaa ja jokaisen hyvinvointia edistävää. 

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat musiikin yleisen oppimäärän tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Tavoitteena on, että valitut työtavat ja opiskeluympäristöt sallivat monipuolisen työskentelyn sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat tilaisuuksia kehittää yhteismusisoinnin taitojaan.

Oppimisen arviointi musiikin yleisessä oppimäärässä 

Musiikin yleisessä oppimäärässä arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan musiikkiopintojen edistymistä. Siksi se on oleellinen osa jokaista oppimisprosessia ja opettamista. Tavoitteena on, että arviointi tukee oppilaan itsetunnon sekä oppimaan oppimisen, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymistä. 

Arviointia suoritettaessa huolehditaan, että arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Monipuolinen ja rohkaiseva arviointipalaute auttaa oppilasta vähitellen asettamaan opiskelulle myös omia tavoitteita. Lisäksi arvioinnin tarkoituksena on motivoida oppilasta opetuksen aikana ja tuottaa opettajalle tietoa siitä, miten opetusta tulisi jatkossa suunnata.

Oppilaalle annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut sekä yleisen oppimäärän yhteiset opinnot että teemaopinnot. Päättötodistukseen merkitään oppilaan suorittamien yleisen oppimäärän yhteisten opintojen ja teemaopintojen opintokokonaisuuksien nimet ja laajuudet. 

Takaisin ylös

Laajan ja yleisen oppimäärän vertailu

Vuoden 2017 opetussuunnitelman perusteissa laajan ja yleisen oppimäärän eroja on selkiytetty. Keskeisin ero liittyy oppimäärien opintojen laajuuteen. Laskennalliset kokonaistuntimäärät ovat pysyneet samoina (laaja oppimäärä 1300 tuntia ja yleinen oppimäärä 500 tuntia), mutta opintotasojen laajuuksista löytyy eroavaisuuksia. Laajan oppimäärän perusopintojen laskennallinen laajuus on kaikilla taiteenaloilla 800 tuntia, kun yleisen oppimäärän yhteisten opintojen laajuus on 300 tuntia. Lisäksi laajan oppimäärän syventävien opintojen laajuus on 500 tuntia, yleisen oppimäärän teemaopintojen laajuus taas 200 tuntia.

Musiikin laajan ja yleisen oppimäärän tavoitealueet poikkeavat toisistaan monilta osin. Yleisen oppimäärän yhteisissä opinnoissa ja teemaopinnoissa tavoitealueet ovat soittaminen ja laulaminen, esittäminen ja ilmaiseminen, kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä taiteidenvälinen osaaminen. Laajan oppimäärän perusopinnoissa ja syventävissä opinnoissa tavoitealueet ovat puolestaan esittäminen ja ilmaiseminen, oppimaan oppiminen ja harjoittelu, kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä säveltäminen ja improvisointi.

Vaikka molemmat oppimäärät sisältävät tavoitealueet esittäminen ja ilmaiseminen sekä kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen, tarjoaa laaja oppimäärä oppilaalle mahdollisuuden syventää musiikillista ilmaisuaan ja musiikillisia sekä teknisiä valmiuksiaan yleistä oppimäärää monipuolisemmin ja pitkäjänteisemmin. Oppilasta kannustetaan laajassa oppimäärässä löytämään omat musiikilliset vahvuutensa ja ilmaisukeinonsa ja häntä ohjataan oppimaan instrumentti- ja yhteismusisointitaitoja. Näiden myötä oppilas oppii hallitsemaan soitintaan itsenäisesti sekä ilmaisemaan itseään omaehtoisesti. Yleisessä oppimäärässä oppilasta ohjataan pohtimaan omaa oppimistaan ja kehittämään itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Laajassa oppimäärässä oppimaan oppimisen taidoissa edetään yleistä oppimäärää pidemmälle. Oppilasta ohjataan asettamaan omia tavoitteita ja suuntaamaan oppimistaan.

Laajassa oppimäärässä säveltäminen ja improvisointi muodostavat oman tavoitealueensa sekä perusopinnoissa että syventävissä opinnoissa. Siten niille on haluttu antaa laajassa oppimäärässä merkittävämpi rooli kuin yleisessä oppimäärässä, jossa ne sisältyvät yhteen teemaopintojen tavoitteeseen. Yleisen oppimäärän yhteisissä opinnoissa tavoitteena on, että oppilasta rohkaistaan tuottamaan omia musiikillisia ideoita.

Laajassa oppimäärässä oppilaalla on mahdollisuus syventää musiikillista ilmaisuaan sekä kehittää musiikin tulkintaan ja esittämiseen vaadittavia taitoja yleistä oppimäärää syvällisemmin. Kun yleisessä oppimäärässä oppilas pääsee lähinnä tutustumaan toiseen taiteenalaan ja sen ilmaisukeinoihin, tarjoaa laaja oppimäärä oppilaalle mahdollisuuksia soveltaa muiden taiteenalojen ilmaisukeinoja omassa ilmaisussaan. Laajassa oppimäärässä oppilas myös oppii ymmärtämään musiikin rakenteita ja lainalaisuuksia yleistä oppimäärää syvällisemmin ja hän saa valmiuksia hyödyntää kuuntelu- ja hahmotustaitojaan sekä musiikin historian tuntemustaan muusikkoutensa kehittämisessä.

Laajan ja yleisen oppimäärän arviointi ja siihen liittyvät linjaukset eroavat toisistaan. Molemmissa oppimäärissä painotetaan jatkuvaa palautteen antamista ja oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Yleisen oppimäärän päättötodistuksessa oppilas ei kuitenkaan saa arviota opinnoistaan. Sen sijaan laajassa oppimäärässä oppilaan päättötodistukseen merkitään hänen suorittamiinsa syventäviin opintoihin kohdistuva sanallinen arvio.

 

 

Takaisin ylös

Artikkeleita ja muita tukimateriaaleja

EMUTE-musiikkiteknologia

EMUTE-musiikkiteknologiasivusto esittelee uusia tapoja kuunnella, esittää, säveltää ja tuottaa musiikkia teknologian avulla. Sivuston oppimateriaalit soveltuvat käytettäväksi musiikkioppilaitosten, peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa, opettajien täydennyskoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä harrastajien ja ammattilaisten itsenäisessä opiskelussa. Sivusto on avoin ja maksuton.

Säveltäjäksi kasvattaminen

Säveltäjäksi kasvattaminen on teos, joka käsittelee säveltäjyyttä, musiikin luovan tekemisen ohjaamista sekä erilaisia säveltämisen ryhmätyömenetelmiä. Sitä voidaan hyödyntää kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen sekä musiikkioppilaitoksiin ja ammatilliseen koulutukseen. Kirja tarjoaa opettajille, musiikkipedagogeille ja opiskelijoille näkökulmia säveltämisen pedagogiikkaan ottaen huomioon myös säveltämiskasvatuksen teknologiset erityiskysymykset.

Musiikkipedagogin käsikirja

Musiikkipedagogin käsikirja käsittelee vuorovaikutusta oppimisessa ja musiikin- ja soitonopetuksessa. Se tarjoaa musiikin opettajaopiskelijoille ja jo työssä oleville opettajille ajatuksia, joiden avulla he voivat tarkastella ja arvioida opetuskäytäntöjä. Kirja sisältää niin musiikkialan kuin muiden alojen ammattilaisten kirjoittamia artikkeleita, joissa vuorovaikutusta musiikin opetuksessa tarkastellaan erilaisista näkökulmista.

Musiikki? Johdatus musiikin filosofiaan ja estetiikkaan

Kirja tarkastelee musiikkia filosofisesta ja esteettisestä näkökulmasta. Siinä käsitellään musiikin perimmäistä olemusta, musiikin merkityksiä, musiikin tulkintaa, musiikin ja yhteiskunnan välistä suhdetta, musiikkia kulttuurina, musiikin arvottamista, musiikin medioitumista sekä sen nykytodellisuutta. Musiikkia tarkastellaan laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä ja toisaalta siihen liitettyjä käsityksiä avataan ja pohditaan kriittiseltä kannalta. Opetushallitus on rahoittanut teoksen kirjoittamista myöntämällä valtionavustusta Keskisen Uudenmaan musiikkiopistolle.

Musiikin kuuntelu

Musiikin kuuntelukasvatus haastaa opettajan pohtimaan uusista näkökulmista, millainen osa musiikin kuuntelemisella voi opetuksessa olla. Alta pääset kuuntelukasvatuksesta kertovaan artikkeliin, jossa tarkastellaan seuraavia kokonaisuuksia:

Mihin kuuntelukasvatuksella on pyritty?
Mitä kuuntelukasvatus voisi nykypäivänä olla?
Minkälainen voi olla opettajan rooli ja tehtävä?

Herkät korvat -tehtäväkortit

Herkkien korvien tehtäväkortit on kaksiosainen esiopetukseen ja perusopetuksen alaluokille suunnattu opetusmateriaali. Materiaali julkaistaan digitaalisessa muodossa, ja sitä on mahdollisuus käyttää ja levittää ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Tehtävien pedagogisena tavoitteena on herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta ääniä ja audiovisuaalisuutta kohtaan. 

Opus 1 - Sävellyspedagogiikan aineistopankki

Kaikille säveltämisestä ja sävellyspedagogiikasta kiinnostuneille tarkoitettu Opus 1 –sävellyspedagogiikan aineistopankki tarjoaa monipuolisen valikoiman sävellystehtäviä eri ikäisille sekä inspiroivia näkökulmia säveltämisen alkuopetukseen. Aineistopankin tehtävistä suurimman osan on laatinut pedagogi, muusikko ja säveltäjä Esa Ylivaara, joka opettaa pianonsoittoa, sävellystä ja improvisointia musiikkiopisto Avoniassa. Lisäksi sivustolla on julkaistu säveltäjä, sävellyksen opettaja Markku Klamin kirjoittama artikkeli sekä tietoa uusimmista sävellyspedagogiikkaan liittyvistä hankkeista. Aineistopankkiin on koottu myös uusi Sävellyspolku, joka johdattelee improvisaation ihmeelliseen maailmaan.
Takaisin ylös