Lukiokoulutuksen ohjauspalveluja kehitetään ja toteutetaan sen perusteella, miten opinto-ohjaus lainsäädännössä, opetussuunnitelman perusteissa, kansallisissa linjauksissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään. Lukioiden tulisi varmistaa, että jokainen opiskelija saa tukea ja ohjausta laatiessaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa, johon sisällytetään opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelma. Lue lisää ohjauksen järjestämisestä lukiokoulutuksessa.

Kuvituskuvassa muki ja muistiinpanot
Kuva: Hanna Anttila

Lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti oppiainemuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (ks. lukiolaki 714/2018, 11§). Opiskelijalla on myös oltava mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018). Yksilötasolla ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden toimijuutta ja toimintakykyä sekä oppimaan oppimisen ja urasuunnittelutaitoja. Opiskelijan näkökulmasta ohjauksessa korostuu

  • oppiminen
  • osallisuuden kokemukset
  • oikea-aikainen tuki oppimisen ja muun elämän kysymyksissä
  • kohdatuksi tuleminen
  • mahdollisuus kehittää taitoja tulevan elämän suunnitteluun.

Koulutusjärjestelmällä on yhteiskunnallinen vastuu edistää sujuvia siirtymiä ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä muun muassa elinikäisen ohjauksen avulla. Lukioaikainen ohjaus on osa tätä kokonaisuutta.  Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta, kun

  • hän on keskeyttämässä lukio-opinnot ja hakeutumassa muihin opintoihin
  • hänen opiskeluoikeutensa on päättymässä.

Jatko-ohjauksen järjestäminen on koulutuksen järjestäjän velvollisuus. Jos opiskelija ei ole saanut lukion oppimäärän suorittamisen jälkeen jatko-opiskelupaikkaa, hänellä on oikeus saada ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana.

 Jatko-ohjauksen toteuttamiseksi on myös tarkoituksenmukaista selvittää yhteistyömahdollisuudet, esimerkiksi alueella toimivan Ohjaamon kanssa. Koulutuksen järjestäjä nimeää ohjausta tarjoavan tahon.

Takaisin ylös

Ohjauksessa mahdollistetaan opiskelijoiden osallisuus ja toimijuus opintojensa suunnittelussa. Hyvin toimiva ohjaus sujuvoittaa ja tehostaa koko lukion toimintaa. Ohjaustoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat opiskelijan

  • fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen
  • oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen vahvistaminen
  • elämän- ja urasuunnittelutaidoissa ohjaaminen.

Osaksi oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka toimii ohjaustyön kehittämisen välineenä sekä lukion sisällä että ohjauksen alueellisessa monialaisessa yhteistyöverkostossa.  Ohjaussuunnitelma laaditaan koko oppilaitosyhteisön yhteistyönä. Opiskelijoita osallistetaan koko oppilaitoksen ohjaussuunnitelman laatimisessa. Näin opiskelijoiden toimijuus varmistetaan heitä koskevien palveluiden suunnittelussa.  Ohjaussuunnitelmassa kuvataan, miten opinto-ohjaus lukiossa järjestetään ja mitkä ovat ohjaustoiminnan tavoitteet ja kehittämisen kohteet.

Edellytyksiä ja näkökulmia ohjaussuunnitelmaan

Ohjaussuunnitelmassa huomioidaan Lops 2019 -perusteissa esitetyt lukion toimintakulttuurin keskeiset edellytykset, kuten

  • lukio oppivana yhteisönä
  • osallisuus ja yhteisöllisyys
  • hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
  • yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
  • kulttuurinen moninaisuus
  • kielitietoisuus (mm. identiteetin rakentuminen, yhteiskuntaan sosiaalistuminen, todellisuuden hahmottaminen, oppiaineiden oma kieli, omat käsitteet ja omat tekstit).

Lukion ohjaussuunnitelman laadinnassa voi ohjauksen näkökulmasta korostaa erityisesti opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Yhdenvertaisuus

  • oppimisen tuki
  • perusoikeudet
  • osallistumisen mahdollisuudet
  • esteettömyys ja saavutettavuus
  • yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja arvostaminen

Tasa-arvo

  • sukupuolitietoisuus
  • syrjinnän ehkäiseminen
  • segregaation ehkäiseminen
  • sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä muiden ohjauksessa huomioitavien edellytysten toteutuminen varmistetaan muun muassa hyödyntämällä ajantasaista teknologiaa ja digitaalisia palveluita sekä kehittämällä ohjaustyön henkilöstön osaamista pitkäjänteisesti.

Ohjaussuunnitelman sisältö

Ohjaussuunnitelma kuvaa konkreettisesti ohjaustoiminnan sisällöt ja aikataulut. Ohjauksen tavoitteita on kuvattu Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 ohjausta käsittelevässä luvussa 4.4.

Ohjaussuunnitelmaan sisältyy

  • ohjauksen keskeiset käsitteet
    • esimerkiksi opinto-ohjaus, vertaisohjaus, esteettömyys (tuen tarve ja toteutus), saavutettavuus, sukupuolitietoinen ohjaus, nivel- ja siirtymävaihe, ohjaus
  • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
  • ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
    • esim. keskeiset toimintamallit ja eteneminen erilaisissa tilanteissa
  • ohjauksen järjestäminen
    • ohjaus lukio-opintojen aikana sekä jatko-ohjaus
  • ohjauksen toimijat ja työnjako
    • opiskelijan tukeminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja päivittämisessä
    • tiedottamisen saavutettavuus: eri ohjaus- ja tukimuodoista sekä aikatauluista, opintotapahtumista ja muista opiskeluun vaikuttavista asioista tiedottaminen opiskelijoille ja huoltajille
    • mm. moniammatillinen yhteistyö oppilaitoksessa, yhteiset linjaukset opiskeluhuoltosuunnitelman kanssa
    • yhteistyö erityisopetuksen kanssa
  • ohjaus siirtymävaiheissa  
    • yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
    • opiskelijan osallisuuden kokemus, tulevaisuusorientaatio ja sitoutuminen valittuun opiskelupolkuun
    • muut siirtymävaiheeseen liittyvät asiat
  • ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa
  • ohjaustoiminnan arviointi.
Takaisin ylös

Henkilökohtainen opintosuunnitelma on keskeinen työväline lukio-ohjauksessa. Jokainen opiskelija tekee lukio-opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tätä varten järjestetään henkilökohtaista ohjausaikaa lukion aloittaville opiskelijoille, jotta he saavat mahdollisuuden keskustella ohjaajan kanssa suunnitelman tekemiseen vaikuttavista tekijöistä. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa myös päivitetään yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti. Tällöin pohditaan myös sitä, miten tehdyt valinnat ja opintojen sisällöt ovat yhteydessä opiskelijan jatko-opinto- ja urasuunnitelmiin. Lukiossa sovitaan, kenellä on vastuu auttaa opiskelijoita opintosuunnitelman laatimisessa ja velvollisuus seurata opintojen etenemistä.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään ja tunnistetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen. Tätä varten sovitaan yhdessä, millä tavalla muualla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnnustetaan. Näin varmistetaan, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää

  • opiskelusuunnitelman
  • ylioppilastutkintosuunnitelman
  • jatko-opinto- ja urasuunnitelman.

Opiskelusuunnitelma tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa pitkäjänteisesti omia opintojaan sekä arvioida niissä etenemistä. Opiskelijoilla voi olla hyvin erilaiset valmiudet opintojensa suunnitteluun. Siksi esimerkiksi omien urasuunnittelutaitojen kehittäminen on otettava myös huomioon itsenäisenä oppimisen tavoitteena, joka helpottaa lukion laaja-alaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Ylioppilastutkintosuunnitelmaa rakennetaan lukio-opintojen aikana, kun opiskelijan tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelman muotoutuvat.

Opiskelijalle tarjotaan jatko-opintosuunnitelman kautta mahdollisuuksia tutustua jatko-opintotarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita, omien kiinnostustensa ja suunnitelmiensa mukaisesti. Ohjauksessa varmistetaan, että opiskelijalla on tilaisuus valmistautua jatkuvaan oppimiseen sekä hankkia monipuolisia valmiuksia ja kehittää yleisiä työelämätaitoja, joita hän tulevaisuudessa tarvitsee. Urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen kehittyminen edellyttää, että opiskelija lukio-opintojensa aikana harjoittelee itsearviointitaitojaan sekä oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittymisen kohteitaan. 

Lukion opinto-ohjaus rakentuu perusopetuksen jälkeisenä jatkumona prosessinomaisesti siten, että eri menetelmiä hyödyntäen edistetään opiskelijan opintosuunnitelman toteutumista sekä elämän- ja urasuunnittelua elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Lukio-opintojen alusta alkaen syvennetään perusopetuksen aikana kehittyneitä urasuunnittelutaitoja. Urasuunnittelutaitojen oppiminen voidaan jäsentää neliportaisena jatkumona NCGE:n (National Centre for Guidance in Education) mukaan näin:

  • Oppiminen: taitojen hankkiminen
  • Soveltaminen: taitojen osoittaminen
  • Henkilökohtaistaminen: oppimisen ja taitojen yhdistäminen
  • Toiminta: taitojen uudistaminen ja uusien luominen (NCGE 2017: A Whole School Guidance Framework).
Takaisin ylös

Ohjaus toteutuu lukiossa tavoitteellisesti johdettuna yhteisenä työnä, jolloin jokaisella toimijalla on oma vastuunsa ja roolinsa. Ohjauksen yhteistyön edellytyksenä on, että kaikilla toimijoilla on yhteisesti muodostettu ja jaettu käsitys tavoitteista ja toimintatavoista. Toimijat arvioivat ohjaustoimintaa yhdessä.

Palloinfograafi otsikolla Ohjauksen toimijat. Keskimmäisessä pallossa lukee Opiskelija. Keskimmäistä palloa kiertää seitsemän pienempää palloa, jotka kellonsuuntaisessa järjestyksessä on nimetty näin: opinto-ohjaaja, rehtori, ryhmänohjaaja, muut toimijat, aineenopettaja, opiskeluterveydenhuollon henkilöstö, erityisopettaja.
Esimerkki ohjauksen toimijoista

Opiskelija

Lukio-opiskelija kehittää opintojen aikana oppimaan oppimisen taitojaan, oppii hankkimaan tietoa jatkokoulutuksesta ja työelämästä ja voi tehdä itselleen parhaiten sopivia suunnitelmia koulutus- ja työuransa suhteen, mikä sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukion jälkeisiin opintoihin ja edelleen työelämään. Opiskelija on ohjausprosessin aikana aktiivinen ja osallistuva toimija. Hän suunnittelee omien opintojensa sisällöt ja ylioppilaskirjoitustensa ajankohdat. Hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea opintoihinsa liittyvissä kysymyksissä ja tehdessään tulevaisuuttaan koskevia valintoja ja päätöksiä. Opiskelija rakentaa ohjauksessa tulevaisuuttaan yksilöllisten toiveidensa mukaisesti.

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija, jolla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia sekä kehittää opiskelijan taitoja arvioida omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan suhteessa näihin mahdollisuuksiin ja tuleviin siirtymävaiheisiin.

Opinto-ohjaajan tehtävänä on suunnitella oppitunnit, henkilökohtaiset ja pienryhmätapaamiset, erilaiset oppimis- tai itsearviointitehtävät sekä oppilaitos- ja työelämäyhteistyö siten, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden. 

Rehtori

Rehtori luo edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle. Hänen tehtävänään on huolehtia, että koko henkilöstö on tietoinen ohjauksen toteuttamisen periaatteista ja tavoitteista. Rehtorin vastuulla on myös huolehtia siitä, että ohjauksen eri osa-alueita arvioidaan säännöllisesti.  

Ryhmänohjaaja

Yleensä vastuu opiskelijan lähiohjauksesta kuuluu ryhmänohjaajalle. Hänen tehtävänään on huolehtia ryhmänsä opiskelijoiden opintojen sujumisesta ja opiskeluun osallistumisesta. Lisäksi ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoita opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata oman ryhmänsä opiskelijoiden opintokertymiä ja opintomenestystä sekä reagoida tarvittaessa mahdollisimman nopeasti ottamalla yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa huoltajaan. Ryhmänohjaajilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja varhaisen puuttumisen toteutumisessa. Lukion ohjaussuunnitelmaan kirjataan, kuinka usein ryhmänohjaaja tapaa opiskelijoita lukio-opintojen aikana henkilökohtaisesti tai pienryhmissä ryhmänohjaustuokioiden lisäksi. 

Aineenopettaja

Aineenopettajan ohjauksellinen erityisvastuu liittyy oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Hän ohjaa opiskelijoita oman aineensa opiskelussa sekä sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja.

Lukion opetus- ja ohjaussuunnitelmassa kuvataan, miten aineenopettajat osallistuvat ohjauksen toimintamallien kehittämiseen ja toteutukseen (esim. keskustelut oppiaineen opiskelun haasteista tai tavoitteista).

Erityisopettaja

Tarvittaessa opiskeluun liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopetuksella ja muulla oppimisen tuella pyritään mahdollistamaan opiskelijoiden yhdenvertainen asema. Opiskelijan kannalta on keskeistä taata oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus, ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia sekä tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa.

Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö

Lukion opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saa ohjausta ja tukea siten, että hän selviytyy ja etenee opinnoissaan suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteen toteutumiseksi opinto-ohjaaja työskentelee tarvittaessa yhteistyössä opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin sekä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa.

Takaisin ylös

Ohjaustoimintaa tulee arvioida säännöllisesti. Arvioinnissa voi ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

  • opiskelijalähtöisyys
  • saavutettavuus, esteettömyys
  • tasa-arvo, yhdenvertaisuus
  • osallistaminen, avoimuus
  • palvelujen ja henkilöstön ammattimaisuus
  • tutkimusperusteisuus.

Arvioinnin tulosten perusteella kannattaa suunnata lukion ohjauksen kehittämistoimintaa.

Takaisin ylös

Ohjauksen ja sen työnjaon konkretisoimiseksi oppilaitoksissa voidaan käyttää erilaisia lomakkeita, joihin voi ottaa mallia alta löytyvistä esimerkkilomakkeista. Esimerkkilomakkeet eivät ole normittavia eivätkä tyhjentäviä.

Liite
Takaisin ylös