Puheviestintätaitojen päättökoe (Puhvi-koe)

Puheviestintätaitojen päättökoe eli Puhvi-koe on Opetushallituksen vuosittain laatima toisen asteen opiskelijoiden puheviestintätaitojen päättökoe lukiolaisille ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille. Kokeen järjestämisestä päätetään paikallisesti. Voit tutustua sivulla ohjeisiin PUHVI-kokeen järjestämisestä ja siihen valmistautumisesta sekä katsoa videoituja esimerkkipuheita ja -keskusteluja.

Kuvituskuva, opiskelijat opiskelevat kirjastossa

Kuva: Satu Haavisto

Miten lukion puheviestintätaitojen koe (Puhvi) järjestetään koronatilanteessa?

Poikkeusjärjestelyistä kokeen suorittamiseksi sovitaan paikallisesti. Mikäli kokeeseen halukkaat ovat toisen vuoden opiskelijoita, kokeen tekemisen voi siirtää kolmanteen vuoteen. Voidaan myös sopia, että kokeet järjestetään vasta sen jälkeen, kun on palattu lähiopetukseen.

Poikkeustilanteessa koe voidaan suorittaa myös verkon kautta, mikäli

käytössä on sopiva järjestelmä
suoritukset pystytään tallentamaan
opiskelijat näkevät ryhmäkeskustelussa toisensa
opiskelijat näkevät yleisöä yksilötehtävässä
toinen arvioija saadaan mukaan järjestelmään.

Muutoin noudatetaan Puhvi-kokeen perusohjeita. Koesuoritusten tallentamisesta sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Näin on Puhvissa tehty ennenkin, mutta koronatilanteessa tallenteen merkitys voi olla suurempi.

Puheviestintätaitojen päättökokeen järjestäminen

Kokeen arviointioikeus on arviointiin perehtyneillä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilla.

Puhvi-kokeen arvioijilta edellytetään kokeen arviointiin perehtymistä ja kriteereihin tutustumista esimerkiksi koulutuksessa tai muulla tavoin. Kokeen voi siis arvioida myös opettaja, joka ei ole käynyt tiettyä arviointikoulutusta, mutta arviointiin tutustuminen ja arvioinnin harjoittelu koulutuksissa ovat mahdollisia ja erittäin suositeltavia. Kokeen arviointiin voi perehtyä tutustumalla näillä verkkosivuilla oleviin materiaaleihin, aineenopettajan koulutuksessa ja osallistumalla Opetushallituksen järjestämiin maksullisiin koulutuksiin.

Kokeen arvioinnin luotettavuus perustuu siihen, että koesuorituksilla on kaksi arvioijaa, jotka ovat perehtyneet hyvin kokeen arviointiin. Olisi hyvä, että toinen arvioiva opettaja olisi opiskelijoille vieras esimerkiksi toisesta koulusta tai jopa koulumuodosta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajien arviointiyhteistyö on erittäin suositeltavaa.

Puhvi-kokeen hankkiminen

Kokeen suoritusaika on koko lukuvuosi kokeen julkaisemisen jälkeen. Lukuvuoden koe julkaistaan Suullisen kielitaidon arvioinnin koepankissa pdf-muodossa. Pankista voi ladata myös kokeen arviointi- ja todistuslomakkeet. Ammatillisen koulutuksen opettajat voivat tilata koetehtävät opetusneuvos Minna Harmaselta, etunimi.sukunimi [at] oph.fi.

Puhvi-kokeen arviointikriteerit, todistus ja palautelomake

Alta löytyvät puheviestinnän kokeen esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen arvioiointilomakkeet sekä kokeen todistus. Lisäksi linkistä pääsee Puhvi-kokeen palautelomakkeelle, jolla kysytään seuraavia seikkoja:

lukuvuosi
koulun nimi ja osoite
raportoijan nimi ja yhteystiedot
toisen arvioijan nimi ja koulu
kokeeseen osallistuneiden määrä
osallistujien arvosanajakauma
valitut ryhmäviestintätehtävät
palautetta esiintymistehtävästä
palautetta ryhmäviestintätehtävästä
ideoita ja kehittämiskohteita.

Lops 2019 -perusteiden mukaiset arviointilomakkeet ja uusi todistus

Ryhmäviestintätaitojen arviointilomake, Puhvi, Lops 2019 (pdf, 200.61 KB)

Esiintymistaitojen arviointilomake, Puhvi, Lops 2019 (pdf, 159.84 KB)

Puheviestintätaitojen päättökokeen todistus (Lops 2019), esitäytetty (pdf, 1.2 MB)

Lops 2015 -perusteiden mukaiset arviointilomakkeet ja vanha todistus

Puheviestintätaitojen päättökokeen arviointilomakkeet (pdf, 118.26 KB)

Puheviestinnän päättökokeen todistus (pdf, 957.63 KB)

Näin valmistaudut valtakunnalliseen puheviestinnän kokeeseen

Hienoa, että olet osallistumassa valtakunnalliseen, vapaaehtoiseen puheviestinnän kokeeseen. Se tuo sinulle kokemusta ja varmuutta tulevia puhe- ja vuorovaikutustilanteita varten. Saat myös todistuksen, jolla on käyttöä työnhaussa ja CV:ssäsi ja josta voit saada pisteitä joihinkin jatko-opiskelupaikkoihin.

Esiintymistehtävänäsi on suunnitella puhe. Valmistaudu siis huolellisesti etukäteen. Ryhmäkeskustelutehtävän saat vasta koetilanteessa, mutta keskustelutaitojakin on hyvä päivittää. Tutki molempien kokeiden arviointikriteereitä. Pohdi, mitkä arvosanakuvausten taidot ovat vahvuuksiasi, mitä taas voisit tietoisesti kehittää. Apua saat myös palauttamalla mieleen seuraavia asioita:

Ryhmäkeskustelutehtävä

Aiheena on yhteinen tehtävä, joka voi olla esimerkiksi ongelma tai kysymys. Siihen etsitään 3–5 hengen ryhmässä yhdessä ratkaisua. Valmisteluaikaa on 20 minuuttia. Keskustelu kestää noin 15 minuuttia.
Keskustelut käydään ilman puheenjohtajaa, ja kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisesti vastuussa lopputuloksesta.
Valmistautuessaan jokainen kerää etukäteen keskustelun sisältöaineksia, Internet on sitä varten vapaasti käytettävissä. Tiedonhaun lisäksi aihetta voi tarpeen mukaan avata ja rajatakin, tehdä siitä kysymyksiä ja koota omia näkemyksiä. Kannattaa siis tehdä muistiinpanoja. Ne saa pitää mukana keskustelussa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että mukana keskustelussa on muitakin näkemyksineen, eikä siis kukaan voi käsikirjoittaa keskustelua valmiiksi.
Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että pidät yhteisen tehtävän kirkkaana mielessä. Tämä näkyy muun muassa aiheen rajaamisena ja määrittelynä, puheenvuorojen pysymisenä aiheessa, koonteina ja tavoitteeseen pääsemisestä huolehtimisena. Toisaalta tavoitteellisuus on myös sitä, että pidät huolta keskustelun ilmapiiristä, kannustat muita keskustelijoita ja huolehdit, että kaikkien näkemykset tulevat kuulluiksi.
Sisältöä arvioidaan sen mukaan, kuinka sopivasti puheenvuorot tuovat keskusteluun tehtävänantoon liittyvää ainesta. Taitava keskustelija tuo esimerkiksi uusia aineksia, perustelee näkemyksensä ja pystyy jatkamaan toisten puheenvuorojen ajatusta eteenpäin.
Kuunteleminen on merkittävä arvioinnin kohde. Keskustelu ei muodostu irrallisista, peräkkäisistä puheista, vaan hyvät puheenvuorot liittyvät edellisiin. Tämä onnistuu vain siten, että osallistujat kuuntelevat tarkasti, mitä ja mistä muut puhuvat, ja ottavat nuo seikat huomioon. Kuuntelu ilmenee siis esimerkiksi jatkopuheenvuoroina, koonteina, päätelminä ja kysymyksinä, mutta myös siinä, etteivät osallistujat sivuuta toistensa puheenvuoroja ja ehdotuksia, vaan päinvastoin ottavat ne huomioon.

Keskustelun kulku

Hyvä ja syvä keskustelu voi syntyä toisellakin tavalla. Ohessa on piirteitä tyypillisestä, ratkaisuun etenevästä keskustelusta.

Aloitus: Joku osallistujista toteaa aiheen. Keskustelijat voivat tehtävänannosta riippuen alkuun rajata tai määritellä sitä. Joskus on hyvä esimerkiksi sopia, miten aihetta kannattaisi rajata tai millaisin periaattein kannattaisi edetä. Alussa voidaan myös käydä keskustelua hyvän ratkaisun kriteereistä.
Keskustelun käsittelyosuus: Keskustelijat tekevät toisilleen kysymyksiä tai ehdotuksia, tuovat asiasta tietoa tai näkemyksiään. Ajatusta voi jatkaa ja viedä eteenpäin, ehdotuksista voi tehdä jatkokysymyksiä, etsiä vertailukohtia, pohtia syitä ja seurauksia. Tarpeen tullen on hyvä esittää eriäviäkin näkemyksiään perustellen niitä ja tehdä vastaehdotuksia. Jotta keskustelu saa syvyyttä, ratkaisuehdotuksia kannattaa arvioida, kehitellä edelleen ja karsia turhia rönsyjä.
Loppupuoli: Vaikka tehtävänannon suuntaisia aineksia kannattaa koota pitkin keskustelua (niitä voi myös kirjata muistiin – riittää, että yksi tekee sen), keskustelun tulosten koonti ajoittuu loppupuolelle, jossa yhdessä kasataan lopputulos ja tiivistetään se. Lopputulosta voidaan myös yhteisesti arvioida.

Keskustelijan tärkeitä taitoja (ks. arviointikriteerit)

Tavoitteellisuus

Viet ryhmän toimintaa tavoitetta kohti. Esimerkiksi rajaat, määrittelet, arvioit, kokoat, tiivistät, teet johtopäätöksiä tehtävänannon suuntaisesti.
Osoitat yhteistyöhalukkuuttasi niin sanoilla kuin koko olemuksellasikin. Kohdennat siis koko olemustasi muihin esimerkiksi katseella, ilmeillä ja eleillä. Kannustat myös muita osallistumaan.
Keskustelun puheenvuorot ovat asiaa ja liittyvät aiheeseen ja tavoitteeseen.
Osallistumistapasi ovat tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi kysyt, kommentoit, tiivistät, arvioit, rohkaiset, kyseenalaistat jne. sopivissa paikoissa.

Sisältö

Tuot keskusteluun uusia aineksia, syvennät jo esitettyjä ajatuksia ja kokoat niitä.
Kysyt, kyseenalaistat, ehdotat ja teet vastaehdotuksia.
Perustelet mielipiteesi riittävästi ja uskottavasti sekä tarvittaessa monipuolisesti.

Kuunteleminen

Liität omat puheenvuorosi toisten puheenvuoroihin.
Käytät puheenvuorojasi oikeissa kohdissa.
Pyydät täsmennyksiä ja lisäperusteluja.
Teet yhteenvetoja ja päätelmiä tarvittaessa.
Kommentoit, erittelet ja arvioit toisten mielipiteitä ja perusteluja.

Lähde: Ryhmätaitojen arviointilomake, Tarja Valkonen 2003 (1995) ja Opetushallituksen PUHVI-ryhmät 1996 ja 2008.

Erilaisia osallistumistapoja

Taitava keskustelija on myös monipuolinen osallistuja. Seuraavassa on listattu erilaisia osallistumistapoja:

Annat tietoja ja esimerkkejä.
Määrittelet aihetta tai rajaat sitä.
Ehdotat.
Ilmaiset olevasi samaa tai eri mieltä.
Kommentoit toisten puheenvuoroja.
Esität vastaperustelun.
Täsmennät.
Kannustat ja rohkaiset muita.
Pyydät tarkennusta, täsmennystä tai perustelua.
Kysyt muilta ehdotusta tai ratkaisua, mielipidettä, kokemusta tai arviota.
Perustelet.
Erittelet ja arvioit.
Vertaat: rinnastat tai asetat vastakkain.
Kehität edelleen ideaa tai ehdotusta.
Avaat aiheeseen uuden näkökulman.
Muistutat tavoitteesta tai suhteutat puheenvuoroja siihen.
Yhdistelet esitettyjä ajatuksia, ratkaisuja tai menettelytapoja.
Tiivistät edellä sanottua.
Huolehdit ajankäytöstä ja tavoitteen saavuttamisesta.

Lähde: Valo, Maarit, Taidot puheviestinnän opetuksessa ja tutkimuksessa. Teoksessa Maarit Valo (toim.), Haasteita puheviestinnän opetukseen. Jyväskylän yliopisto, 1995.

Vihjeitä puheenvuoroon valmistautuvalle

Ideointi ja alkuvalmistelut

Koska hyvä puhuja on uskottava ja seisoo sanojensa takana, sinun kannattaa valita aihe, josta aidosti haluat puhua ja joka kiinnostaa sinua. Tehtäväsi on esittää oma näkemyksesi aiheesta. On hyvä valita sopiva näkökulma ja muodostaa teesi tai pohdintakysymys, jota käsittelet puheessasi. Jos tavoitteesi on taivutella puhujat jonkin tietyn näkemyksen taakse, valitse retoriikkasi sen mukaisesti. Laadi oma argumentaatiosi tukevaksi! Pohtiva puheenvuoro voi edetä esimerkiksi ongelmanratkaisumallin tai sen sovellusten mukaisesti.

Kohdentaminen ja kontakti

Hyvin suunniteltu aloitus vangitsee yleisön huomion. Tee puheen rungosta tukisanalista, jonka mukaan etenet loogisessa järjestyksessä. Tukisanalista on mukana ikään kuin varmuuden vuoksi: se antaa turvaa, jos ajatus lähtee harhailemaan. Harjoittele kuitenkin puhettasi, jotta et joutuisi koko ajan vilkuilemaan tukisanalistaa, vaan voisit pitää katseella ja koko olemuksellasi yllä suhdetta yleisöön. Harjoitellessasi ehkä huomaat, että puheesi on joka kerta hieman erilainen. Se on vain hyvä asia ja pitää ajatuskulun tuoreena. Sen sijaan ulkoa opettelu tekee esityksestä helposti teennäisen. Kohdenna puhettasi esimerkiksi osuvilla esimerkeillä, yleisön puhuttelulla ja lähentävillä pronomineilla (te, me).

Rakenne

Huolehdi loogisesta rakenteesta, josta erottuvat puheen jaksot. Niitä ovat aloitus ja lopetus sekä niiden välissä keskiosa (puheen varsinainen sisältö) sopiviksi jaksoiksi viipaloituna. Käytä erilaisia siirtymiä edetessäsi jaksosta toiseen. Voit auttaa yleisöä pysymään ajatusjuonessasi mukana esimerkiksi metapuheella (esim. seuraavaksi kerron hieman). Siirtymiä voi puheessa osoittaa myös taukojen ja äänenpainojen avulla.

Sisältö

Huolehdi, että olet rajannut sisällön sopivaksi. 5–8 minuuttiin ei mahdu kovin paljon asiaa, joten on parempi mieluummin syventää aiheen käsittelyä kuin laventaa sitä. Yleisön huomion nappaavan aloituksen jälkeen seuraa puheen keskeinen sisältö. Yleensä sen huippukohta sijaitsee ennen lopetusta. Satsaa siihen sisältöjä kootessasi!

Ilmaisutapa

Puhe saa voimansa havainnollisesta ilmaisusta. Käytä siis täsmällistä kieltä. Kuvailevat ilmaisut ja kielikuvat rikastavat puhetta. Myös äänenkäyttö sopivine painotuksineen ja tauotuksineen havainnollistaa ja rytmittää puhettasi. Pienellä kehon liikkeellä (esim. käden liikkeellä) voi osoittaa ja painottaa monia asioita – kunhan huomio pysyy itse sisällössä eikä esitystavasta tule liian levotonta. On mahdollista myös tukea puhe-esitystä hyödyntämällä tekniikkaa, kuten esimerkiksi dokumenttikameraa, Prezi-esitystä tai piirrosta. Kuitenkin on taas varottava, ettei vaikkapa diasarja varasta huomiota ja tuo ylimitoitettua ainesta. Keep it simple – pari kuvaa tai muutama hyvin jäsennelty dia tehostavat puhetta paremmin kuin monimutkainen diashow.

Ennen esitystä

Käy esitystäsi kaikessa rauhassa läpi ja harjoittele mielikuvin, kuinka etenet puheessasi. Kiellä itseltäsi entä jos -tyyppiset epäonnistumisen ajatukset. Pidä mieli itse esityksesi sisällössä. Hyvin valmistautuneena onnistut. Onnea kokeeseen!

Lähde: Esiintymistaitojen arviointilomake, Tarja Valkonen 2003 (1995) ja Opetushallituksen PUHVI-ryhmät 1996 ja 2008.

Ohjeen on laatinut lehtori Heljä Haapamäki-Niemi

Esimerkkejä vanhoista koetehtävistä

Esimerkkitehtävät on valkoima viime vuosien koetehtävistä. Tehtävät vaihtuvat vuosittain.

ESIINTYMISTAIDOT: ESIINTYMISTEHTÄVÄ

Vaihtoehtoisia tehtäviä:

1) Omavalintainen mutta yleisesti kiinnostava ajankohtaisaihe.

2) Vuosittain vaihtuva ajankohtaisaihe

2017: ”Tulevaisuus kiinnostaa mua. Aion viettää siellä loppuelämäni”
2018: elintavat ja eettisyys
2019: vastuu tulevaisuudesta
2020: tieto
2021: hyvinvointi

3) Omaan erityisalaan tai erityisosaamiseen liittyvä aihe.

RYHMÄVIESTINTÄTAIDOT: RYHMÄVIESTINTÄTEHTÄVÄT

2017

SUOSITUN TUBETTAJAN TUNNUSMERKIT

Suomen suosituimmilla tubettajilla on jopa satojatuhansia seuraajia. Tubettamisen ja tubettajien seuraamisen suosio kasvaa myös aikuisten keskuudessa. Pohtikaa ryhmässänne, mikä tekee tubettajasta suositun. Laatikaa viiden kohdan lista hyvän tubettajan ja tubekanavan ominaispiirteistä.

MITÄ TEHDÄ VÄLIVUONNA?

Valmistuttuaan koulusta monella on eri syistä edessä välivuosi. Pohtikaa välivuoden hyötyjä ja haittoja. Kuvailkaa, millainen on hyvä ja hyödyllinen tapa viettää välivuosi ja kootkaa viisi vinkkiä hyvän välivuoden varalle.

OPETTAJA KIUSAAMISEEN PUUTTUJANA

Tarkastelkaa opettajan roolia koulukiusaamiseen puuttumisessa ja kiusaamistapausten selvittämisessä. Pohtikaa, mitä toivotte opettajien toiminnalta ja kootkaa 3–5 keskeisintä toivetta.

YSTÄVIÄ KAUNOKIRJALLISUUDESTA

Valitkaa kaunokirjallisuudesta viisi henkilöhahmoa, jotka sopisivat hyväksi ystäväksi. Perustelkaa valintanne.

KAIKILLE TASA-ARVOINEN KOULU

Pohtikaa, mitä ongelmia seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat koulussa ja millaiseksi koulukulttuuria pitäisi kehittää, jotta se olisi tasa-arvoinen kaikille. Esittäkää perustellen kouluille ainakin kolme toimintaohjetta.

VAATEKAAPPI ÄLYKKÄÄKSI

“Älyvaate lämmittää ja viilentää tilanteen mukaan.” “Älykkäät rintaliivit paljastavat syövän.” “Shortsit mittaavat lihasvoimaa.” Keskustelkaa siitä, millaisia älyvaatteita haluaisitte itse käyttää. Ideoikaa yksi tai useampi älyvaate, joista olisi iloa tai hyötyä ryhmäläisillenne.

2018

AIKUISET JAKSAMISEN TUKENA

Miten aikuiset voivat parhaiten tukea nuorten jaksamista koulunkäynnissä? Kerätkää viiden kohdan lista ja perustelkaa valintanne.

OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄ VARTEN

”Monimutkaisessa, verkostomaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ensimmäiseksi tulee varmistaa pärjäämisen taidot kuten vuorovaikutusosaaminen, uuden oppiminen, joustavuus, uteliaisuus, kriittinen ajattelu, kansainvälisyyttä tukevat taidot ja itsensä johtaminen.” Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko

Pohtikaa, miten hyvin tähänastiset opintonne ovat tukeneet sitaatissa mainittujen osaamisalueiden kehittymistä. Valitkaa lopuksi perustellen yksi osaamisalue, jota opintonne ovat tukeneet näkemystenne mukaan parhaiten, ja yksi osaamisalue, jota opintojen tulisi tukea mielestänne selkeästi enemmän.

NETTIHÄIRIKÖINTI KURIIN

Keskustelkaa siitä, mitä kaikkea mielestänne nettihäiriköintiin kuuluu. Listatkaa kolmesta viiteen ratkaisukeinoa, jolla eri tahot voisivat pyrkiä vähentämään nettihäiriköintiä.

MITÄ ONNI ON?

Pohtikaa, millaista kuvaa onnesta kukin sitaatti välittää. Valitkaa sitaateista tai sanonnoista se, joka sopii mielestänne osuvimmin kuvaamaan onnea.

Sitaatteja onnesta:

Onnellisuudesta ei tiedä mitään, ellei ole elämässä ole ollut vastatuulta. Heikki Kupiainen
Se, joka ei ole tyytyväinen vähään, ei ole tyytyväinen mihinkään. Epikuros
Ei onni tule etsien, se saapuu eläen. J. H. Erkko
Kell onni on, se onnen kätkeköön. Eino Leino
Onni tulee eläen eikä ostaen. Suomalainen sananlasku
Olen onnellinen mitä sä luulit / Paina kaasu taas pohjaan / Anna elämän mennä Anna Järvinen
Onni on kuin suudelma: se on jaettava, jotta sen voi sada. Olivia Santoro

2019

OPETUSMINISTERIÄ TAPAAMASSA

Jos ryhmänne pääsisi tapaamaan opetusministeri Li Anderssonia, mitä kehitysajatuksia esittäisitte nykylukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta.

Pohtikaa omien kokemustenne pohjalta nykylukion ja ammatillisen koulutuksen sisältöjä, rakenteita ja toimintaperiaatteita, ja laatikaa 5–7 kohdan lista kehitysehdotuksista, jonka haluaisitte esittää opetusministerille.

YKSINÄISYYTTÄ TORJUMAAN

Yksinäisyydestä kärsii tutkimusten mukaan hälyttävän suuri osa lapsista ja nuorista. Tutkimusten mukaan joka viides lapsi tai nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Yksinäisyys voi olla sosiaalista tai emotionaalista. Yksinäiseksi voi kokea itsensä myös ryhmässä.

Miten yläkoulut voisivat reagoida tähän? Antakaa kouluille viisi toimintaideaa yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi.

Virikkeenä voi käyttää esimerkiksi MLL:n verkkosivuja.

UNELMIEN EKOMATKA

Suunnitelkaa keskusteluryhmällenne yhteinen elämyksellinen ulkomaanmatka, jonka toteutatte mahdollisimman ekologisesti. Aikaa matkantekoon on noin kaksi viikkoa ja budjetti on vapaa. Mihin ja miten menisitte?

Voitte käyttää aineistona esimerkiksi Maata pitkin tai Kuluttajaliiton verkkosivuja.

LUKEMINEN KANNATTAA AINA

Tutustukaa itsenäisesti ennen keskustelua seuraavista linkeistä Lukuliikkeen mainosvideoihin, jotka kannustavat koululaisia lukemaan. Tehkää halutessanne muistiinpanoja. Lukuliike-videot:

Koiravirka: https://www.youtube.com/watch?v=_qSOb0cE2MM
Silmänruokaa: https://www.youtube.com/watch?v=9jpZIHARhAs
Tulipunatukka: https://www.youtube.com/watch?v=WGYoMGGHGvY
Urku auki: https://www.youtube.com/watch?v=RwwR2nmM1E4

Pohtikaa keskustelun aikana, mikä videoissa on toimivaa ja vaikuttavaa. Ideoikaa yhdessä lukemaan houkutteleva mainosvideo täydentämään sarjaa. Tarvittaessa voitte katsoa videoita myös keskustelua aikana, mutta huolehtikaa silti, ettei videoiden katsominen vie liikaa keskusteluaikaa.

VANHEMMAT AJAN TASALLE

Mitkä kirjat, elokuvat, sarjat ja ketkä somevaikuttajat (tubettajat) ovat keskeisesti läsnä nuorten elämässä? Mihin näistä nuorten huoltajien ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten olisi hyvä tutustua?

Pohdinnan päätteeksi valitkaa aikuisia varten yksi kirja, elokuva, sarja ja tubettaja. Perustelkaa valintanne.

2020

MIKÄ MEEMEISSÄ NAURATTAA?

Keskustelkaa meemien huumorista. Mikä yhdistää hauskoja meemejä? Laatikaa keskustelunne pohjalta viiden kohdan lista onnistuneen meemin ominaispiirteistä.

IHANA PAIKKA ASUA

Ideoikaa yhdessä mielestänne ihanteellinen asuinympäristö. Pohtikaa aihetta viihtyisyyden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Nimetkää viisi tärkeintä ihanteellisen asuinympäristön ominaispiirrettä ja perustelkaa valintanne.

MITEN LOMAMATKAILU MUUTTUU?

Sekä ilmastonmuutos että Covid19 asettavat muutospaineita lomamatkailun tavoille. Keskustelkaa matkailun mahdollisuuksista tulevaisuudessa ja pohtikaa, millaista matkailu arvionne mukaan on kymmenen vuoden päästä. Nimetkää pohdintanne perusteella kaksi keskeisintä matkailun muutosta sekä kaksi asiaa, joiden arvioitte säilyvän ennallaan. Perustelkaa arvionne.

MITEN YSTÄVYYTTÄ VAALITAAN?

Keskustelkaa, mistä aineksista syntyy luja ystävyys ja mitkä asiat haastavat ystävyyttä. Laatikaa keskustelunne lopuksi viiden kohdan ohjeistus ystävyyden vaalimiseksi.

2021

SUOMIKO MAAILMAN ONNELLISIN MAA?

YK:n Maailman onnellisuusraportti listaa maailman onnellisimmat maat vuosittain elämänlaadun ja ihmisten hyvinvoinnin mukaan. Suomi on siinä neljä kertaa peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi.

Keskustelkaa aiheesta. Valitkaa muutama syy, miksi teidän näkökulmastanne valinta on oikeutettu. Entä mitä vasta-argumentteja valinnalle voisi olla? Esittäkää perustellen 1–2 syytä puolesta ja vastaan.

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN TYÖELÄMÄ

Keskustelkaa, mitä toivoisitte tulevalta työelämältänne. Voitte pohtia työelämää esimerkiksi seuraavista näkökulmista: työtehtävien kiinnostavuus ja haastavuus, ammattitaidon kartuttaminen, työyhteisö, työn ja vapaa-ajan suhde, lähi- ja etätyön suhde, työmäärän, vaativuuden ja palkkauksen suhde sekä työtehtävään liittyvät arvot ja eettisyys.

Laatikaa keskustelunne pohjalta viisi kriteeriä hyvän työelämän edellytyksiksi.

SOME-PALVELUJEN IKÄRAJAT

Some-palveluilla on ikärajat, joita tulisi noudattaa. Keskustelkaa oheisten palvelujen ikärajoista: ovatko ne mielestänne hyviä vai onko tarpeen muuttaa niitä? Perustelkaa kunkin palvelun kohdalla ikärajaan liittyvä valintanne.

17 vuotta Vine; 16 vuotta WhatsApp; 13 vuotta Facebook;13 vuotta YouTube;13 vuotta Twitter; 13 vuotta Instagram; 13 vuotta Snapchat; 13 vuotta Periscope; 13 vuotta Ask.fm

HARHAANJOHTAVAA TIETOA TUNNISTAMASSA

Harhaanjohtavaa tietoa on monenlaista. Se on harvoin täysin sepitettyä, tavallisempaa on yhdistellä tosiasioita fiktioon. Usein tällainen tieto vääristelee, paisuttelee tai asettaa asioita harhaanjohtavaan kontekstiin.

Harhaanjohtavaa voi olla esimerkiksi

ristiriitainen sisältö: kun esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista sisältöä
väärä konteksti: kun aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
manipuloitu sisältö: kun aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu harhaanjohtamistarkoituksessa
harhauttava sisältö: kun informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti jotakin asiaa tai henkilöä vastaan
huijarisisältö: kun lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty
väärennetty sisältö: täysin sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja vahingoittaa.

Keskustelkaa, millaiseen harhaanjohtavaan tietoon olette törmänneet ja miten olette tunnistaneet sen valheelliseksi. Laatikaa omien kokemustenne ja/tai yllä olevan listan pohjalta yläkouluikäisille kolmen kohdan vinkkilista, jonka avulla harhaanjohtavaa tietoa voi tunnistaa.

YHDESSÄ ASUMISEN PELISÄÄNNÖT

Kuvitelkaa, että keskusteluryhmänne muuttaa asumaan yhteiseen asuntoon, jossa on yhteinen keittiö ja olohuone sekä jokaisella oma huone.

Keskustelkaa, miten yhdessä asuminen saataisiin toimimaan niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Voitte keskustella ruoanlaitosta, siivouksesta, taloudenpidosta, vieraista, yksityisyydestä sekä rauhasta ja hiljaisuudesta tai muusta tärkeäksi katsomastanne teemasta.

Kootkaa keskustelunne pohjalta viisi pelisääntöä yhdessä asumisellenne.

Esimerkkikeskustelu 1: Nuoria kiinnostavat kirjat

Tehtävä

Saatte mahdollisuuden tilata kustantajalta nuoria kiinnostavia kirjoja. Miettikää, minkälaiset aiheet, kerronta, tyyli, kuvitus jne. houkuttelisivat nuoria lukemaan.
Laatikaa kustantajalle lyhyt kuvaus kahdesta nuorten toivekirjasta. Voitte esittää myös toiveenne teosten kirjoittajiksi.

Videolla nähdään puheviestinnän ryhmäviestintätaitojen koeosuus. Keskustelun aiheena ovat nuoria kiinnostavat kirjat.

Juuso	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- auttaa aiheen määrittelyssä - valitsee tehtävänannon kannalta keskeisiä sisältöjä (poikien lukeminen) - esittää tehtävänantoa eteenpäin vieviä kysymyksiä - tukee yhteistyöhalukkuutta katsekontaktillaan yms. nonverbaalilla osallistumisellaan.
Puheenvuorojen sisältö: K	- tuo uutta näkökulmaa (luettavaa niille, jotka eivät yleensä lue, tarinan ja juonen merkitys) - perustelee hyvin näkemyksiään osoittaessaan erimielisyyttään - argumentoi tilanteeseen sopivasti, tiivistää - keventää ilmapiiriä, tuo huumoria.
Kuunteleminen: K	- kykenee myös jatkamaan muiden puheenvuoroja - esittää tilanteeseen ja asian eteenpäin viemiseen osuvia kysymyksiä.
Kokonaisarvosana: K
Elina	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: E	- ohjaa tehokkaasti aiheen avausta, osallistuu sen määrittelyyn - osoittaa nonverbaalilla viestinnällään yhteistyöhalukkuutta ja huolehtii ilmapiiristä (nauretaan) - kannustaa, antaa positiivista palautetta. - vie keskustelua eteenpäin ja ohjaa tarvittaessa sitä raiteilleen - kokoaa ja tiivistää tarkoituksenmukaisesti.
Puheenvuorojen sisältö: E	- tuo keskeisiä näkökulmia (myös ongelmakohtia) keskusteluun - lisää keskusteluun sopivaa tietoainesta (esim. poikien lukeminen) - perustelee näkemyksiään.
Kuunteleminen: K	- jatkaa muiden puheenvuorojen ajatusta ja hyödyntää yhteisiä aineksia - esittää hyviä, tavoitteen suuntaisia kysymyksiä - tekee synteesiä, arvioi ja erittelee näkemyksiä - tiivistää - voisi antaa hiukan enemmän tilaa toisille
arvosana E
Henri	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- auttaa aiheen määrittelyssä - ilmaisee katsekontaktilla, yms. nonverbaalilla osallistumisellaan yhteistyöhalukkuutta - liittää puheenvuorot tiiviisti aiheeseen - tekee tehtävänannon kannalta kiinnostavia ehdotuksia (esim. erilaisten lukijakuntien huomioonotto).
Puheenvuorojen sisältö: K	- tuo uusia aineksia (esim. fantasiagenre, kulttuurin aikuistuminen, kirjojen maailma) - perustelee tarkoituksenmukaisen tiiviisti näkemyksiään - pohtii analyyttisesti: kykenee jatkamaan ajatusta.
Kuunteleminen: K	- vie ajatusta eteenpäin, tekee erinomaisia päätelmiä - osoittaa vahvasti nonverbaalisesti kuuntelemista - tiivistää edellä puhuttua (interaktiivisuus).
arvosana K
Kasper	Opiskelija
Tavoitteellisuus: H	- osallistuu aiheen määrittelyyn - vie osallistumistavoillaan keskustelua eteenpäin (kysymykset, koonnit, arviointi) - osallistuu hieman koontiin - käyttää puheenvuoroja melko vähän.
Puheenvuorojen sisältö: K	- tuo keskeistä sisältöä (esim. hahmojen samastuttavuus, erilaiset lukijakunnat, kuvitus) - avaa uuden kiinnostavan näkemyksen (esim. fiktiomaailman luomisen merkitys) - kehittelee edelleen kuvituksen merkitystä.
Kuunteleminen: K	- kuuntelee tarkkaavaisesti: ajoittaa puheenvuoronsa hyvin ja liittää ne edellisiin - esittää muutaman, tavoitetta kohti vievän kysymyksen - vie ajatusta analyyttisesti eteenpäin - kokoaa ja tiivistää edellisiä puheenvuoroja.
Arvosana: K

Esimerkkikeskustelu 2: Nuoria kiinnostavat kirjat

Tehtävä

Videolla nähdään puheviestinnän ryhmäviestintätaitojen koeosuus. Keskustelun aiheena ovat nuoria kiinnostavat kirjat.

Hilma	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: E	- tarkentaa tehtävänantoa ja rajaa sitä hyvin - vie keskustelua eteenpäin mm. kysymällä tehtävänannon kannalta keskeisiä asioita - kokoaa, tiivistää ja määrittelee - kysymällä aktivoi toisia - ohjaa keskustelua muita kuunnellen - saattaa keskustelun lopputulokseen.
Puheenvuorojen sisältö: E	- tuo uusia näkökulmia (esim. Puhdistus-teoksen kautta ”kamaluus”) - perustelee näkemyksensä hyvin - keventää ilmapiiriä. - tekee päätelmiä edellisistä puheenvuoroista.
Kuunteleminen: E	- kokoaa ja tekee tiivistäviä päätelmiä muiden puheenvuoroista - kysyy toisten näkemyksiä - ajoittaa taitavasti puheenvuoronsa - tekee loppukoonnin ja saattaa keskustelun päätökseen.
Arvosana: E
Tuuli	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: H	- pyytää tarkennuksia tehtävänannon suuntaan - liittää puheenvuorot tiiviisti tehtävänantoon - voisi kysyä ja esimerkiksi tiivistää enemmän.
Puheenvuorojen sisältö: K	- tuo uutta näkökulmaa (mm. kuvitus, kansikuvataide) - käyttää asiantuntevia puheenvuoroja, ja kirjallisuuden tuntemus on kuuluvilla (tehtävänannon suuntaisesti) - analysoi ja syventää muiden puheenvuoroja.
Kuunteleminen: K	- pyytää tarkennusta - kysyy toisten näkemyksiä - jatkaa muiden puheenvuoroja syventämällä aiheen käsittelyä - vie ajatusta eteenpäin - tiivistää.
arvosana K
Aino	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- tarkentaa tehtävänantoa ja täsmentää aihetta - liittää puheenvuorot tiiviisti tehtävänantoon - osallistuu loppukoontiin - voisi kysyä muilta enemmän ja kannustaa heitä osallistumaan.
Puheenvuorojen sisältö: E	- valitsee sisällöt hyvin ja käyttää tiiviitä, analyyttisiä puheenvuoroja - tuo esille asiantuntijuutensa (esim. fantasia-aines, romantiikan analyysi, kerronnan näkökulma) - tuo uutta näkökulmaa (esim. peliromaanit) - syventää ja jatkaa ajatusta.
Kuunteleminen: K	- liittää puheenvuoronsa edellisiin - jatkaa ajatusta syventäen edellä sanottua - tarkentaa ja täsmentää edellisiä puheenvuoroja - vie aineksia yhteen ja kokoaa aineksia keskustelun lopputulokseksi.
arvosana K
Arttu	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: H	- tarkentaa keskustelua tehtävänannon suuntaan - sitoo puheenvuorot aiheeseen - osallistuu melko niukasti mutta tekee olennaisia kysymyksiä keskustelun eteenpäin viemiseksi.
Puheenvuorojen sisältö: K	- sisällyttää tiiviisiin puheenvuoroihin tehtävänannon kannalta keskeisiä asioita - tuo uusia, kiinnostavia näkökulmia - jatkaa hyvin ajatusta (esim. Tolkienin kuvitus) - määrittelee (maaginen realismi) - kyseenalaistaa tarvittaessa ja antaa tiiviit perustelut.
Kuunteleminen: K	- arvioi ja analysoi toisten puheenvuoroja - tuo sopivassa kohdassa uuden näkökulman - kysyy tarkennuksia edellisiin puheenvuoroihin.
arvosana K

Esimerkkikeskustelu 3: Sanonnat nykyajassa

Tehtävä

Tutkikaa oheisia sanontoja ja keskustelkaa niihin kytkeytyvistä arvoista ja niiden soveltuvuudesta nykyelämään. Valitkaa sanonnoista yksi, joka sopisi parhaiten elämänohjeeksi.

Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Kell´ onni on, se onnen kätkeköön.
Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa.
Varhainen lintu madon nappaa.
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa.
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Hiljaa hyvä tulee.

Videolla nähdään puheviestinnän ryhmäviestintätaitojen koeosuus. Keskustelun aiheena ovat sanonnat nykyajassa

Ella	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- tarkentaa tehtävänantoa - vie osallistumisellaan keskustelua määrätietoisesti eteenpäin - voisi vahvistaa toisten näkemysten aitoa punnintaa - ehdottaa toimintatapaa - kokoaa ja osallistuu lopputuloksen määrittelyyn.
Puheenvuorojen sisältö: K	- valitsee puheenvuorojen sisällöt tarkoituksenmukaisesti - pohtii aktiivisesti ja useimmiten perustellen sananlaskuja, jättää kuitenkin osan väitteistään perustelematta - pohtii taustoja - arvioi toisten esittämiä asioita - tuo uutta näkökulmaa (esim. yrittäjyys).
Kuunteleminen: H	- jatkaa edellisten puheenvuorojen ajatusta - tarkentaa ja arvioi edellisten puheenvuorojen sisältöjä - voisi kuunnella vahvemmin toisia.
Arvosana: K
Fanni	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: T	- tarkentaa tehtävänantoa - kytkee puheenvuorot tavoitteeseen - osallistuu keskusteluun niukasti.
Puheenvuorojen sisältö: K	- tuo oman näkökulmansa esille perustellen sitä hyvin - kyseenalaistaa rakentavasti esitettyjä näkemyksiä - arvioi ja tekee hyviä päätelmiä - tuo uutta näkökulmaa, antaa tietoa (esim. seppä).
Kuunteleminen: H	- jatkaa edellisistä puheenvuoroista erittelemällä ja arvioimalla niitä - pystyy soveltamaan annettua tietoa - tarkentaa.
Arvosana: H
Alisa	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- aloittaa keskustelun ja tarkentaa tehtävänantoa avaamalla aihetta - kokoaa ja tiivistää keskustelua tehtävänannon suuntaan - ehdottaa toimintatapaa - osallistuu keskustelun loppuun saattamiseen.
Puheenvuorojen sisältö: K	- perustelee puheenvuoronsa tukevasti - tuo uusia aineksia ja ehdottaa uutta näkökulmaa - syventää sananlaskujen analyysia - pohtii arvomaailmaan liittyviä kysymyksiä.
Kuunteleminen: K	- jatkaa erinomaisesti muiden puheenvuoroja - tiivistää edellä sanottua - tekee yhteenvetoja ja syventää muiden puheenvuoroista saatuja aineksia.
arvosana K
Nestori	Opiskelija
Osallistumisen tavoitteellisuus: K	- osallistuu aloittamiseen ja aiheen määrittelyyn - pitää tehtävänannon mielessä ja palauttaa keskustelun siihen - ehdottaa toimintatapaa - keventää ilmapiiriä ja pyrkii arvostamaan kaikkien osallistumista - osallistuu keskustelun loppuun saattamiseen.
Puheenvuorojen sisältö: H	- tuo oman mielipiteensä usein esille - perustelut paikoitellen tukevia - tuo uutta näkökulmaa - arvioi muiden puheenvuorojen sisältöä.
Kuunteleminen: H	- tekee jatkokysymyksiä - jatkaa edellisten puheenvuorojen teemoista - vie ajatusta eteenpäin.
arvosana H

Esimerkkipuhe 1: Kannanotto tasa-arvokeskusteluun

Videolla nähdään puheviestinnän esiintymistaitojen koeosuus. Puhe on kannanotto tasa-arvokeskusteluun.

Heidi Ajankohtaisaihe (kannanotto tasa-arvokeskusteluun)	Opiskelija
Kohdentaminen ja kontakti: E	- luo kuuntelumotivaation tiiviillä aloituksella ja selventää aihetta ajankohtaisesimerkillä - luo intensiivisen suhteen yleisöön sijoittumisella, asennolla ja äänenkäytöllä ja pitää sitä yllä - valitsee sisällön ja näkökulman yleisölle sopivaksi.
Puheenvuoron rakentaminen: K	- rakentaa etenevän ajatuskaaren - aloittaa ja lopettaa puheen hallitusti - voisi erottaa ylä- ja alakohdat paikoin tehokkaammin.
Puheenvuoron sisältö: K	- antaa ongelman esittelyssä kuulijoille tarkat esimerkit - esittelee lähteet tiiviisti, mikä lisää uskottavuutta - perustelee näkemyksensä tehokkaasti.
Ilmaisutapa: E	- kohdentaa puhettaan äänenkäytöllä - käyttää eleitä painottaakseen viestiään - käyttää osuvia esimerkkejä.
Arvosana E

Esimerkkipuhe 2: Vaikuttamisen mahdollisuuksia

Videolla nähdään puheviestinnän esiintymistaitojen koeosuus. Puheen aiheena ovat vaikuttamisen mahdollisuudet.

Lotta Asiantuntijapuheenvuoro (vaikuttaminen)	Opiskelija
Kohdentaminen ja kontakti: H	- esittelee aiheen ja perustelut sen valinnalle heti puheen alussa - voisi ottaa kuulijat ja sen kiinnostuksenkohteet paremmin huomioon puheen sisällössä jo puheen alussa - ottaa katsekontaktia enemmän kameraan kuin yleisöön.
Puheenvuoron rakentaminen: E	- vie puhetta loogisesti eteenpäin ja jäsentää sitä selkeällä dialla (4 asiaa) - aloittaa ja lopettaa puheen hallitusti ja pitää kuulijan hyvin mukana.
Puheenvuoron sisältö: H	- luo selkeän sisällön, joka jää hiukan niukaksi, eikä näkökulma laajene - perustelee näkemyksensä - käyttää eläviä esimerkkejä.
Ilmaisutapa: K	- hallitsee selkeän äänenkäytön: tauot ja painotukset ovat kohdallaan - käyttää tarkoituksenmukaista kieltä.
Arvosana K

Esimerkkipuhe 3: Pornon katselun haitallisuus

Videolla nähdään puheviestinnän esiintymistaitojen koeosuus. Puheen aiheena on pornon katselun haitallisuus.

Henri Ajankohtaisaihe (pornon katselun lisääntymisen haitat)	Opiskelija
Kohdentaminen ja kontakti: E	- luo kontaktin katseella ja vahvalla läsnäololla ja pystyy ylläpitämään intensiivistä suhdetta kuulijoihin - pitää sisällöllä ja näkökulmalla yleisön mukana.
Puheenvuoron rakentaminen: K	- luo vahvan ajatuskaaren - johdattelee metapuheen avulla kuulijoita.
Puheenvuoron sisältö: K	- käyttää kiinnostavia, yleisöä puhuttelevia esimerkkejä - tuo ääriesimerkeillä liioittelun vaikutelmaa - käyttää kiinnostavia ja monipuolisia faktoja - voisi tarkentaa joitakin päätelmiä (esim. erektiohäiriöiden lisääntyminen, lapset/alaikäiset) - voisi karsia sisällön aineksia.
Ilmaisutapa: E	- hallitsee erinomaisesti äänenkäytön (erittäin kohdentavaa, tauot, painotukset kohdallaan) - käyttää toimivaa elekieltä - käyttää aiheeseen sopivaa värikästä kieltä.
Arvosana E

Esimerkkipuhe 4: Sananvapaus ja vihapuhe

Videolla nähdään puheviestinnän esiintymistaitojen koeosuus. Puheen aiheena ovat sananvapaus ja vihapuhe.

Elina Ajankohtaisaihe (Sananvapaus ja vihapuhe)	Opiskelija
Kohdentaminen ja kontakti: E	- luo yleisöön alusta asti lujan kontaktin ja pitää sitä yllä koko puheen ajan - osoittaa vakuuttavuutta asennollaan ja koko olemuksellaan.
Puheenvuoron rakentaminen: E	- rakentaa loogisen, lujan kokonaisuuden - muodostaa puheeseen ehyen ajatuskaaren - luo syiden ja seurausten ketjuja, joita on helppo seurata - mitoittaa puheensa sopivan tiiviiksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.
Puheenvuoron sisältö: E	- tuo esille asiantuntijuuttaan ilmi täsmällisillä esimerkeillä ja omakohtaisilla kokemuksillaan - antaa erittäin tukevat argumentit väitteilleen - rajaa sisällön tarkoin.
Ilmaisutapa: E	- havainnollistaa äänellisesti: painotukset ja tauotukset tukevat hienosti sisältöä - tuo havainnollisuutta harkituilla esimerkeillä - tuo asiantuntijuuttaan ilmi puheenvuorossa mutta valitsee ilmaisutapansa hyvin kuulijoille sopivaksi.
Arvosana E