Matkapuhelimet
Matkapuhelimet ovat merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde. Matkapuhelin altistaa eniten, kun siihen puhutaan huonossa kentässä ja puhelin on korvalla. Muut käyttötavat aiheuttavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta selvästi pienemmän altistumisen.
Kiistatonta näyttöä matkapuhelinten terveyshaitoista ei ole saatu, vaikka asiaa on tutkittu paljon. Matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy kuitenkin vielä epävarmuuksia. Erityisesti pitkäaikaiskäytöstä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, ja haitallisista vaikutuksista on saatu viitteitä yksittäisissä tutkimuksissa.
STUK suositteleekin, että lasten turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle on hyvä rajoittaa, koska lasten kehittyvä elimistö on aikuisten elimistöä herkempi ulkoisille haittatekijöille ja elinikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla. Keinoja säteilylle altistumisen vähentämiseksi:
- Päähän kohdistuvan säteilyn voi poistaa käyttämällä hands free -laitetta.
- Huonossa kentässä, esimerkiksi suljetussa tilassa kuten autossa, laite säteilee paljon voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
- Jaettaessa älypuhelimen verkkoyhteyttä muille laitteille kuten kannettavalle tietokoneelle (nk. tethering), puhelin on hyvä pitää esimerkiksi pöydällä taskun sijaan.
Niin sanotut kännykkäsuojat eivät vähennä merkittävästi altistumista.
Vain oppilaan omassa käytössä oleva puhelin aiheuttaa käytännössä altistusta, koska altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Vaikka opetustilassa jokaisella oppilaalla olisi matkapuhelin samanaikaisesti käytössä, ei säteilyaltistus ole juuri sen suurempaa kuin mitä oppilaan omasta laitteesta yksinään aiheutuu.
Matkapuhelinverkon tukiasemat
Matkapuhelimeen verrattuna matkapuhelintukiasemien aiheuttama altistus radioaalloille on niin vähäistä, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia. Tukiasema-antennien lähellä sijaitsevissa asunnoissa mitatut tehotiheydet ovat olleet enimmillään sadasosan verran altistumisen enimmäisarvoista. Radiotaajuinen säteily ei kerry elimistöön, joten jatkuva tukiasemasäteily ei ole nykytiedon mukaan sen vaarallisempaa kuin lyhytaikainen altistus samansuuruiselle säteilylle. Lisäksi lähellä oleva tukiasema voi jopa vähentää ihmisiin kohdistuvaa altistusta, koska matkapuhelimet lähettävät hyvässä kentässä huomattavasti pienemmällä teholla kuin kaukana tukiasemasta.
Langaton lähiverkko (WLAN)
Langattoman lähiverkon eli WLANin (wireless local area network) avulla tietokone, pelikonsoli, matkapuhelin tai muu vastaava verkkolaite saadaan yhdistettyä langattomasti internetiin tai toisiin verkkolaitteisiin käyttämällä tiedonsiirtoon mikroaaltoja.
Kouluissa ja päiväkodeissa on enevissä määrin lisätty langatonta tekniikka, kun uutta tieto- ja viestintätekniikkaa on otettu käyttöön osaksi opetusta. Langattoman lähiverkon aiheuttama altistus säteilylle on vähäistä. Se alittaa voimassaolevat enimmäisarvot selvästi. Tämäntasoisella altistuksella ei tiedetä olevan terveysvaikutuksia, vaikka altistuminen olisi pitkäkestoista. Koska WLANin lähetystehot ovat pieniä ja altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, ei merkittävää altistusta synny vaikka samassa tilassa olisi useita WLAN- tukiasemia ja WLAN-lähettimiä. Säteilyturvallisuussyistä langattoman lähiverkon käyttöä ei siis tarvitse rajoittaa.