Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluuvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Jokaisella ihmisellä on perustarve kuulua joukkoon ja olla osa yhteisöä. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa aikuisen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus olla osa vertaisryhmää.

Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Sosiaalisesti turvallinen ja salliva oppimisympäristö mahdollistaa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden jatkuvan vuorovaikutustaitojen kehityksen sekä sen, että lapsi ja oppilas kokee voivansa tehdä vuorovaikutusaloitteita ja toimia osallisena ryhmässä.

Hyvä itsetunto, yhteisöön kuulumisen tunne ja kokemus aidoista vaikuttamismahdollisuuksista vahvistavat lapsen ja oppilaan osallisuutta. Jokaisen varhaiskasvatus- ja kouluyhteisön jäsenen toiminta vaikuttaa oppimisympäristöjen ja sosiaalisen turvallisuuden rakentumiseen. Parhaimmillaan oppimisympäristöt tukevat sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluvia asioita.

Perusopetuksen laatukriteereissä (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy olennaisesti kokemus koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Turvallisuuden nähdään rakentuvan koulun aikuisten ja oppilaiden välisissä sekä keskinäisissä vuorovaikutusprosesseissa.

Yhteisöllisyys, toimijuus ja osallisuus ovat tärkeitä teemoja lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen tavoitteena on antaa eväitä opiskelijalle tulevaisuuteen ja elämään erilaisten yhteisöjen jäsenenä.

Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää, väkivaltaa tai sen uhkaa työssään tai opiskellessaan. Jokaisella opetusalan työnantajalla pitää olla ajantasaiset ja yhteistoiminnassa tehdyt suunnitelmat ja menettelyohjeet siitä

  • miten opettaja ja muu henkilöstö toimii oppilaisiin kohdistuvissa häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa
  • miten työnantaja toimii henkilöstöön kohdistuvissa häirintä- ja väkivaltatilanteissa
  • kuinka henkilöstö helposti ja vaivattomasti voi ilmoittaa näistä tilanteista työnantajalle

Henkilöstöön kohdentuvasta häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltakokemuksista tulee aina ilmoittaa omalle esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa työntekijän tulee kääntyä työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun puoleen. Jokaisessa organisaatiossa on sovittava ilmoitusmenettely, jonka avulla analysoidaan tilanteet vähintään työntekijän ja esimiehen kesken sekä seurataan työssä tapahtuvien häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden laatua ja määrää.

Väkivalta- ja häirintätilanteiden hallitsemiseksi tulee aina tarvittaessa tehdä viivyttelemättä muutoksia oppilaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi. Muutokset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

  • Oppilas ohjataan pienryhmään tai erityisopetukseen ja asia käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä. Myös oppilasryhmän koon pienentäminen voi olla ratkaisu väkivallan torjumiseen.
  • Opettaja- ja avustajaresurssia lisätään.
  • Opettajille ja muulle henkilöstölle annetaan täydennyskoulutusta väkivaltatilanteiden hallintaan ja häirintätilanteissa toimimiseen.
  • Oppilaiden poistamista ja kiinnipitämistä harjoitellaan.
  • Väkivalta- ja häirintätilanteisiin liittyviä menettelytapaohjeita ja järjestyssääntöjä tarkistetaan.
  • Päiväkodin, koulun ja tilojen rakenteellista turvallisuutta parannetaan
  • Otetaan käyttöön hälytysjärjestelmä ja ulospoistumisteille kameravalvonta.
  • Opettajille ja muulle henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta ja koulutusta päivitetään tarpeen mukaan.

Opetusalan esimiehen on tapahtumatiedon saatuaan ryhdyttävä kohtuullisessa ajassa toimiin tapahtumien selvittämiseksi ja terveyttä vaarantaneen toiminnan ja väkivaltatilanteiden lopettamiseksi. Lähiesimiehellä on vastuu siitä, että asioiden selvittämisessä edetään hallitusti työn turvallisuuden ja työrauhan palauttamiseksi oppilaitokseen, kouluun tai päiväkotiin. Tavoitteena on, että oppilaaseen, opiskelijaan tai henkilöstöön kohdistuva terveyttä vaarantava epäasiallinen kohtelu ja väkivalta tai sen uhka päättyy. Jos opettaja tai muu henkilöstöstä joutuu työnsä johdosta lievän tai vakavamman pahoinpitelyn kohteeksi, opetuksen ja kasvatuksen järjestäjällä tulee olla linjattuna, kuinka tällöin menetellään, koska kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos.

Liitteet
Takaisin ylös