Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluuvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Jokaisella ihmisellä on perustarve kuulua joukkoon ja olla osa yhteisöä. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa aikuisen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus olla osa vertaisryhmää.

Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Sosiaalisesti turvallinen ja salliva oppimisympäristö mahdollistaa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden jatkuvan vuorovaikutustaitojen kehityksen sekä sen, että lapsi ja oppilas kokee voivansa tehdä vuorovaikutusaloitteita ja toimia osallisena ryhmässä.

Hyvä itsetunto, yhteisöön kuulumisen tunne ja kokemus aidoista vaikuttamismahdollisuuksista vahvistavat lapsen ja oppilaan osallisuutta. Jokaisen varhaiskasvatus- ja kouluyhteisön jäsenen toiminta vaikuttaa oppimisympäristöjen ja sosiaalisen turvallisuuden rakentumiseen. Parhaimmillaan oppimisympäristöt tukevat sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluvia asioita.

Perusopetuksen laatukriteereissä (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy olennaisesti kokemus koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Turvallisuuden nähdään rakentuvan koulun aikuisten ja oppilaiden välisissä sekä keskinäisissä vuorovaikutusprosesseissa.

Yhteisöllisyys, toimijuus ja osallisuus ovat tärkeitä teemoja lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen tavoitteena on antaa eväitä opiskelijalle tulevaisuuteen ja elämään erilaisten yhteisöjen jäsenenä.