Videosarjan ensimmäisessä osassa syvennytään KM Elina Katajan johdolla osallisuuteen käsitteenä, arvona ja kasvatusfilosofiana. Osallisuuden käsitettä ja kasvatusfilosofiaa tarkastellaan kolmen osa-alueen - inkluusion, oppimiskäsityksen ja arvoperustan - näkökulmasta.
Lasten osallisuus
Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat lapsilähtöistä pedagogiikkaa ja arvoperustaa, joissa korostuvat lasten osallisuus ja heidän näkemysten ja mielipiteiden arvostaminen, kuuleminen ja huomioiminen. Pedagogisen toiminnan tulee avata lapsille mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen omassa ryhmässään. Lapsen osallisuuden mahdollistaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aktiivinen, läsnäoleva henkilöstö, joka tarttuu lasten aloitteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin toiminnan lähtökohtana ja kehittää monipuolista oppimisympäristöä mahdollistamaan lapsen innostuminen monipuoliseen tekemiseen ja itsensä ilmaisemiseen. Osallisuus ei koskaan tarkoita henkilöstön vetäytymistä toiminnasta. Lasten osallisuuden mahdollistaminen innostaa ja toisaalta se saattaa haastaa tarkastelemaan pedagogista toimintaa ja pohtimaan työn tekemisen tapoja uudesta näkökulmasta.
Päivitetyillä viidellä videoluennolla syvennytään osallisuuden pedagogiikkaan muun muassa inklusiivisuuden, pedagogisen dokumentoinnin, moninaisuuden ja johtamisen näkökulmista. Videoluentoja ja niiden materiaaleja voit hyödyntää itsenäisesti tai yhdessä kehittämisen, arvioinnin ja suunnittelun sekä yhteisen keskustelun ja pohdinnan tukena. Materiaalin on tarkoitus toimia alustuksena ja keskustelun herättäjänä, jonka jälkeen jatkokehittämistä tehdään paikallisesti.
Videosarjan toisessa osassa KM Elina Kataja nostaa esiin videolla osallisuutta ja perushoidon tilanteita, jotka ovat kasvatus- ja opetustilanteita. Perushoidon tilanteet ovat päivittäin toistuvia ja ne ovat iso osa lapsen varhaiskasvatuspäivää ja osallisuuden toteutumista.
Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Osa 3 Osallisuus suhteessa pedagogiseen dokumentointiin, arviointiin, kehittämiseen ja suunnitteluun
Videosarjan kolmannessa osassa KM Elina Kataja käsittelee osallisuutta suhteessa pedagogiseen dokumentointiin, suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja, miten näitä voidaan tehdä yhdessä lasten kanssa. Suunnittelukulttuuria tarkasteltaessa on hyvä pohtia, mitä suunnitellaan; suunnitellaanko toiminnan lopputuloksia vai toimintaa? Onko kysymys henkilöstön omista ideoista vai saako lapsi toteuttaa omia ajatuksiaan? Mistä lapset ovat kiinnostuneita ja miten lasten kiinnostusta voidaan hyödyntää?
Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Videosarjan neljännessä osassa KT, kouluttaja Liisa Ahonen nostaa esiin näkökulmia muun muassa siitä, miten osallisuuden pedagogiikkaa voidaan toteuttaa niin, että se on moninaisuudesta riemuitsevaa pedagogiikkaa. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vaalitaan lasten moninaisuutta, ja inkluusion yksi tärkeä arvo on kaikkien lasten osallisuuden toteutuminen. Miten osallisuus toteutuu juuri meidän lapsiryhmässämme? Miten osallisuus toteutuu niiden lasten kohdalla, jotka syystä tai toisesta ovat tuen tarpeessa? Entä mitä tarkoittaa asenne-esteettömästi toimiminen?
Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Videosarjan viidennessä ja viimeisessä osassa KT, kouluttaja Liisa Ahonen toteaa, että osallisuuden johtamiseen pätevät tismalleen samat lainalaisuudet kuin pedagogiikan johtamiseen ylipäätään. Hyvään osallisuuden johtamiseen kuuluu, että johtaja sitoutuu itsekin tasaisin väliajoin arvioimaan sitä, millaisia käsityksiä osallisuuden pedagogiikkaan liittää. Millaiset arvot ovat osallisuuden ydinarvoja? Miten nämä arvot tuodaan konkreettisen toiminnan tasolle niin päiväkodissa, perhepäivähoidossa kuin esiopetuksessakin
Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) julkaisussa esitellään menetelmiä, joiden avulla lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa voidaan vahvistaa. Julkaisuun on koottu muun muassa käytännön esimerkkejä ja vinkkejä siitä, miten lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja arvioimassa arjen toimintaa.