Minna Harmanen ja Gun Oker-Blom avaavat artikkelissa suomen kielen ja ruotsin kielen historiaa sekä vähemmistökielten asemaa.

Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat perustuslain ja kielilain mukaan suomi ja ruotsi. Niitä voi käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla ja kielten asema on turvattu ja vahva. Perustuslain mukaan (17§) ”julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan”. Suomea puhui äidinkielenään vuoden 2013 lopussa 4 869 362 henkeä (89,3 prosenttia väestöstä) ja noin 0,6 miljoonaa toisena kielenä, kun taas äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli 290 910 (5,3 prosenttia väestöstä). Suomea puhutaan myös Ruotsissa (noin 300 000 puhujaa), Norjassa (noin 12 000 puhujaa), Itä-Karjalassa ja Inkerissä (50 000–100 000 puhujaa) sekä muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa. Ruotsia puhuu maailmassa äidinkielenään noin 9 miljoonaa ihmistä, joista useimmat asuvat Ruotsissa (8 miljoonaa) ja Suomessa (noin 290 000). Ruotsia puhuvat jonkin verran myös ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten siirtolaisten jälkeläiset muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.