Oppilaalla on oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan perusopetuksen oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä perusopetuksen päättävän oppilaan tulee hakeutua toisen asteen opintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2018, 17) julkaisun mukaan jokaisessa ikäluokassa on jäänyt noin 15 % nuorista ilman toisen asteen tutkintoa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi säädettiin oppivelvollisuuslaki ja päivitettiin koululainsäädäntöä.

 

Osa oppilaista tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §). Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa annetaan oppilaalle henkilökohtaista ohjausta, pienryhmäohjausta sekä tehostettaan työelämään ja koulutukseen tutustumista. Tästä ohjauksesta laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan 8:lla ja 9:llä vuosiluokalla.

Takaisin ylös

Oppilaalla voi olla tarve saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta monista syistä. Opinto-ohjaaja (OPH-557-2021) arvioi tarpeen oppilaskohtaisesti. Oppilaan terveydentila, sosiaaliset syyt, oma kokemus ohjauksen tarpeesta, oppimaan oppimisen ongelmat, koulunkäyntiin suhtautuminen ja vuorovaikutusvalmiudet voivat olla tekijöitä, joiden perusteella annetaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Perusopetuslaki tarkastelee oppilaanohjausta ja sen tehostamista oppilaan oikeutena.

Osa niistä nuorista, jotka ovat saaneet tehostettua tai erityistä oppimisen ja koulunkäynnin tukea yläkoulun aikana tarvitsevat myös tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Osa nuorista, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin koulun opetuskieltä, tarvitsevat muita oppilaita enemmän ohjausta. Esimerkiksi kodin kanssa tehtävää yhteistyö voi olla syytä tehostaa. Hyvä suoriutuminen koulussa ei välttämättä kerro siitä, tarvitseeko nuori tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan määritä sitä, kenelle tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan.

Opinto-ohjaaja nimeää tekijät, joiden mukaan annetaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta peruskoulussa. Tarpeen arvioinnissa hyödyntää useampia tekijöitä ja tehdään monialaista pedagogista yhteistyötä. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen toimintatavat.

Kunnat saavat syksystä 2021 alkaen korotettua valtionosuutta, joka on tarkoitus kohdentaa tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Tehostetun oppilaanohjauksen toimeenpanoon varattu valtionosuus perustuu arvioon (HE 1773/2020 vp, 92), jonka mukaan 1/6 oppilaista tarvitsee tehostettua oppilaanohjausta. Lisäohjauksen tarpeen arvioidaan olevan keskimäärin 10 tuntia oppilasta kohden.

Takaisin ylös

Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Monimuotoinen oppilaanohjaus on suunnitelmallista ja tehostamistoimia kuvataan jatko-opintosuunnitelmassa. Jatko-opintosuunnitelma laaditaan oppilaan kanssa ja sen avulla edistetään yhteistyötä sekä nuoren toimijuutta. Jatko-opintosuunnitelman avulla tehdään kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä pedagogista yhteistyötä.

Osana tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta laadittu jatko-opintosuunnitelma on arkistoitava asiakirja. Pääsääntöisesti jatko-opintosuunnitelman sisältämiä tietoja ei siirretä toiselle asteelle. Jos nuori hakee ja pääsee esimerkiksi tutkintoon valmentavaan koulutukseen, jatko-opintosuunnitelma voi sisältää opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia tietoja. Jatko-opintosuunnitelma on syytä jakaa kahteen osaan, josta toinen osa voi sisältää opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa (Oppivelvollisuuslaki 23 §).

Ensimmäistä osa voi sisältää huomioita nuoren vahvuuksista ja suunnitelman ohjauksen toimeenpanosta. Siinä voidaan kuvata esim. sitä, miten tehostetaan työelämään ja jatkokoulutukseen tutustumista sekä tuetaan nuoren tavoitteellista toimintaa. Ensimmäistä osaa ei siirretä toiselle asteelle.

Kun jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan huomioita nuoren vahvuuksista, tulee olla erityisen huolellinen siitä, ettei tiedot riko lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tiedot ”henkilön …osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista” eivät ole julkista tietoa. ”Oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien” sanallinen arviointi on salassa pidettävää tietoa (JulkL 24 §).

Toinen osa sisältää nuoren ura- ja jatko-opintosuunnitelman. Tämä osio voidaan siirtää toiselle asteelle, jos sen sisältämä tieto on välttämätöntä opetuksen järjestämisen kannalta peruskoulun jälkeen jatkuvissa opinnoissa. Halutessaan oppija voi luovuttaa jatko-opintosuunnitelman kokonaisuudessaan koulutuksen järjestäjälle. 

Takaisin ylös

Oppimisen tuki, oppilashuolto ja tehostettua henkilökohtainen oppilaanohjaus ovat eri asioita jo lainsäädännön näkökulmasta. Oppilaalle ohjauksen tulisi kuitenkin näyttäytyä kokonaisuutena riippumatta siitä, määrittääkö sitä oppimisen ja koulunkäynnin tuen lainsäädäntö, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tai oppilaan oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta. Toisaalta on tärkeä tarkastella näitä ohjauksen prosesseja itsenäisinä ja toisaalta on tarve tehdä eri ohjaajien välillä yhteistyötä.

Siitä huolimatta, että tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on monimuotoinen kokonaisuus, henkilökohtainen ohjaus muodostaa ohjaustyön ytimen. Niillä oppilailla, jotka ovat käyneet opinto-ohjaajan kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja kolme kertaa tai useammin, on paremmat valmiudet ura- ja koulutusvalintaan (KARVI 2020, 102). 

Yläkouluaikainen oppilaanohjaus ja sen tehostaminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:                        

  • oppilaanohjauksen resurssien kohdentaminen koulukohtaisesti ja oppijan tarpeen mukaan
  • koulutuksen järjestäjän tehostamistoimien määrittely
  • koulun tehostamistoimien määrittely
  • oppilaanohjaus
    • oppilaiden ohjaustarpeen arviointi
    • 1. henkilökohtainen ohjauskerta: lähtötilanteen määrittely, vahvuuksien, arvojen ja tavoitteiden kartoitus
    • 2. henkilökohtainen ohjauskerta: jatko-opintosuunnitelmien kartoittaminen ja ohjaustoimien suunnittelu
    • eri ohjaustoimien ja niiden tehostamisen toimeenpano
    • 3. ohjauskerta; jatko-opintosuunnitelmien arviointi, vahvuuksien ja koulutustarjonnan yhdistäminen ja yhteishakutoiveiden rajaaminen
    • tehostettu henkilökohtainen ohjaus
    • perusopetuksen jälkeisen koulutukseen haun toimeenpano
    • hakeutumisvelvoitteen ohjaus ja valvonta

Peruskoulun ja toisen asteen siirtymävaiheen opinto-ohjauksen käytäntöjä tulisi siirtää varhaisemmaksi, jotta kaikille kohdennettu oppilaanohjaus ja sen tehostaminen muodostaisivat kokonaisuuden. Siirtymävaiheen opinto-ohjausta, nivelvaiheen yhteistyötä ja opinto-ohjauksen digitaalista oppimisympäristöä tulisi arvioida oppilaan tarpeen ja urasuunnitteluvalmiuksien kehittämisen näkökulmasta.

Takaisin ylös