Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu elämässään mahdollisimman itsenäisesti. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että opetus järjestetään toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet voivat kuitenkin sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia kyseisessä oppiaineessa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 7.4.6.) Tämä edellyttää, että hän kykenee niitä tuetusti yksilöllistetyillä tavoitteilla opiskelemaan.

Perusopetuslaki 17 § 3 momentin mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Yhteistyö pedagogista selvitystä tehtäessä sekä opetusta suunniteltaessa on tärkeää oppilaan ja huoltajan kanssa sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tärkeää on, että huoltajalla on tieto pedagogisesta selvityksestä ja siihen liitetyistä mahdollisista asiantuntijalausunnoista ennen hänen kuulemistaan.

Opetuksen järjestäjä hankkii:

• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä 
• oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. 

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi (perusopetuslaki 17 § 3 mom. (642/2010).

Perustelut toiminta-alueittain järjestettävälle opetukselle

Erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten pedagogisen selvityksen laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin viimeistään toisen ja kuudennen vuosiluokan keväällä. Säädös on osittain tulkinnanvarainen. On perusteltua, että päätös tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin ennen kuin koulutyö kolmannella luokalla alkaa.

Opetussuunnitelman perusteissa erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta on lisäksi määrätty luvussa 7.4.2 seuraavasti:

"Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.”

Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat:

• pääsääntöinen opetusryhmä
• mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
• muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot Valteri-koulussa
• mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen
• opetuksen järjestäminen poiketen 11 §:ssä määritellystä oppiainejaosta
• oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta
• muut perusopetuslain 18 §:n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt
• päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
• opiskelu toiminta-alueittain

Pedagogisesta selvityksestä on käytävä ilmi perustelut niihin asioihin, joista erityisen tuen päätöksessä päätetään.

Kirjallisen pedagogisen selvityksen laatiminen

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan 

• oppilaan oppimisen eteneminen
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista
• oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet.
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
• arvio erityisen tuen tarpeesta
• arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 
• arvio ja perustelut sille, soveltuuko oppilaalle opiskelu toiminta-alueittain oppiainejakoisen opetuksen sijaan.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. (Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 66.)

Pedagogisessa selvityksessä on aina kuvattava kaikki em. asiat, jotka opetussuunnitelman perusteet normina sisältävät. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voi hyödyntää Opetushallituksen mallilomakkeita Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten sekä Pedagogiseen selvitykseen perustuva esitys erityisen tuen päätöksen sisällöstä. Linkki näihin lomakkeisiin löytyy tämän sivun lopusta.

Pedagogisessa selvityksessä toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta tehtävää erityisen tuen päätöstä varten on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että siitä löytyy sekä opettajien että oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisessa yhteistyössä laaditut perustelut seuraavista asioista:

• Millaista oppimisen tukea oppilas on saanut ja kuinka sen perusteella todetaan ja perustellaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä?
• Kuinka toiminta-alueittain järjestettävä opetus tukee oppilaan osaamista, oppimista ja kokonaiskehitystä sekä edistää ja ylläpitää oppilaan toimintakykyä oppiainejakoista opetusta paremmin, hänen etunsa mukaisesti?

Oppilaalla on aina ensisijaisesti oikeus opiskella oppiaineittain. Kun pohditaan oppilaan opetusta toiminta-alueittain, tulee pedagogiseen selvitykseen huolellisesti perustella, kuinka täyttyy opetussuunnitelman määritelmä ”opetus järjestetään toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä.” Mikäli oppiainejakoinen opetus on oppilaan edun mukaista, on opetuksen järjestäjän pohdittava, millaisin pedagogisin keinoin oppimisen tukea järjestään, jotta oppiainejakoinen opetus on mahdollista.

Perustelut toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirtymisestä perustellaan pedagogisessa selvityksessä kohdissa:

Oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta

• Millaista tukea on annettu?

Selvitys oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehtynä, sekä oppilaan ja huoltajan näkökulmista

• Onko annettu tuki ollut riittävää?
• Onko oppilas edennyt opinnoissaan?
• Huoltaja mielipiteen selvittäminen on tärkeää. Huoltajalle tulee selvittää miten toiminta-alueittain järjestettävä opetus vaikuttaa lapsen toisen asteen opintoihin. Oppilaan mielipide selvitetään ikä- ja kehitystason mukaisesti

Oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

• Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Perustellaan, miten toiminta-alueittain järjestettävä opetus tukee oppilaan vahvuuksia ja oppimisvalmiuksia itsenäisen elämisen taitojen oppimisessa. 
• Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Perustellaan, miksi oppilas ei kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. 
• Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Kerrotaan ja perustellaan huoltajille ja oppilaalle, ettei opetus sisällä oppiaineen minkään vuosiluokan oppimääriä.

Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea 

• Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Kuvaillaan ja perustellaan, millaisesta tuesta oppilas hyötyy ja kuinka toiminta-alueittain järjestettävä opetus edistää ja ylläpitää oppilaan toimintakykyä? Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään.
• Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Perustellaan oppimisympäristöön tarvittava tuki ja esimerkiksi oppilasta motivoiva oppimateriaali (huomioidaan oppilaan vahvin aistikanava ja parhain tapa oppia).

Pedagogisessa selvityksessä perustellaan, kuinka oppilaan opetusta tuetaan pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla tai muilla tukijärjestelyillä niin, että hänelle voidaan järjestää opetusta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan.

• Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
• Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.
• Sosiaalisten taitojen opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita.
• Kognitiivisten taitojen opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.
• Päivittäisten taitojen opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.
  Opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 7.4.6).

Pedagogisen selvityksen perusteluissa voidaan lisäksi kiinnittää huomiota toiminta-alueittaisen opetuksen tavoitteisiin ja pohtia kuinka opetuksessa tuetaan oppilaan taitoja oppimisympäristön järjestelyillä, tulkitsemis- ja avustajapalveluissa tai esimerkiksi Valterin ohjauspalveluissa.

• Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa.
• Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja.
• Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen.
• Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. 
• Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä.
  (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 7.4.6)

Erityisen tuen päätös ohjaa HOJKSia

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. (Opetussuunnitelman perusteet 2014, 67–69.)

Mikäli HOJKS:n tarkistamisen yhteydessä huomataan, ettei erityisen tuen päätös vastaa oppilaan etua ja tuen tarvetta, tulee oppilaalle tehdä pedagoginen selvitys ja hänen erityisen tuen päätöksensä on tarkistettava. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä.  Opetusta ei voi järjestää toiminta-alueittain, ellei sitä ole päätetty erityisen tuen päätöksessä. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus ei ole myöskään mahdollista, mikäli lapsi on esiopetuksessa. Hänen opetuksensa järjestetään esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan. Toiminta-alueittain järjestettyä opetusta ei ole esiopetuksen opetussuunnitelmassa.