Opetushallitus on laatinut arviointikriteerit 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointia varten. Arviointikriteerit on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2023, ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa 6. luokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa keväällä 2024.
Vaaleahiuksinen lapsi hymyilee kuulokkeet korvillaan.
Kuva: Getty Images - Maskot

 

Oppiaineiden opetuksen tavoitteista vuosiluokilla 3–6 on päätetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetushallitus on laatinut arviointikriteerit ja osaamisen tason kuvaukset perusopetuksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi kaikissa oppiaineissa. Laaditut osaamisen tason kuvaukset kertovat, millaista osaamista oppilaalta edellytetään arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavassa lukuvuosiarvioinnissa. Kriteerityössä ei ole tehty muutoksia oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin. 

Antaessaan oppiaineen sanallista arviota tai arvosanaa, opettaja arvioi oppilaiden oppimista ja osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. Oppilaan lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Uusien 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin osaamisen tason kuvauksien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä helpottaa opettajien arviointityötä.  Opetuksen ja oppimisen tavoitteista johdetut osaamisen tason kuvaukset eri arvosanoille täsmentävät myös oppilaille ja huoltajille, millaista osaamista oppilaalta edellytetään tiettyyn arvosanaan.

 

 

Kuvituskuva, poika ja tyttö juttelevat
Kuva: Hanna Anttila

Opettajalle asetetut opetuksen tavoitteet ja oppilaalle osoitetut oppimisen tavoitteet on kielten oppimäärissä ryhmitelty viiteen sisältöalueeseen:

  • kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen 
  • kielenopiskelutaidot
  • kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa
  • kehittyvä kielitaito: taito tulkita tekstejä
  • kehittyvä kielitaito: taito tuottaa tekstejä.

Lukuvuosiarviointia muodostettaessa mitään opetuksen tai oppimisen tavoitetta ei painoteta. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppiaineen tavoitteet. Kyseessä on kokonaisarviointi, jossa määritellään kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineen oppimäärälle asetetut tavoitteet suhteessa eri arvosanoille määriteltyihin osaamisen tason kuvauksiin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan. Vuorovaikutuksessa toimimisen, tekstien tulkintataitojen ja tekstien tuottamistaitojen arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko.

Tavoitteiden (T1-T11) lukumäärä vaihtelee kielen oppimäärän mukaan. Opetuksen ja oppimisen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja osaamisen tason kuvaukset löytyvät Toisen kotimaisen kielen ja Vieraiden kielten 6.lk kriteerikokonaisuuksista.

 

Takaisin ylös

Kuvassa 6. lk kriteeritaulukko esimerkkinä A-vieras kieli

Kuvassa avataan kriteeritaulukon rakennetta.  Kuva selventää, miten opettajan ja oppilaan työskentelyä ohjataan opetuksen tavoitteiden, oppimisen tavoitteiden ja osaamisen tason kuvauksien avulla.

Takaisin ylös

Tukimateriaalit ovat kielistä riippumattomia ja sovellettavissa eri arviointitilanteisiin. Opetuksen ja arvioinnin suunnittelu sekä arvioinnin toteuttaminen kulkevat käsi kädessä.​ Opettajilla on paljon arviointiosaamista Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden sekä Kieltenopiskelutaitojen arvioinnissa. Kriteerien käyttö oivalluttaa kieltenopettajia asiantuntijuuteensa​.

Esimerkkitehtävät kannustavat opettajaa arvioimaan oppilaan osaamista monipuolisesti. Opettajat voivat hyödyntää esimerkkitehtäviä laatiessaan erilaisia oppilaan osaamista kartoittavia tehtäviä tai käyttää niitä sellaisenaan.

Tehtävät ovat muokattavissa summatiivisen arvioinnin tarpeiden mukaan. Esimerkkikysymyksiä voidaan käsitellä pari-kolme kertaa jakson aikana esim. kirjallisina tai suullisina työstöinä. Osaamista voidaan arvioida myös pareittain tai pienessä ryhmässä tehdystä työskentelystä (miniesitelmät ja posterit). Oppilas voi tilanteesta tai näytöstä riippuen käyttää myös koulun opetuskieltä.

Takaisin ylös

Kuvituskuva, nuoret ja maapallot
Kuva: Satu Haavisto

Kielten eri oppimääriin liittyvät esimerkkitehtävät ovat ladattavissa linkeistä. Tehtäviä voi muokata ja soveltaa eri oppimäärien sisältöihin sopiviksi.

Tavoitteisiin T1-T6

  • Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

  • Kielenopiskelutaidot

    liittyviin esimerkkikysymyksiin oppilas voi vastata koulun opetuskielellä. Aiheita voidaan käsitellä opettajan harkinnan mukaan ja oppilaiden taidot huomioiden myös kohdekielellä. Aktivoivat esimerkkikysymykset voidaan oppilaiden taitotaso ja edellytykset huomioiden kääntää kohdekielelle osana oppimistilanteita.

Esimerkkitehtävät, toinen kotimainen kieli, A-oppimäärä
Esimerkkitehtävät, muu vieras kieli, A-oppimäärä
Takaisin ylös

Opettajat voivat käyttää arvioinnin suunnittelun apuna kielten A-oppimääriin laadittua  koostetta, jonka avulla osaamisen ja näyttöjen kokonaisuus hahmottuu. Sama tehtävä ja työskentelyn yhteydessä annettu näyttö voi liittyä useaan tavoitteeseen tai tavoitealueeseen. Taulukkoa voi muokata oppilaiden ja huoltajien kanssa käytäviä arviointikeskusteluja varten. Taulukko on julkaistu docx-muodossa.

Esimerkkejä arvioitavista näytöistä ja työtavoista tavoitteittain, Toinen kotimainen kieli, ruotsi, A-oppimäärä
Muu vieras kieli, A-oppimäärä, esimerkkejä arvioitavista näytöistä ja työtavoista, tavoitteet T1-T11
Takaisin ylös

Kuvituskuva, tyttö jolla maapallo kainalossa
Kuva: Satu Haavisto

Mitä ovat aineistot, kielellinen päättely tai lähikäsite?

Kielten tukimateriaaleihin on laadittu arviointisanasto.  Liitteenä olevassa tiedostossa on keskeisiä käsitteitä kielten kriteeritaulukosta ja käsitteiden merkitykset

6. luokan päätteeksi annettavan lukuvuosiarvioinnin tukimateriaali, arviointisanasto, Toinen kotimainen kieli ja Vieraat kielet
Takaisin ylös

Kuvituskuva, nuoret juttelevat rannalla
Kuva: Johanna Kokkonen

Mikä elokuussa 2023 käyttöön otetuissa 6. luokan lukuvuosiarvioinnin toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kriteereissä ja arvioinnissa askarruttaa? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin, joihin Opetushallituksen kielten oppiaineasiantuntijat vastaavat.

 

Voiko opettaja painottaa tiettyjä opetuksen tavoitteita kuten kehittyvään kielitaitoon liittyviä tavoitteita enemmän kuin muita muodostaessaan arvosanaa 6. luokan lukuvuositodistukseen? 

Lukuvuositodistukseen annettava arviointi on summatiivinen ja se on aina kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut kielen oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa.

Mitään opetuksen tavoitetta ei voi painottaa summatiivisessa arvioinnissa eikä myöskään laskea oppilaiden antamien näyttöjen kuten kokeiden keskiarvoa. Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut opetuksen tavoitteet. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin kielten oppimäärän opetuksen tavoitteisiin.
 

Miksi arvioinnissa ei voi painottaa vain osaa opetuksen tavoitteista tai laatia painokertoimia tietyille opetuksen tavoitteille ja jättää osaa opetuksen tavoitteista arvioimatta?

Opetushallituksen näkemyksen mukaan oppilaan kielitaito koostuu osaamisesta kaikilla kolmella tavoitealueella, jotka ovat samat eri kielten oppimäärissä: 

  • Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
  • Kielenopiskelutaidot
  • Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä.

Kaikki eri tavoitealueiden opetukselle asetetut tavoitteet tulee olla lähtökohtana opettajan opetukselle ja oppilaan arvioinnille.

 



Mitä tarkoittaa, että eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet eivät ole yhteismitallisia suhteessa toisiinsa?

Eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet eivät ole yhteismitallisia suhteessa toisiinsa, koska opetuksen tavoitteet ovat sisällöltään ja laajuudeltaan erilaisia. Esimerkiksi B1-ruotsin tekstien tuottamisen taitoon liittyvä tavoite T9 sisältää kirjallisen ja suullisen tuottamisen kun taas tavoite T5 liittyy erilaisten viestintätilanteiden harjoitteluun.

 

Hyödynnetäänkö kompensointia ainoastaan silloin, kun pohditaan, saako oppilas arvosanan 4 tai 5?

Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin opetuksen tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Tämä koskee kaikkia opetuksen tavoitteita. Kompensointia hyödynnetään, jos oppilas on suoriutunut jossain opetuksen tavoitteessa siten, että osaaminen vastaa arvosanaa 5 tai 4. Hylätyn tai heikomman suorituksen voi kompensoida, jos oppilas on suoriutunut muissa opetuksen tavoitteissa esimerkiksi osaamisen tason 8 mukaisesti.

 

Miten arvioidaan muuta kuin kehittyvää kielitaitoa? Miten erottaa oppilaan temperamentti, kun arvioidaan oppilaan vuorovaikutustaitoja?

Opettajan tulee arvioida, kuinka osaaminen näkyy oppilaan toiminnassa. Summatiivisen arvioinnin tulee perustua oppilaan antamiin monipuolisiin näyttöihin.

Esimerkiksi A-englannissa oppilaan taidolle toimia vuorovaikutuksessa on määritelty kolme opetuksen tavoitetta T7-T9. Opettajan tulee opettaa oppilaille taitoa toimia vuorovaikutuksessa näiden kolmen opetuksen tavoitteen mukaisesti ja arvioida, kuinka ja missä määrin oppilas on saavuttanut tavoitteet 6. luokan päätteeksi osaamisen tason kuvausten eli kriteerien avulla.

Arviointi ei saa kohdistua oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.



 

Takaisin ylös

Numeroarvioinnin käyttäminen perusopetuksessa annettavissa todistuksissa 4. vuosiluokalta alkaen on pääsääntö, josta on kuitenkin mahdollista poiketa niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6.11.1).

Sanallista arviointia voidaan siis käyttää numeroarvioinnin sijaan vuosiluokilla 1–9 päättöarviointia lukuun ottamatta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Todistuksissa voidaan käyttää erilaisia sanallisia asteikkoja. Sanallisesta arviosta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hyväksytysti oppiaineen tavoitteet. Oppilaan osaamista voidaan joissakin oppiaineissa tarpeen mukaan arvioida sanallisesti todistuksessa, jossa muuten opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti annetaan numeroarvosanoja. Jos numeroarviointi ei jostain syystä ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu maahanmuuttotaustaisen oppilaan osaamisen arvioinnin kannalta, voidaan palata sanalliseen arviointiin.

Takaisin ylös