Varhaiskasvatuslaki (540/2018), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) velvoittavat neuvolapalveluita ja varhaiskasvatusta toimimaan yhteistyössä. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa kuntaa tekemään lapsen tarpeen mukaan yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Kun lapsi on varhaiskasvatuksessa, hän on varhaiskasvatuslain mukaan oikeutettu saamaan kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja. Varhaiskasvatuksessa tehdään lakisääteistä yhteistyötä tarvittavien terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja järjestävien tahojen kanssa.
Toimivat yhteistyörakenteet edesauttavat laadukasta ja vastavuoroista yhteistyötä. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen välisen aktiivisen yhteistyön avulla tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö tukee laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämistä lapselle sekä tukee neuvolan työtä lapsen ja perheen kanssa. Yhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää huomioida lapsi ja lapsen huoltajat sekä muut lapsen läheiset.
Neuvolapalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla 1.1.2023 alkaen. Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien vastuulla. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee yhteistyössä laatia alueelleen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki 417/2017, 12§), jonka avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä hyvinvointialueella ja kunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena huomioiden muun muassa neuvolapalvelut ja varhaiskasvatus sekä näiden palvelujen keskinäinen integraatio ja yhdyspinnat muihin lasten ja nuorten palveluihin. Eri toimialat laativat suunnitelman yhteistyönä, ja työhön on tärkeää osallistaa soveltuvin osin neuvolapalveluiden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita.
Kunnan ja hyvinvointialueen tulee sopia yhteistyörakenteista ja -käytännöistä, jotta varmistetaan neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön toteutuminen jokaisen varhaiskasvatuksen ja neuvolan toimipaikan välillä. Yhteistyörakenteet ja keskeiset yhteistyökäytännöt tulee kirjata paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyvinvointialueen neuvolasuunnitelmaan. Jokaisen lapsen kanssa työskentelevän varhaiskasvatuksen ja neuvolan ammattilaisen tulee tuntea kunnan ja hyvinvointialueen keskinäiset yhteistyömallit.
Monialaista yhteistyötä neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä tehdään jokaisen lapsen kohdalla lakisääteisten laajojen terveystarkastuksien yhteydessä. Laajoissa terveystarkastuksissa lapsen ollessa 18 kuukauden ja neljän vuoden ikäinen huoltajien kirjallisella suostumuksella tarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio alle kouluikäisen lapsen oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista (VNA 338/2011). Laajan terveystarkastuksen yhteydessä varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvailee ja arvioi lapsen kehitystä ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa ja tieto siirretään neuvolaan alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lapsen ollessa viiden ja kuuden vuoden ikäinen terveystarkastuksissa keskustellaan esiopetuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on osa lapsen kokonaisvaltaista arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä. Monialaista yhteistyötä tehdään neuvolan asiantuntijoiden kanssa myös, kun lapsen kehitys, oppiminen ja hyvinvointi vaativat erityistä huomiota.