Eurooppalainen nykykielten keskus ECML toimii Grazissa Itävallassa. ECML:n tehtävänä on toteuttaa Euroopan neuvoston kielipolitiikkaa sekä edistää kielten oppimisen ja opetuksen innovaatioita. Kielikasvatusta kehittämällä ECML pyrkii edistämään kulttuurienvälistä dialogia, demokraattista kansalaisuutta sekä sosiaalista yhtenevyyttä. Keskus tukee erilaisia tutkimus- ja koulutusprojekteja.

ECML-keskuksen toiminnan selkärankana on nelivuotinen toimintaohjelma. ECML:n vuosien 2020 - 2023 ohjelmakauden tarjonnassa painottuvat kielikasvatuksen innostavat innovaatiot, muuttuvat ympäristöt ja kehittyvät kompetenssit. Linkki ohjelmaan alempana. 

Keskuksen toimintaan kuuluu julkaisuja, asiantuntijatapaamisia, vierailuja, konsultaatiopalveluita, konferensseja ja työseminaareja. Työseminaareja järjestetään vuosittain 6 - 8 kappaletta, ja niihin voi Suomesta osallistua maksutta yksi edustaja. Seminaareissa käsitellään kulloisenkin ohjelmakauden tematiikkaa. 

ECML:n monipuoliset julkaisut ovat vapaasti ladattavissa keskuksen sivuilta. Ne julkaistaan aina englannin- ja ranskankielisinä, usein myös saksaksi. Keväällä 2020 ECML kokosi laajasta etäopetuksen järjestämiseen liittyvästä aineistostaan oman sivun koronakriisissä toimivien kieltenopettajien tueksi: eLang-sivut löydät tästä linkistä

Opetushallitus järjestää Suomessa vuosittain ECML:n kanssa yhteistyössä kielikasvatukseen laajasti liittyviä 1-2-päiväisiä seminaareja. Tällöin teemana on jokin ECML:n keskeinen kehittämishanke, jossa on yhtymäkohtia suomalaisen kielten opetuksen ja oppimisen sekä kielitietoisuuden vahvistamiseen.

Lisätietoja ECML:n toiminnasta Grazissa ja Suomessa voi kysyä Opetushallituksesta kouluneuvos Jorma Kauppiselta, joka edustaa Suomea ECML:n hallintoneuvostossa. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös Nominating Authority -toiminta eli hän selvittää ja tarvittaessa vahvistaa Suomen edustajien osallistumisen ECML:n työpajoihin. Jorma Kauppisen kanssa yhteistyössä ECML-asioita hoitavat ECML:n kansallisen kontaktipisteen yhdyshenkilöt, Opetushallituksessa opetusneuvos Anu Halvari (anu.halvari [at] oph.fi) ja Kielipolitiikan verkostossa yliopistotutkija Heidi Vaarala (https://www.kieliverkosto.fi/fi/verkosto).