Eurooppalainen nykykielten keskus ECML toimii Grazissa Itävallassa. ECML:n tehtävänä on toteuttaa Euroopan neuvoston kielipolitiikkaa sekä edistää kielten oppimisen ja opetuksen innovaatioita. Kielikasvatusta kehittämällä ECML pyrkii edistämään kulttuurienvälistä dialogia, demokraattista kansalaisuutta sekä sosiaalista yhtenevyyttä. Keskus tukee erilaisia tutkimus- ja koulutusprojekteja.

ECML-keskuksen toiminnan selkärankana on nelivuotinen toimintaohjelma. ECML:n vuosien 2020 - 2023 ohjelmakauden tarjonnassa painottuvat kielikasvatuksen innostavat innovaatiot, muuttuvat ympäristöt ja kehittyvät kompetenssit. Linkki ohjelmaan alempana. 

Keskuksen toimintaan kuuluu julkaisuja, asiantuntijatapaamisia, vierailuja, konsultaatiopalveluita, konferensseja ja työseminaareja. Työseminaareja järjestetään vuosittain 6 - 8 kappaletta, ja niihin voi Suomesta osallistua maksutta yksi edustaja. Seminaareissa käsitellään kulloisenkin ohjelmakauden tematiikkaa. 

ECML:n monipuoliset julkaisut ovat vapaasti ladattavissa keskuksen sivuilta. Ne julkaistaan aina englannin- ja ranskankielisinä, usein myös saksaksi. Keväällä 2020 ECML kokosi laajasta etäopetuksen järjestämiseen liittyvästä aineistostaan oman sivun koronakriisissä toimivien kieltenopettajien tueksi: eLang-sivut löydät tästä linkistä. 

Opetushallitus järjestää Suomessa vuosittain ECML:n kanssa yhteistyössä kielikasvatukseen laajasti liittyviä 1-2-päiväisiä seminaareja. Tällöin teemana on jokin ECML:n keskeinen kehittämishanke, jossa on yhtymäkohtia suomalaisen kielten opetuksen ja oppimisen sekä kielitietoisuuden vahvistamiseen.

Lisätietoja ECML:n toiminnasta Grazissa ja Suomessa voi kysyä Opetushallituksesta kouluneuvos Jorma Kauppiselta, joka edustaa Suomea ECML:n hallintoneuvostossa. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös Nominating Authority -toiminta eli hän selvittää ja tarvittaessa vahvistaa Suomen edustajien osallistumisen ECML:n työpajoihin. Jorma Kauppisen kanssa yhteistyössä ECML-asioita hoitavat ECML:n kansallisen kontaktipisteen yhdyshenkilöt, Opetushallituksessa opetusneuvos Anu Halvari (anu.halvari (at) oph.fi) ja Kielipolitiikan verkostossa yliopistotutkija Heidi Vaarala (https://www.kieliverkosto.fi/fi/verkosto). 

 

Ohjelmakausi 2020-2023 ja ECML-kalenteri

ECML:n ohjelmakauden 2020–2023 teema on Inspiring Innovation in Language Education. Haku ohjelmakauden toimintoihin päättyi 22.4.2019 ja tulokset julkistettiin ECML:n juhlaseminaarissa 5.-6.12.2019. Suomi osallistui hakuun varsin menestyksellisesti. 

ECML:n toimintaa päivitetään jatkuvasti keskuksen nettisivuille, joilta löytyy myös tapahtumakalenteri.  

ECML-tietoutta
Katsaus ECML:n toimintaan. Nykyisen ohjelmakauden hakutiedote. Brian North on CEFR Companion Volume
ECML Call 2020-2023 (pdf, 812.95 KB)
Takaisin ylös

Euroopan kielten päivä ja ECML

Euroopan kielten päiväksi on vakiintunut syyskuun 26. päivä. Euroopan neuvoston kielikeskus ECML on päivän eurooppalainen pääjärjestäjä yhteistyössä Euroopan unionin kanssa. 

Päivä kutsuu kaikkia tunnistamaan omaa ja ympäristönsä monikielisyyttä. Päivä kannustaa myös huomaamaan kielten ja kielitaidon merkityksen kaikessa ihmisten toiminnassa. Jokainen on monikielinen ja voi oppia lisää kieliä.

EDL-yhteyshenkilönä vuonna 2022 toimii Anu Halvari (anu.halvari (at) oph.fi)

 

Takaisin ylös

Suomalaiset aktiivisina ECML-yhteistyössä

Suomalaiset ovat aktiivisesti mukana ECML:n toiminnoissa. Ohjelmakauden 2016-2019 hankkeista valittiin Roadmap for schools jatkamaan ns. mediaatiohankkeena, eli sitä koskevia työpajoja voi tilata järjestettäväksi ECML:n jäsenmaissa. Opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta kuuluu hankkeen ydintiimiin ja tiedottaa hankkeesta Suomessa. Hankkeessa on tuotettu digitaalinen työkalu, jonka avulla oppilaitos tai vaikkapa päiväkoti voi arvioida kielitietoisuuttaan ja laatia suunnitelmia joiden avulla kaikkien oppijoiden oppimista voidaan tukea kielitietoisuutta tehostamalla. 

Ohjelmakaudelle 2020-2023 valituista yhdeksästä hankkeesta yksi on suomalaisvetoinen. Transversal Competences in Language Education eli TraCo-hanketta johtaa Helsingin yliopiston professorin Raili Hildén, joka tiimeineen kartoittaa ja kehittää laaja-alaisten tehtävien ja tehtäväkokonaisuuksien toteutusta kieliaineiden ja muiden aineiden välisissä projekteissa ja opintojaksoissa. Hanke on erityisen kiinnostava myös lukion uusien opetussuunnitelmien (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019) kannalta. Lisätietoja julkaistaan hankkeen edetessä. 

Takaisin ylös

ECML:n organisoimat työpajat 2022

Think tank: Transversal competences in foreign language education

Deltagare: Benita Lindstöm, Katedralskolan i Åbo

"Jag hade förmånen att delta i en Think Tank om kompetenser (transversal competences) där vi fick en bra lägesrapport över hur kompetenserna definieras i olika europeiska länder och hur man arbetar med dem både på beslutsfattande nivå, inom lärarutbildningen och i skolan. Det blev ganska snabbt klart att en utmaning med kompetenserna är att de delvis tolkas på så olika sätt och att det är viktigt att komma fram till en gemensam förståelse, inte minst inom den egna organisationen, för att utvecklingsarbetet ska bära frukt. Å andra sidan var också språklärare från så gott som hela Europa överens om att kompetenser är en naturlig del av språkundervisningen.

I egenskap av verksam gymnasielärare tyckte jag det var givande att ta del av både forskning och exempel på erfarenheter från olika europeiska länder på arbetet med kompetenser. Det var givande att utbyta erfarenheter med kollegor och experter från andra länder. Jag blev påmind om hur viktigt det är att avsätta tid för reflektion över det man gör i sitt arbete för att utveckla i det här fallet kompetensernas roll i språkundervisningen, synliggöra dem för studerande och fördjupa förståelsen av dem."

Takaisin ylös

ECML:n organisoimat työpajat 2021

Vuosittain Suomesta osallistuu edustajia ECML:n työpajoihin. Tässä terveisiä viimeaikaisista työpajoista.

CLIL LOTE – Successful Transitions across Educational Stages

Osallistuja: Anssi Roiha, Turun yliopisto

"Kesäkuussa 2021 järjestetyssä kaksipäiväisessä tapahtumassa eri maissa ja eri sektoreilla työskentelevät CLIL toimijat kokoontuivat kehittämään muun kuin englanninkielistä CLIL-opetusta. Tapahtumassa jakaannuttiin pienryhmiin, joissa pureuduttiin teemaan eri näkökulmista. Tällaisia ryhmiä oli muun muassa opettajankoulutuksen kehittäminen, opetussuunnitelmatyö, opetusmateriaali ja portfoliot. Ryhmät jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään yllä mainituista teemoista ja miettivät konkreettisia kehittämisehdotuksia, miten muun kuin englanninkielistä CLIL-opetusta ja siihen liittyviä siirtymiä voidaan kehittää. Projektin taustalla on huoli muiden kielten kuin englannin asemasta monien maiden kieltenopiskelussa. Lisäksi usein jatkumo eri kielten opiskelussa on puutteellinen. Kokonaisuudessaan projektin tavoitteena on kehittää suosituksia muun kuin englanninkielisen CLIL-opetuksen toteutuksesta eri kouluasteilla (varhaiskasvatus, perusaste, toinen aste, korkeakoulutus) sekä kieltenopetuksessa että muissa oppiaineissa. CLIL-opetus nähdään projektissa olevan osa kulttuurienvälistä kasvatusta sekä keino edistää laajasti kielenoppimista. Projektin tulokset ovat hyödyksi opettajille, opettajankouluttajille, oppimateriaalin kehittäjille, opetussuunnitelman laatijoille sekä koulutuspäättäjille."

RECOLANG (verkostotapaaminen)

Osallistuja: Marita Härmälä, KARVI

"Euroopan nykykielten laitoksella (ECML) on menossa kaksivuotinen hanke Resources for assessing the home language competences of migrant pupils (https://www.ecml.at/recolang), jossa kerätään esimerkkejä eri maiden hyvistä käytänteistä maahanmuuttajalasten ja nuorten kotikielten arviointiin.

Tavoitteena on tuottaa formatiiviseen arviointiin soveltuvaa materiaalia, jossa huomioidaan myös oppilaan taitojen kehittyminen koulun opetuskielessä. Hankkeella on avoinna verkkokysely vielä vuoden 2021 loppuun ja siihen kaivattaisiin vastauksia myös meiltä Suomesta. Joten kannattaa vastata, tarkempi linkki on hankkeen verkkosivuilla! Kyselyssä on kaksi osaa: osa 1 on suunnattu 11-18-vuotiaille, maahanmuuttajataustaisille oppilaille ja heidän perheilleen, osa 2 kouluille ja opetuksen järjestäjille.

Recolang-hankkeella oli verkostotapaaminen 15.-16.6.2021, johon osallistuin useiden muiden maitten edustajien kanssa. Tapaamisessa pohdittiin pienryhmissä, miten eri maissa arvioidaan ja dokumentoidaan maahanmuuttajalasten kotikieliä ja millä kriteereillä taitoja arvioidaan. Käytänteet vaihtelevat suuresti riippuen mm. siitä, kuinka paljon muita kieliä kotikielenään puhuvia lapsia ja nuoria kussakin maassa on."

Mediation in teaching, learning and assessment M.E.T.L.A. workshop

Osallistuja: Annamari Kajasto, Opetushallitus

"Center for Modern Languages of the Council of Europe järjesti toukokuussa 2021 kaksipäiväisen verkkotyöpajan meneillään olevan ohjelmakautensa yhdestä hankkeesta nimeltä Mediation in teaching, learning and assessment. Hankkeen tavoitteena on kehittää opettajan opas kieltenvälisestä mediaatiosta (cross-linguistic mediation). Opas sisältää tietoa mediaation opettamisen, oppimisen ja arvioinnin teoriasta ja käytännöstä sekä esimerkkejä oppilaille ja opiskelijoille tarkoitetuista eri kielten opiskeluun soveltuvista mediaatiotehtävistä. Mediaatio on yksi kielitaidon osa-alueista vuonna 2020 ilmestyneessä the Companion Volume of the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR-CV), joka täydentää vuonna 2003 julkaistua julkaistua Eurooppalaista viitekehystä. Muut kielitaidon osa-alueet ovat vuorovaikutus, vastaanottaminen ja tuottaminen, jotka on nimetty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 kehittyvän kielitaidon osa-alueiksi taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Mediaatiota ei ole vuoden 2104 perusteissa omana tavoitealueenaan. Sen sijaan 1.8.2021 voimaan astuneissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa mediaatio (rakentava vuorovaikutus) on mukana laaja-alaisessa osaamisessa eri kielten oppimäärien moduuleissa. Mediaatio on tarkoitus kytkeä Opetushallituksen meneillään olevaan uudistuvaan suomalaiseen versioon Eurooppalaisesta kielisalkusta. Tavoitteena on auttaa opettajia tunnistamaan mediaatio sekä tulemaan tietoiseksi, mitä mediaatio on ja kuinka erityisesti kieltenvälistä mediaatiota voi opettaa, oppia ja arvioida. Opas on tarkoitettu erityisesti vieraita kieliä perusopetuksessa ja lukiossa opettavien opettajien käyttöön."

Osallistuja: Sanna Riuttanen, Kansallinen kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto)

"Ennen työpajaa en tiennyt edes mitä mediaatio tarkoittaa. Lähdin siis mukaan avoimin mielin ja oppimaan uutta. Parin päivän koulutuksen jälkeen luulen ymmärtäväni enemmän paitsi mediaation käsitteestä, myös siitä miksi sitä pitäisi opettaa koulussa. Mediaatio on oikeastaan kaikkea sitä, mitä ihminen tekee luonnostaankin kommunikaatiotilanteissa saadakseen toisen ymmärtämään. Se voi olla esimerkiksi elehtimistä, sanojen ja lauserakenteiden yksinkertaistamista tai kielellisten resurssien hyödyntämistä toisista kielistä. Tällaiset taidot tulevat aina vain tärkeämmiksi kansainvälistyvässä maailmassa. Taitoja on myös mielekästä opettaa koulussa erityisesti vieraiden kielten oppitunneilla, jossa tutustutaan muihin kieliin ja kulttuureihin muutenkin. Suosittelen lämpimästi ECML:n työpajoihin osallistumista jos aiheet vähänkään kiinnostavat, mielestäni työpaja oli verkkovälitteisyydestä huolimatta kiinnostava ja ammattimaisesti toteutettu."

VITbox Online Workshop

Osallistuja: Pasi Pirttisaari, YTL

"Euroopan neuvoston nykykielten keskus (ECML) järjesti 14.-15.09.2021 etätyöpajan Online workshop / Atelier en ligne "VITbox".  Työpajan aiheena oli toisaalta edistää kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen viitekehyksen (CEFR) vuonna 2020 ilmestyneen täydennysosan (CEFR Companion Volume) tunnettuutta. Toisaalta tarkoitus oli laatia materiaalia, jota ammattiopintojen kielten opettajat sekä yliopiston kielten opettajat voivat käyttää omissa konteksteissaan.

Työpajaan otti osaa opetusalan henkilöitä monesta Euroopan maasta. Pienryhmissä syntyneiden keskustelujen kautta sai kuvan viitekehyksen ja sen täydennysosan soveltamisen laajuudesta eri puolilla Eurooppaa. Eräs haasteista on useassa maassa käsittääkseni opettajien laajamittainen koulutus, jossa teoreettiseen pohjaan yhdistyy riittävä konkreettisuus.

Sähköisenä etäkokouksena järjestetty kaksikielinen työpaja onnistui hyvin. Pajan teoreettista materiaalia ja valmiita tehtäviä voi käyttää sellaisenaankin ja luoduista tehtäväaihioista voi muokata materiaalia omaan tarpeeseen ammattiopinnoissa tai kolmannella asteella. Työpaja osoitti, että etäyhteys on toimiva keino järjestää kansainvälinen tapaaminen. Suuria teknisiä ongelmia ei ollut, ja plenaari-istuntojen aikana (ihmis-)simultaanitulkkien tarjoama englanti-ranska/ranska-englanti toimi Zoom-sovelluksessa hyvin.

Eräs mielenkiintoinen esille tullut seikka oli verkon automaattisten käännösohjelmien (esim.  https://www.deepl.com/translator) parantunut laatu. Esitetty ajatus oli, että ehkä tietoteknisiä apuvälineitä voisi alkaa käyttää enemmän opetuksessa. Tällöin opetus voisi myös painottua aiempaa enemmän mm. rakentavaan vuorovaikutukseen (mediation), jonka käsitettä viitekehyksen täydennysosa laajentaa."

Developing teacher competences for pluralistic approaches

Osallistuja: Heli Simon, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Euroopan neuvoston nykykielten keskus (ECML)järjesti 28.-29.9.21 hybridityöpajan aiheesta Developing teacher competences for pluralistic approaches www.ecml.at/pluralisticteachercompetences. Pluralistic approach tarkoittaa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta hyödyntävää lähestymistapaa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää opettajakoulutukseen työkaluja, jotka auttavat sekä kielten että muiden aineiden opettajia toteuttamaan opetustaan siten, että se vahvistaa oppijoiden monikielisyyttä ja kulttuurienvälistä osaamista. Keskeinen dokumentti kehittämistyössä on FREPA eli kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden viitekehys CARAP > Accueil (ecml.at).
Työpajaan osallistui mm. opettajankoulutuksessa ja maahanmuuttajien opetuksen parissa työskenteleviä kielten ja kulttuurienvälisen viestinnän ammattilaisia ympäri maailmaa.   
Pienryhmät paikan päällä Grazissa ja verkossa arvioivat, miten kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoiseen opetukseen laaditut kuvaukset arvoista ja periaatteista sekä didaktisista ja pedagogista kompetensseista vastaavat opettajakoulutuksen tarpeita. Pienryhmissä laadittiin myös monimuotoiseen lähestymistapaan perustuvia opetus-/oppimisprosessikuvauksia, kuvauksia oppimisprosessin hallinnasta sekä arvioinnista ja reflektoinnista.
Toisena työpajapäivänä osallistujat ehdottivat myös omia teemojaan pienryhmien pohdittavaksi. Omassa ryhmässäni keskustelimme siitä, mitä metodeja opettaja voi käyttää sisällyttääkseen opetukseensa kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.  
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta/materiaalia:
Guide for the development and implementation of curricula for plurilingual and intercultural education 2016. Jean-Claude Beacco, Michael Byram, Marisa Cavalli, Daniel Coste, Mirjam Egli Cuenat, Francis Goullier, Johanna Panthier. ISBN 978-92-871-8234-02016.

University of Copenhagen: Talks on plurilingualism
https://engerom.ku.dk/english/calendar/2021/digital-series-of-talks-on-plurilingualism-and-interculturality/

An intercultural look at our schools. A toolkit for self-evaluation and supporting cultural and linguistic diversity in our schools  Home - An Intercultural Look at our Schools (ppli.ie)

Ute’s International Lounge About Ute – Ute's International Lounge (utesinternationallounge.com)

University of Iceland: EdX course - Intercultural competency in education 
https://english.hi.is/news/edx_course_on_intercultural_competency_in_education

Resources for assessing the home language competences of migrant pupils (RECOLANG)

Osallistuja: Johanna Raimi, Jyväskylän yliopisto

Euroopan nykykielten keskuksen (ECML) kaksivuotisessa hankkeessa Resources for assessing the home language competences of migrant pupils (RECOLANG) kerätään esimerkkejä maahanmuuttajaoppilaiden kotikielten arvioinnin hyvistä käytänteistä eri maissa. Tietoa eri maiden tilanteesta on kerätty muun muassa kyselyjen avulla. 

Joulukuussa 2021 järjestetyssä kaksipäiväisessä työpajassa kartoitettiin maahanmuuttajaoppilaiden koulutuksen järjestämistä osallistujamaissa erityisesti kotikielen osalta sekä esiteltiin osallistujille jo käytössä olevia koulutus- ja arviointimalleja. Työpajan keskeisiä työskentelymuotoja oli käytänteiden ja materiaalien sekä niiden soveltamismahdollisuuksien arviointi pienryhmissä. Vaikka koulutus- ja arviointimallit tai materiaalit eivät kovin hyvin olisi sovellettavissa Suomen koulukontekstissa, hanketapaaminen pohjusti kuitenkin mahdollisia tulevia yhteistyöprojekteja sekä tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen. Tutustumisen arvoisia voisivat olla esimerkiksi Hampurin ja Irlannin käytänteet, joissa tärkeänä osana on oppialaiden oman äidinkielen taidon tunnustaminen opinnoissa ja tutkintojen osana.

Koska työpajassa tarkastellut mallit keskittyivät kielitaidon testaamiseen,  pienryhmätyöskentelyn ja yhteisten keskustelujen aikana esiin nousi tarve formatiivisten, laajasti oppilaiden monikielisen osaamisen huomioivien arviointikäytänteiden kartoittamiselle ja kehittämiselle. Lisäksi todettiin oman äidinkielen opetuksen parissa työskentelevien asiantuntijoiden tukemiselle olevan todellista tarvetta. Tapaamisen lopuksi pohdittiinkin mahdollisia muotoja kansainväliselle yhteistyölle.

Digital citizenship through language education

Osallistuja: Marjo Markkanen, Jyväskylän yliopisto/Kuopion kansalaisopisto

4.-5.11.2021. Digitaalisella kansalaisuudella tarkoitetaan kansalaisten aktiivista toimijuutta digitaalisen teknologian käyttäjinä vastuullisella ja turvallisella tavalla. Digitaaliset kansalaiset kuuluvat samanaikaisesti useisiin erilaisiin yhteisöihin sekä verkossa että sen ulkopuolella ja he omaksuvat erilaisia identiteettejä yhteisöstä riippuen.  Digitaalisen kansalaisuuden ja kieltenopetuksen välillä on paljon yhtäläisyyksiä, joten digitaalinen kansalaisuus tulisi huomioida myös kieltenopetuksessa.

Digitaalisessa kansalaisuudessa ja kieltenopetuksessa on tavoitteena sosiaalisen toimijuuden kehittyminen. Molemmissa olennaista on toimiminen erilaisten yhteisöjen sisällä ja toiminta määräytyy niiden sisällä käytävässä vuorovaikutuksessa. Tärkeää on taito kommunikoida ja välittää tietoa. Kuten digitaalisen teknologian käyttäjien, myös kieltenoppijoiden tulisi oppia toimimaan erilaisissa yhteisöissä sekä verkossa että sen ulkopuolella turvallisesti ja vastuullisesti.

Tähän tavoitteeseen voidaan päästä kieltenopetuksella, jossa oppijat osallistuvat aktiivisesti autenttiseen toimintaan erilaisissa yhteisöissä, reflektoivat omaa toimintaansa niissä ja osallistuvat keskusteluun digitaalisesta kansalaisuudesta.  Tätä he voivat harjoitella tekemällä tehtäviä ja aktiviteetteja, jotka pohjautuvat autenttisiin tosielämän tilanteisiin ja joilla on aito kohdeyleisö. 

Tähän on luotu työkaluja Digital citizenship through language education -projektissa. Hankkeen nettisivu www.ecml.at/elang sisältää tietoa pedagogisesta viitekehyksestä, joka tukee kielen ja digitaalisen teknologian käytön kehittymistä. Sivulla esitellään pedagogista viitekehystä sekä kirjallisen että video-materiaalin kautta ja se tarjoaa kieltenopettajille kattavan tietopaketin aiheesta.  Sivulta löytyy myös erilaisia tehtäviä ja aktiviteetteja sisältävä resurssipankki, jonka avulla opettajat voivat viedä teoriaa käytäntöön omassa opetuksessaan.

Lisätietoa digitaalisesta kansalaisuudesta löytyy myös Euroopan neuvoston nettisivulta  xxDigital Citizenship and Digital Citizenship Education (coe.int)
Takaisin ylös

Pysy ajan tasalla tilaamalla European Language Gazette

ECML julkaisee uutiskirjettä, johon kootaan ECML:n, Euroopan neuvoston ja jäsenmaiden kieltä, kieltenopetusta sekä kielikoulutusta koskevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Tilaa uutiskirje suoraan sähköpostiisi ja pysy ajan tasalla!

 

Takaisin ylös