Kaikessa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys. Millainen pedagogiikka tukee kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja sen vaikutuksia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa? Entä lasten suhtautumista ja voimaantumista kestävään tulevaisuuteen?

Kestävää kehitystä tukeva pedagogiikka
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittajat: lasten luontotoiminnan asiantuntija Mari Parikka-Nihti, Suomen Latu & ympäristökasvatuksen yliopistolehtori Markus Hilander, Helsingin yliopisto

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU) vuodelta 2018 pitää sisällään painavan virkkeen kestävästä kehityksestä: ”Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys.”

Ekologista kestävyyttä on esimerkiksi

  • lajittelu ja kierrätys
  • sähkön ja veden käytön
  • muovin määrän tarkkailu.

Sosiaalista kestävyyttä on

  • ystävällinen vuorovaikutus
  • lasten vahvuuksien ja tunteiden huomioiminen
  • lasten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

Taloudellista kestävyyttä edustavat

  • viisaat valinnat
  • hankinnat esimerkiksi kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista.

Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluvat

  • niin perinneleikit kuin kulttuurinen moninaisuus
  • erilaisten arvojen ja näkemysten hyväksyminen.

Myös jokaisenoikeudet pohjoismaalaisena erikoisuutena ovat osa kulttuurista kestävyyttä. Samoin rakennusten arkkitehtuurin havainnointi, kuten värien, muotojen ja koristeiden symmetrisen asettelun ihastelu.

Vihreäsävyinen pikkutyttö pitkillä leteillä

VASUssa mainitaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Siihen liittyen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on luonut Palloässät-sivuston, josta saa runsaasti konkreettisia käytännön ideoita Lasten Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Vuonna 2020 Palloässät on kattanut tavoitteet 12–17, mukaan lukien ilmastotavoitteet. Sivusto pitää sisällään leikkien ohjeita, tarinoita, videoita ja musiikkia. Palloässät voidaan ladata myös puhelinsovelluksena, jolloin lapset voivat pelata ja tehdä tehtäviä omatoimisesti.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksen kentällä pohditaan paljon sitä, voiko ilmastokasvatusta toteuttaa lasten kanssa. Tämä johtuu osin siitä, että ilmastokasvatusta ei mainita VASUssa. Sen sijaan VASUssa mainitaan kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys, joiden tämänhetkisenä määritelmänä voidaan pitää Agenda 2030 -tavoitteiden sisältöä. Koska tavoite numero 13 käsittelee ilmastotekoja, ilmastokasvatus saa ja voi liittyä myös varhaiskasvatuksen ympäristökasvatukseen.

Vihreä piirros neljästä linnunpoikasesta pesässään huutamassa ruokaa

Pienten lasten ilmastokasvatuksessa on tärkeää kuunnella lapsia. Heille tulee luoda turvallinen ilmapiiri, jossa he voivat kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan ilmastonmuutoksesta. Monet varmasti ihmettelivät esimerkiksi viime talven lumettomuutta Etelä-Suomessa. On tärkeää, että lapsi kokee tunteensa hyväksytyksi; että ei ole väärin olla huolissaan lähiympäristöstään ja maapallosta. Me aikuiset näytämme roolimalleina esimerkkiä siitä, miten pidämme maapallostamme huolta!

Kerran bussissa eräs opettaja kysyi lapsilta, mikä päivä tänään on. Vastaus oli: ”Ilmastolakkopäivä!” Tämä ei tarkoita sitä, että pienten lasten kanssa pitäisi osallistua ilmastolakkoihin. Mallia voidaan kuitenkin ottaa esimerkin aktiivisesta otteesta. Lapsilta voidaan kysyä, mitä he haluaisivat tehdä lähiympäristönsä ja maapallon hyväksi. Eräässäkin päiväkodissa lapset perustivat omatoimisesti ilmastotoimikunnan, johon aikuisilla ei ollut pääsyä. Kun lapset huomasivat, että he tarvitsevat kirjoitustaitoisen toimikunnan sihteeriksi, yksi aikuinen kelpuutettiin jäseneksi. Näin lapset kasvavat pienestä pitäen aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään ja yhteiskunnallisista asioista sekä ottavat niihin kantaa.

Ekososiaalista sivistystä edistävässä kasvatuksessa lapsille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökysymyksiin, ekologiseen kestävyyteen sekä sosiaaliseen tasa-arvoon. Varhaiskasvatuksen arvomaailmaan on perinteisesti kuulunut muun muassa eettisyyden, empaattisuuden, tunne- ja sosiaalisten taitojen harjoittelu. Nämä hyväksi havaitut, ryhmän koheesiota kohentavat menetelmät, leikit ja tehtävät toimivat myös ekososiaalisen sivistyksen edistäjänä. Pienet lapset harjoittelevat toimintaa oman ikäluokan kokoisessa ympäristössä. Kun ekososiaalista sivistystä edistävästä kasvatuksesta tulee jatkumo, voimme saavuttaa tavoitteen vastuullisesta, ilmaston ja kestävän tulevaisuuden eteen toimivasta kansalaisesta.

Takaisin ylös

Millainen on sinun suhteesi luontoon? Onko se sinulle rauhoittumisen, oppimisen, liikkumisen paikka, vai koetko suomalaisen luonnon mahdollisesti haastavana tai jopa pelottavana paikkana?

Omakohtaisten luontokokemusten ja luontosuhteemme kautta opimme ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden merkitystä ja ihmisen vastuuta monimuotoisuuden säilymiseen. Luontokokemukset toimivat tärkeänä tekijänä ympäristövastuullisuuteen ja kestävän kehityksen ymmärtämiseen.  Johtavana ajatuksena ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa voinee pitää Baba Dioumin ajatusta: mitä opin lapsena rakastamaan, sitä haluan aikuisenakin suojella.

Sininen susi

Jokainen meistä on osa luontoa, ja jokaisella meillä on henkilökohtainen luontosuhde. Siihen vaikuttavat omat kokemukset ja havainnot luonnossa ja luonnosta. Luontosuhde muodostuu myös kerroksellisesti. Siihen voi vaikuttaa eri sukupolvilta siirtyvät tarinat, uskomukset ja kokemukset. Esimerkki tästä voi olla se, millaisena siirrämme käsityksemme suden olemassaolon oikeutuksesta nykyajan lapsille.

Hyvän luontosuhteen perusta edellyttää myönteisiä luontokokemuksia ja elämyksiä. Lasten kanssa tarvitaan aluksi turvallista ja viihtyisää toimintaa sekä oleilua luonnossa. Huolehdithan siitä, että lapsilla on oikea vaatetus, maistuvat eväät sekä niin fyysisesti kuin psyykkisesti turvallinen olo luontoretkillä. Ensimmäisten luontokontaktien jälkeen lisätään toimintaan monipuolisia kokemuksia sekä luonnon monimuotoisuuteen tutustumista. Kun kiinnostus luontoon ja sen ihmeellisyyksiin kasvaa, tuodaan lisää tietoa eri lajeista ja niiden yhteyksistä niin omaan toimintaamme, hyvinvointiimme kuin maapallon säilymiseen. Hiljalleen lapset (ja aikuiset) ymmärtävät riippuvuussuhteemme luonnon monimuotoisuuteen, kestävään elämäntapaan ja muun muassa luonnon kiertokulkuun. Näin rakennamme varhaislapsuudesta lähtien toimijoita, joiden arvot, asenteet, osaaminen ja tiedot edistävät maapallon säilymistä sekä kestävää kehitystä.

Kuvassa on pyramidikuvio luontosuhteen rakentumisesta: alimmasta kerroksesta lähtien pyramidi rakentuu turvallisuudesta ja viihtyvyydestä, luonnon monimuotoisuudesta, lajeista ja yhteydestä, ihmisen osuuden kautta aina vaikutusasennoitumiseen asti.
Kuva: Suomen Latu 2019: Metsämörri esiopetuksessa -opas

 

Takaisin ylös

Sininen pihlajanoksa

Pienten lasten kanssa ympäristö- ja kestävyyskasvatus on konkreettista tekemistä. Kyse on

  • oman ympäristön hyvinvoinnin huolehtimisesta
  • tutkimalla oppimisesta
  • havaintojen tekemisestä
  • ihmettelystä
  • ikätasoon sopivasta vaikuttamisesta.

Toimintaa tulee toteuttaa positiivisessa mielessä, aina ilon ja omakohtaisen tekemisen kautta. Kaikessa toiminnassa tulee päällimmäiseksi jäädä tunne siitä, että meidän toiminnallamme on merkitystä. Näin edistetään toimijuutta, osallisuutta, sosiaalisia suhteita, vuorovaikutustaitoja, ekososiaalista sivistystä ja kestävää elämäntapaa.

Takaisin ylös

Vinkkejä

Alle on kerätty muutamia toimintatapoja, joiden avulla konkreettisesti saadaan lapset mukaan kestävään toimintaan ja innostumaan siitä sekä vahvistetaan muutenkin kestävää kehitystä.

  • Kankaiset käsipyyhkeet paperisten sijaan
  • Ruoan reitti / ruokakasvatus / hyönteisruoka
  • Yksinkertaiset kasvin kasvatuskokeet ja maatumiskokeet
  • Kasvatuslaatikot / ympärivuotinen viljely (permakulttuuri)
  • Vierailut kierrätyskeskuksiin ja yhteistyö eri tahojen kanssa (Helsingissä Ympäristökoulu Polku)
  • Kulttuuriyhteistyö esimerkiksi museoiden kanssa
  • Plogging, suom. roskien keruu lenkin aikana
  • Hyönteishotellien, siilin talvipesän, linnun- ja lepakonpönttöjen teko yhteistyössä vanhempien, isovanhempien, kummitoimijoiden jne. kanssa

Linkkejä

Voit siirtyä suoraan alla olevista linkeistä  muihin hyödyllisiin materiaaleihin, joista saat ammennettua ideoita ja lähestymistapoja omaan päiväkotiisi ja toimintaasi.

Takaisin ylös