Miten tekomme omassa koulussa tai lähiympäristössä vaikuttavat ilmastoon? Entä ihmisoikeuksien toteutumiseen? Kestävän kehityksen globaali ulottuvuus keskittyy juuri näihin arvolatautuneisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin, jotka mietityttävät lapsia ja nuoria. Lue lisää kestävästä globaalikasvatuksesta ja sen tarjoamista ratkaisuista kaikkia koskettavien haasteiden ratkaisemisessa.

Globaali ulottuvuus
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: FM Riikka Suhonen, tohtorikoulutettava ja kansainvälisyyskoordinaattori

Sivulla esitellyt esimerkit keskittyvät yläkoulun ja toisen asteen kontekstiin, mutta niitä voi hyvin soveltaa myös muilla koulutusasteilla.

Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus tai pakolaisuus ovat monimutkaisia, viheliäisiä ongelmia.

Kestävän kehityksen globaali ulottuvuus keskittyy juuri näihin arvolatautuneisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, jotka mietityttävät lapsia ja nuoria. Käsittelemällä globaaleja haasteita pedagogisesti vastuullisella tavalla voidaan osaltaan vastata yhteiskunnan ja politiikan polarisaatioon: luoda ahdistuksen ja vastakkainasettelun sijaan toivoa, ymmärrystä ja yhteistä toimintaa.

Käsitteen takana

Sininen maapallo, jonka ympärille on piirretty lyijykynällä sydän

Vaikka globaali kansalaiskasvatus on käsitteenä yleistynyt vasta viimeisen 15 vuoden aikana, sillä on pitkä historia. Suomessa käytettyjä termejä ovat olleet myös kansainvälisyyskasvatus 1970-luvulta alkaen ja globaalikasvatus ja globaalivastuu 2000-luvulta lähtien. 

Nykyisin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO käyttää termiä globaali kansalaiskasvatus (global citizenship education) viitatessaan erityisesti kestävän kehityksen sosiaaliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen: kulttuurienväliseen dialogiin, sukupuolten tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin sekä rauhaan ja konfliktien ehkäisyyn. Kestävyyskasvatuksella (education for sustainable development) UNESCO taas viittaa ilmastonmuutokseen, ekologiseen kestävyyteen sekä vastuulliseen kulutukseen ja tuotantoon liittyvien teemojen käsittelyyn.

Takaisin ylös

Globaalikasvatus on toimintaa, joka avaa ihmisten silmät ja mielen maailman todellisuudelle ja herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.

–Maastrichtin julistus, 2002

Ajatus globaalista kansalaisuudesta ei sulje pois paikallisia tai kansallisia identiteettejä – itseasiassa yksilöllä täytyykin olla oma paikallinen identiteettinsä, jotta hänellä voi olla globaali identiteetti. Olennaista on ymmärrys keskinäisriippuvuudesta sekä yhteyden- ja vastuuntunne muuta maailmaa kohtaan.

Päämääränä ei ole pelkästään tietopohjainen oppiminen jostakin globaalista haasteesta – kuten vaikkapa ilmastonmuutoksesta – vaan toiminta ongelman ratkaisemista varten. Tiedon ja keskustelun lisäksi oppijoiden tulisi saavuttaa kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa ja että heidän ajatuksiaan aidosti kuunnellaan.

Vihreä piirros neljästä linnunpoikasesta pesässään huutamassa ruokaa

Globaali kansalainen pyrkii muuttamaan maailmaa, mutta ulkopuolelta annettujen valmiiden ”oikeiden” vastausten sijaan hän tekee itse vastuullisia päätöksiä. Perusteltuun tietoon pohjautuva päätöksenteko ja kriittisen ajattelun taidot ovat välttämättömiä maailmassa, jota hallitsee informaatiotulva, vihapuhe ja populistiset, yksinkertaistetut väittämät yhdestä ainoasta totuudesta. Globaali kansalaiskasvatus painottaa ymmärrystä hankalien ongelmien juurisyistä ja eri näkökulmien kriittistä tarkastelua.

Arvot ovat globaalin kansalaiskasvatuksen keskiössä, sillä ei ole yhdentekevää, millaiselle arvopohjalle tulevaisuutta rakennetaan (ks. Oxfamin kaaviokuva alla). Moninaisten arvojen ja mielipiteiden tutkiminen, kehittäminen ja ilmaiseminen linkittyvät niin oppimiseen, ajatteluun kuin toimintaankin. Oppimisen työkaluna voi käyttää esimerkiksi eettistä kompassia, jossa syvennytään globaalin ulottuvuuden keskeisiin arvoihin: vastuullisuuteen, kohtuullisuuteen, ihmistenvälisyyteen ja systeemiseen maailmasuhteeseen.

Infograafi oppimisen, ajattelun ja toiminnan suhteesta.
Riikka Suhosen suomentamassa, Oxfam UK:n teoksesta mukaillussa infograafissa pureudutaan oppimisen, ajattelun ja toiminnan suhteisiin.

Globaali kansalaiskasvatus ei siis ole varsinainen oppiaine tai -sisältö, vaan pikemminkin kokonaisvaltainen tapa ymmärtää oppimisen merkitys. Kriittiseen pedagogiikkaan pohjautuvissa malleissa tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen muutos.  Osallistavan ja uudistavan oppimisen kautta oppijat voivat haastaa yleisesti hyväksyttyjä totuuksia: Onko kapitalismiin ja teknologiseen edistysuskoon nojaava maailma ainoa mahdollinen? Mikä on oma osallisuuteni eriarvoisuutta ylläpitävissä globaaleissa rakenteissa?

Vasta kyseenalaistamisen jälkeen voi alkaa kuvittelemaan ja lopulta rakentamaan oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää maailmaa.

Takaisin ylös

Opettajankoulutukseen ei ole kuulunut kestävä kehitys eikä aktiivinen kansalaisuus. Nyt kuitenkin odotetaan kaikkien opettajien olevan valmiita ottamaan asiat esille opetuksessaan.

– ammatillisen koulutuksen opettaja kestävään kehitykseen liittyvän kyselyn vastauksessaan

Saatavilla olevan tiedon ja opetusmateriaalin määrä saattaa aluksi hämmentää. Vielä hankalammalta voi tuntua se, että globaaleihin kysymyksiin ei välttämättä löydy yksiselitteisiä vastauksia.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat erinomainen lähtökohta paikallisen ja globaalin toiminnan yhteyden tarkastelemiseksi.  Kansalaisjärjestöt ja ulkoministeriö ovat tuottaneet tavoitteisiin liittyen runsaasti materiaalia opettajille. Vinkkejä ja tukea ympäristö- ja ilmastokasvatukseen on kerätty myös Opetushallituksen sivuille.
Opettaja voi avata oppijalle uusia maailmoja ja tukea lasta, nuorta tai aikuista ylittämään omia rajojaan. Toisaalta kestävän kehityksen kysymykset antavat myös kasvattajalle mahdollisuuden oppia lapsilta ja nuorilta. Oppijoiden valitsemaa globaalin ulottuvuuden teemaa voi tutkia yhteistyössä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, kuntien, yritysten, tutkimuslaitosten, taiteilijoiden tai museoiden ja kirjastojen kanssa.
Koska keskeistä globaalissa kansalaiskasvatuksessa on vaikuttaminen, etenkin toisella asteella voi kutsua paikallisia tai kansallisia päätöksentekijöitä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa siitä, miten kestävän kehityksen paikallinen ja globaali taso politiikassa yhdistyvät.
Globaalin ulottuvuuden sanoittaminen hankkeeksi, jolle on määritelty tavoitteet, resurssit ja aikataulu, voi helpottaa teemojen konkretisoitumista oppilaitostasolla. Yhdessä tekeminen on myös innostavampaa, näkyvämpää ja vaikuttavampaa. Artikkelin kirjoittajan oppilaitoksessa toteutetaan Erasmus+-kumppanuushanketta, jossa koulutetaan ammatillisia opettajia kolmessa eri maassa kestävästä kehityksestä ja globaalista vastuusta ja tuodaan opiskelijat yhteen oppimaan toistensa kanssa.
Takaisin ylös

Voitko nostaa käden ylös ja sanoa, ettet olisi kohdannut vihapuhetta jossakin muodossa koulussa?

Ihmisoikeudet kietoutuvat läheisesti globaaleihin teemoihin ja leikkaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden läpi.

Korjausosaaminen ja eettinen kulutus

Ihmisoikeuksia ja globaaleja kestävyyskysymyksiä voi tarkastella esimerkiksi yritysvastuun ja kulutustavaroiden tuotantoketjun kautta. Ympäristöä tuhotaan ja ihmisoikeuksia poljetaan, jotta yritykset tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa ja kuluttajat saisivat halpoja vaatteita, elektroniikkaa tai ruokaa.

Oppijoiden kanssa voi tutkia esimerkiksi t-paidan ekologista ja eettistä jalanjälkeä, toisin sanoen tuotteen valmistamisen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Erinomaisia materiaaleja vastuulliseen kulutukseen ja tuotantoon liittyen löytyy muun muassa Eetin tai Marttojen verkkosivuilta.

Rasisminvastaisuus ja pyrkimys yhdenvertaisuuteen

Usein ihmisoikeusloukkausten koetaan tapahtuvan vain ”jossain muualla”, sillä Suomen ajatellaan olevan lähtökohtaisesti yhdenvertainen ja tasa-arvoinen maa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (2020) on kuitenkin todettu, että rasismia esiintyy Suomessa kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta lähtien. Lisäksi viime aikoina pakkotyötä on todettu Suomessa varsinkin ravintola- ja siivousalalla. 

Antirasistisen pedagogiikan lisäksi yhdenvertaisuuteen ja syrjintään koulumaailmassa voi perehtyä Älä oleta - Normit nurin -oppaan avulla ja työelämässä Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan ja siihen liittyvien tehtävien kautta. Kansainväliseen ihmisoikeustyöhön oppijat voivat tutustua esimerkiksi osallistumalla Amnestyn kirjemaratoniin.

Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi

Ilmastonmuutos ja globaali eriarvoisuus ovat konfliktien lisäksi pakolaisuuden juurisyitä. Ilmastokriisi uhkaa useiden ihmisoikeuksien toteutumista erityisesti globaalissa etelässä, mutta myös kansainvälisellä politiikalla on merkitystä. Mikä on Suomen osallisuus kansainvälisenä toimijana siihen, että Välimerestä on tullut vuosien 2015–2020 välillä yli 20 000 ihmisen joukkohauta? Tällaisia pakolaisuuteen liittyviä kiistanalaisia, kompleksisia kysymyksiä voi käsitellä koulussa muun muassa Pakolaisavun tai Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen tuottamien tukimateriaalien avulla.
Takaisin ylös

Elämme yhteisellä ja ainoalla maapallolla, jolla on ekologiset rajansa. Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Samoin muilla olennoilla on oikeus elämään.

Kestävän kehityksen globaali ulottuvuus ilmenee näissä virkkeissä. Oikeastaan koko kestävän kehityksen ydin on paikallisen ja globaalin vuorovaikutuksessa. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli ei vain kestävään kehitykseen liittyvän tiedon välittämisessä oppijoille vaan muutoksen ja toiminnan aikaansaamisessa. Kestävä kehitys vaatii ymmärrystä näiden paikallisten tekojen – ja myös mahdollisen tekemättä jättämisen – globaaleista seurauksista.

On jo kiire. On aika toimia. Tehdäänkö se yhdessä?

Vihreä kädenjälki
Takaisin ylös