Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytänteiden kuvaukset ja/tai koosteen taustat ovat saatavilla eri kielillä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot ovat saatavilla Opetushallituksen sivuilla, ja niiden sisällysluettelon järjestys poikkeaa hieman muiden kieliversioiden sisällysluettelosta. Muut kieliversiot saat ladattua itsellesi alta.
Kokonaisuus demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvistä käytänteistä kasvatuksessa ja opetuksessa
Opettajat ja kasvattajat
Tasa-arvo ja osallisuus
Tällä sivulla on esimerkkejä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvistä käytänteistä. Käytänteitä on esillä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toiselta asteelta ja siviilipalveluskeskukselta. Ne sisältävät tietoa toteuttajasta sekä napakan kuvauksen kunkin käytänteen erityisesti vahvuudesta. Kokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä.
Käytännekuvaukset ovat lopputulos hankkeesta, jonka päätoteuttajana oli Nuorisotutkimusseura ry. Osatoteuttajina ovat Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja osaamiskeskustoimija Koordinaatti, joka toimii osana Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluita. Hankkeen tilaajina olivat oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön. Hanke tuki Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmän työskentelyä. Hankkeen tavoitteet nousivat muun muassa
Opettaja! Voit nyt selata käytänteitä opettamasi koulutusasteen mukaan. Kuvaukset, jotka koskettavat kaikkia lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta toiselle asteelle, löydät sivun lopusta.
Lue lisää
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisen ohjausryhmä
Moniulotteinen ja värikäs lastenkulttuuriprojekti kutsuu lapset ja varhaiskasvattajat oppimaan lapsen oikeuksista
Suomenruotsalainen tiedotus- ja kulttuurikeskus Luckan toteuttaa parhaillaan monialaista lastenkulttuurihanketta, jossa yhdistyvät lapsen oikeudet ja Pohjoismaat. Barnets rätt på jorden här i Norden (suom. Lapsen oikeudet maan päällä täällä Pohjolassa) -projektin puitteissa varhaiskasvatusikäiset lapset omaksuvat tietoa niin omista oikeuksistaan kuin Pohjoismaista mm. taiteen, kirjallisuuden, keskustelun, luovan toiminnan ja leikin kautta. Luovat työpajat, pohjoismaiset taideteokset, pedagoginen materiaalipaketti ja uusi lastenkirja kutsuvat niin lapset kuin kasvattajat oppimaan lapsen oikeuksista. Ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmasta projektin vahvuuksia ovat osallistava oppiminen, värikäs ja moniulotteinen konsepti sekä toimintaa toteuttava moniammatillinen tiimi.
Lue lisää projektista Barnets rätt på jorden här i Norden
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus, erityisesti puhutaan lapsen oikeuksista
Toteuttaja: Luckan
Toteutusaika: 2018–2022
Rahoittaja: Svenska kulturfonden, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nordiska ministerrådet
Kohderyhmä: Varhaiskasvatusikäiset lapset ja kasvattajat
Menetelmät: Pedagoginen inspiraatiomateriaali kasvattajille, lapsille kohdennetut työpajat
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, kiinnostus, arvostetuksi kasvaminen, opetusmenetelmien kehittyminen
Lapsiystävällisen varhaiskasvatuksen rakentamisessa hyödynnetään useanlaisia toimintatapoja
”Joskus me aikuiset pelkäämme, että lapset tulisivat rajattomiksi ja itsekeskeisiksi, jos heidän oikeuksiaan edistetään liian paljon”. Tutustumalla Lapsen oikeuksien sopimukseen ja ymmärtämällä lapsen oikeuksien näkökulman päiväkodin arkisissa tilanteissa lisätään lasten osallisuutta ja luodaan aidosti lapsiystävällistä toimintakulttuuria.
Pääpaino: Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Viiden kunnan yhteishanke: Pedersöre hallinnollisessa vastuussa, lisäksi Pietarsaari, Kruunupyy, Larsmo, Uusikaarlepyy (Unik och värdefull). Folkhälsan (Kompisväskan)
Toteutusaika: Unik och värdefull: 2020–2022. Kompisväskan-materiaali luotiin osana Daghem utan mobbning -projektia (Päiväkoti, jossa ei kiusata) 2011–2014. Sisältöä päivitetään ja aineisto on tilattavissa tai ladattavissa verkosta:
Rahoittajat: Unik och värdefull: Opetushallitus ja kuntien oma rahoitus. Kompisväskan: RAY, STEA.
Kohderyhmä: Kasvattajat ja lapset varhaiskasvatuksessa, huoltajat.
Menetelmät: Unik och värdefull: Henkilöstön kouluttaminen ja pedagoginen ohjaus sekä uusien, joustavien, lasten osallisuutta paremmin mahdollistavien oppimisympäristöjen kehittäminen. Kompisväskan-materiaalia hyödynnetään tuomaan lasten oikeudet käytännönläheisesti kasvattajien, huoltajien ja lasten tietoisuuteen sekä uusien työmenetelmien kehittämisessä. Ks. myös Instagram: @unik_och_vardefull
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, lähestymistapojen, opetusmenetelmien ja toimintakulttuurien kehittyminen, turvallisuuden ja osallisuuden kokemus
Jokaisella on oikeus samanvertaisuuteen toisten kanssa
Varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että jokaisen lapsen osallistuminen mahdollistetaan. Kysymyksiä ei kysytä siten, että vain ne vastaavat, jotka ovat nopeita ja sanavalmiita. Pysähdytään ja annetaan aikaa. Jos sanallinen tuottaminen on vaikeaa, voi näyttää kuvasta tai ilmaista itseään muilla tavoin. Mukaan yhteiseen toimintaan pääsevät silloin kaikki mahdollisista haasteista huolimatta. Kasvattajat varmistavat kaikkien tulleen päivän aikana huomatuksi ja kohdatuksi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Kamukoti, Helsinki
Toteutusaika: Jatkuvaa
Kohderyhmä: Päiväkodin lapset
Menetelmät: Poikkileikkaavana ajatus, että myös hankalista asioista voi keskustella lasten kanssa. Erilaisia taitoja, kuten riidan sopimista, voi harjoitella. Ajattelun tukena:
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Arvostetuksi kasvaminen, itsetunto, sosiaaliset taidot, yhteisöllisyys, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, osallistava toimintakulttuuri
Lasten osallisuuden systemaattinen arviointi
Olennainen osa päiväkodin henkilöstön tiimipalavereja on reflektoida, kuuluuko toiminnassa lapsen ääni, miten se kuuluu ja millaisia keinoja kuulumiseen on käytetty. Luonnollisesti myös lapset osallistuvat päiväkodin toiminnan arviointiin.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Lappeen päiväkoti, Lappeenranta
Toteutusaika: Jatkuvaa vuodesta 2005, kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa osallisuus vuodesta 2008 ja päiväkodin tasolla vuodesta 2009
Kohderyhmä: Päiväkodin lapset ja kasvattajat
Menetelmät: Kasvattajien reflektointikeskustelut, vuorovaikutteiset kyselyt, projektien arviointi, lasten kokoukset (kokouksista lisää tarinoissa 9 ja 20). Ajattelun tukena:
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Arvostetuksi kasvaminen, itsetunto, sosiaaliset taidot, yhteisöllisyys, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, osallistava toimintakulttuuri
Kehutuoli ja vahvuuskortit helpottavat hyvän palautteen antamista
Luokassa oleva kehutuoli tai esimerkiksi vahvuuskortit helpottavat hyvän palautteen kertomista oppilaalle ja oppilailta oppilaalle. Positiivisen pedagogiikan ajattelutapaan nojautuvassa ajattelussa uskotaan, että minäkäsitys, tunne- ja turvataidot sekä kiinnostus muihin ja yhteisiin asioihin syntyy arvostuksen kautta. Ihmisarvo ja demokratiakasvatus ovat kaiken pohjana. Niistä ammennetaan se, millaisia olemme ihmisinä toisille, koulussakin.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulun kaupunki, Myllyojan koulu
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Opetushallituksen eri aikoina toteutetut hankkeet, joissa tutorointia ja mentorointia henkilöstölle. Yhteistyö erilaisten järjestöjen kanssa sekä materiaalien hyödyntäminen.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset ja koulun henkilökunta
Menetelmät: Positiivisen näkeminen, arvostuksen osoittaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin kehittyminen
Näkymättömän oikeudet eivät toteudu eikä ääni kuulu: valinnaisaineiden tarjottimelle tarvitaan nuoren positiiviset ryhmätunteet ja -taidot eloon herättävä Utopia-leiri
Koulun suunnitelmissa on toteuttaa valinnaisaineena eri-ikäisille oppilaille suunnattu vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa kartuttava ryhmätoiminta ja siihen liittyvä leiri. Se kuuluu rehtorin mielestä ilman muuta koulun tehtäviin. Kaiken perusta on tulla nähdyksi, nauttia arvostusta itsenään, kuulua porukkaan ja päästä ottamaan vastuuta muista.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Ruusuvuoren koulu, Vantaa. Transformer 2030 -koulutuksen (Fingo/Opetushallitus) antama innostus.
Kohderyhmä: Valinnaisaineryhmään kutsuttavat eri-ikäiset nuoret
Menetelmät: Nuorten näkeminen ja arvostaminen, vertaisuuden tukeminen, ryhmä- ja leiritoiminta
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Arvostetuksi kasvaminen, itsetunto, sosiaaliset taidot, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys, kurssikokonaisuus levitettäväksi myös muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, toimintakulttuurin kehittyminen koulussa ja yhteiskunnassa.
Oppilaat opetusta arvioimassa digitaalisin menetelmin
Digitaaliset mahdollisuudet ovat entisestään helpottaneet opetuksen arviointia ja tehneet sen oppilaille kiinnostavaksi. Se, mitä luokka on tehnyt milloinkin, näkyy valokuvista. Niistä voi tehdä kirjan, jossa kuvia kommentoidaan joko tekstinä tai äänitteinä eri ryhmissä. Kehitettäviksi nouseviin asioihin tartutaan yhteistuumin. Valokuvista on hyötyä myös yksittäisen oppilaan ja hänen perheensä kanssa keskustellessa. Oppilaiden antamat arviot ovat aineistoa myös opettajan oman työn arvioinnille.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Tutkijaopettaja Reetta Niemi, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
Rahoittaja: Tutkimusta toteutetaan osana opettajan työtä
Toteutusaika: 2005–
Kohderyhmä: Peruskoulun 1–6-luokat, sopii sovellettuna kaikenikäisille
Menetelmät: Luokan toiminnan dokumentointi, oppilaiden suorittama arviointi, toiminnan kehittäminen yhteisvoimin
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, toimintakulttuurin kehittyminen opetuksessa
Ruusuvuoren koulun Korso valittaa -kurssilla ryhmä tietää tehtävänsä
Korso valittaa -ryhmäläiset ehdottavat itse virheet maailmasta, jotka haluavat Korsosta käsin korjata.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Vantaan kaupunki, Ruusuvuoren koulu
Rahoittajat: Ruusuvuoren koulu, Vantaan kaupunki, ja satunnaisesti muut toimijat
Toteutusaika: Alkaen vuodesta 2018, toiminta on jatkuvaa
Kohderyhmä: Kuka tahansa koulun oppilas voi osallistua tempauksiin ja kampanjoihin ja lisäksi ryhmään voi osallistua kerhotoimintana kuutosluokalta alkaen- 8–9. luokan oppilaat voivat valita toiminnan myös kurssimuotoisena osana Radikaali toivo -valinnaisainepakettia.
Menetelmät: Vaikuttaminen, tempaukset, kampanjat, keskustelut
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Toimijuus, vaikuttaminen, yhteiskunnallinen muutos
Unesco-verkosto toi kouluihin Toivon Agendan
”Nytkö meillä on sitä normaalia koulua, oispa koko viikko ollut Toivon Agendaa!”
Unesco-koulut käsittelevät YK:n toimintaan liittyviä teemoja, kuten lapsen oikeuksia, opetuksessa säännöllisesti. Verkossa toteutettu YK:n Agenda 2030 -tavoitteisiin kekseliäästi kiinnittyvä Toivon Agenda ja luetaan -tapahtuma teki monipuolisuudellaan kuitenkin jopa erityisen vaikutuksen (ks. @Kellon_unesco; supervoimia.fi). Verkkototeutuksen ansiosta osallistumaan pääsi aiempaa useampi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Unesco-koulujen verkostoyhteistyötä rahoittaa Opetushallitus. Toivon Agenda -tapahtuman rahoittivat ja toteuttivat Oulun kaupunki, Unesco-koulujen verkosto sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Toteutusaika: Jatkuvasti käynnissä
Kohderyhmä: Oulun Kellossa mukana ovat 1–9. luokkien oppilaat. Toivon agenda ja luetaan -tapahtumassa mukana olivat myös päiväkodit, lukiot sekä opetus- ja kasvatusalan että kirjastoalan ammattilaiset Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.
Menetelmät: Teemapäivät, kampanjat, tapahtumat. Verkostossa lisäksi tavoitteena Agenda 2030 toteutumista tukevien oppimisprojektien mallintaminen sopiviksi eri kouluasteille sekä myös varhaiskasvatukseen. Syksyllä 2021 Kellossa alkaa uutuutena Unesco-valinnaisaine viidesluokkalaisille.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys, toimintakulttuurin muutos koulussa ja yhteiskunnassa
Yhdenvertaisuus- ja opetussuunnitelmassa näkyy lasten ja nuorten tasoinen ajattelua
Ihmisoikeudet, kaupunkistrategian arvot kuten reiluus, sekä velvoitteet paikallisen yhdenvertaisuussuunnitelman ja opetussuunnitelman tekemiseen voivat hedelmällisellä tavalla olla saman asian eri puolia ja parhaimmillaan yhdistettynä koululla samaan asiakirjaan. Vaikeitakin asioita voi käsitellä oppilaiden kanssa termejä avaavien videoklippien avulla, joita kaupunki jakaa koulujen avuksi aktiivisesti. Oppilaiden ajatukset näkyvät eivätkä asiat – ihmisoikeudet, reiluus, yhdenvertaisuus ja opetus – ilman heitä myöskään toteutuisi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulun kaupunki, Myllyojan koulu
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Opetushallituksen hankkeet eri aikoina, joissa tutorointia ja mentorointia henkilöstölle. Kaupunki tarjoaa strategiapohjaa, koulutusta sekä toiminnallisia resursseja, kuten videoklippejä yhdenvertaisuuteen liittyvien termien käsittelyyn oppilaiden kanssa.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset
Menetelmät: Ihmisoikeuksien, opetussuunnitelman, yhdenvertaisuussuunnitelman ja kaupunkistrategian sisältöjen huomiointi kaikessa koulun toiminnassa yhteistyössä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin muutos. Oppilaiden ja henkilökunnan osallistuminen opetuksen, kaupungin ja koulun tavoitteisiin sitoutuvaan toimintaan ja toisaalta näihin sisältöihin vaikuttaminen jatkossa.
Päämäärätietoista ja tavoitteellista oppilaskuntatoimintaa
”Demokratia on monisyistä, sitä elämme.” Oppilaskuntatoiminta on päämäärätietoista ja tavoitteellista kaikilla tasoilla. Se on arjen asioiden toiminnallista suunnittelua joka luokassa, mutta myös oppilaskunnan hallituksen toteuttamaa aktiivista toimintaa ja edunvalvontaa: ulkoliikuntapaikan kehittämistä, tapahtumien suunnittelua, kuten lemmikkipäivä, erilaisten vaalien järjestämistä sekä kytköksiä seuraaviin:
On lisäksi tärkeää, että tarjolla on monenlaisia rooleja, kuten tukioppilas, liikuntatutor, välkkäri ja kirjastoagentti. Toimintaa tehdään näkyväksi viestinnällä. Silloin kaikki tietävät, kuka asioita hoitaa ja miten ne etenevät.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulussa esimerkiksi Myllyojan ja Kellon koulut
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Kaupunki tarjoaa koulutusta, toiminnallisia resursseja kuten alueellisen lasten ja nuorten osallisuusryhmän sekä 10 000 € jaettavaksi kaupunkikokouksessa.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset
Menetelmät: Demokratiakasvatuksen näkökulman huomioiminen koulun kaikessa toiminnassa yhteistyössä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toiminta, toimintakulttuurin kehittyminen koulussa, alueellisesti ja kaupungin tasolla.
Päättäjät ja virkamiehet jalkautuvat kysymään näkökulmia valmistelussa oleviin asioihin
Nuoret, kunnat ja maakunnat, jatkossa toivottavasti myös hyvinvointialueet, nuorisotyö ja oppilaitosten henkilökunta järjestävät yhdessä teemapäivän, jossa tutustutaan vaikuttamiskanaviin mutta myös vaikutetaan oikea-aikaisesti päätöksenteon alla oleviin asioihin.
Lue, kuinka Tampereella päätöksenteon alla olevaan strategiaan vaikutetaan
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Vaikuta!-teemapäiviä on järjestetty 62 kertaa 20 kunnassa / Nuorten Suomi
Rahoittajat: Tapahtumakonseptia on kehitetty sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Erasmus+ -rahoituksella. Yhteistyötahona mm. Keski-Suomen liitto.
Toteutusaika: Jatkuvaa vuodesta 2018
Kohderyhmä: Peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset
Menetelmät: Teemapäivän sisältöjen pelillistäminen, nuorten ja päättäjien välinen yhteissuunnittelu, palautteiden saaminen välittömästi, teemapäivien järjestäjäkoulutus
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, muutos, kestävä kehitys, toimintakulttuurin kehittyminen oppilaitoksissa, kaupungeissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Elokuvat ja tapahtumajärjestäminen demokratiaoppimisen keinona sekä väylänä nuorten näkemyksille
Parasta on, kun demokratiakasvatus upotetaan luovaan ympäristöön ja nuoria kiinnostavaan vapaa-ajan toimintaan. Osaavien ohjaajien ja elokuva-alan ammattilaisten tuella nuoret harjoittelivat tapahtuma- tai elokuvatuotantoprosessien aikana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarvittavia perustaitoja, kuten yhteistä päätöksentekoa, argumentointia, neuvottelua ja kompromisseja, mutta myös luovuutta. Lopputuloksena saattoi olla disko, esitys tai joskus elokuva, jonka kautta nuoret myös saattoivat välittää viestin itselleen merkityksellisistä asioista myös muille.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Svenska Österbottens Ungdomsförbund (Demokratidisco), Skärgårdsungdomarnas intresseorganisation SKUNK (Demokrati med film i skärgården)
Rahoittaja: Demokratidiscon rahoIttaja oli Svenska kulturfonden. Demokrati med film i skärgården –hankkeen rahoittajia olivat Svenska kulturfonden, Leader Åland/Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling.
Toteutusaika: Demokratidisco: 2016–2018, Demokrati med film i skärgården: 2020–2022.
Kohderyhmä: Demokratidisco-hankkeessa eri kieliryhmiä edustavat lapset ja nuoret yhdessä (10–13 v.), Demokrati med film i skärgården -hankkeessa demografisesti haastavalla alueella asuvat nuoret (+13 v).
Menetelmät: Ohjatut demokratiaa sisältävät/käsittelevät työpajat. Demokrati med film i skärgården -työpajoissa lisäksi tietoa digitaalisesta mediasta ja elokuvista vaikuttamiskanavina. Oman tapahtuman (Demokratidisco) tai lyhytelokuvan (Demokrati med film i skärgården) tuottaminen.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, informaali oppiminen, kiinnostuksen herättäminen demokratiaa ja vaikuttamista kohtaan, kompetenssit, osallisuuden kokemus
Kehutuoli ja vahvuuskortit helpottavat hyvän palautteen antamista
Luokassa oleva kehutuoli tai esimerkiksi vahvuuskortit helpottavat hyvän palautteen kertomista oppilaalle ja oppilailta oppilaalle. Positiivisen pedagogiikan ajattelutapaan nojautuvassa ajattelussa uskotaan, että minäkäsitys, tunne- ja turvataidot sekä kiinnostus muihin ja yhteisiin asioihin syntyy arvostuksen kautta. Ihmisarvo ja demokratiakasvatus ovat kaiken pohjana. Niistä ammennetaan se, millaisia olemme ihmisinä toisille, koulussakin.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulun kaupunki, Myllyojan koulu
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Opetushallituksen eri aikoina toteutetut hankkeet, joissa tutorointia ja mentorointia henkilöstölle. Yhteistyö erilaisten järjestöjen kanssa sekä materiaalien hyödyntäminen.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset ja koulun henkilökunta
Menetelmät: Positiivisen näkeminen, arvostuksen osoittaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin kehittyminen
Näkymättömän oikeudet eivät toteudu eikä ääni kuulu: valinnaisaineiden tarjottimelle tarvitaan nuoren positiiviset ryhmätunteet ja -taidot eloon herättävä Utopia-leiri
Koulun suunnitelmissa on toteuttaa valinnaisaineena eri-ikäisille oppilaille suunnattu vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa kartuttava ryhmätoiminta ja siihen liittyvä leiri. Se kuuluu rehtorin mielestä ilman muuta koulun tehtäviin. Kaiken perusta on tulla nähdyksi, nauttia arvostusta itsenään, kuulua porukkaan ja päästä ottamaan vastuuta muista.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Ruusuvuoren koulu, Vantaa. Transformer 2030 -koulutuksen (Fingo/Opetushallitus) antama innostus.
Kohderyhmä: Valinnaisaineryhmään kutsuttavat eri-ikäiset nuoret
Menetelmät: Nuorten näkeminen ja arvostaminen, vertaisuuden tukeminen, ryhmä- ja leiritoiminta
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Arvostetuksi kasvaminen, itsetunto, sosiaaliset taidot, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys, kurssikokonaisuus levitettäväksi myös muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, toimintakulttuurin kehittyminen koulussa ja yhteiskunnassa.
Radikaali toivo -valinnaisainepaketti mahdollistaa planetaarista sivistystä
Ilmastotoimijuutta ei kannata “istuuttaa pulpeteissa”. Opetussuunnitelma mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Toteutumaan koko koulun leveydeltä sen voivat saada vain opettajat. Viisitoista opettajaa pyörittää yhdessä suunnitellen ilmastoteeman, planetaarisen sivistyksen ja opetussuunnitelman arvoperustan ympärille rakennettua Radikaali toivo -valinnaisainepakettia. Valinnainen koskettaa jokaista oppilasta. Tarjontaa on jokaiseen makuun e-sportista alkaen. Toiminta pystytettiin kerralla kymmeneksi vuodeksi, jotta asioita ehtii kehittää ja niihin ehtii perehtyä. Syklin hidastumisen ansiosta hyödyntämisen paikkoja löytyy enenevässä määrin myös muiden tahojen tuottamille opetusmateriaaleille.
Lue lisää Radikaali toivo -valinnaisainepaketista
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus, Ruusuvuori itse puhuu planetaarisesta sivistyksestä
Toteuttaja: Ruusuvuoren koulun Radikaali toivo -valinnaisainepaketin opettajat, Ruusuvuoren koulu, Vantaan kaupunki
Rahoittajat: Ruusuvuoren koulu, Vantaan kaupunki, ja satunnaisesti muut toimijat
Toteutusaika: Suunnittelutyö 2019, toteutus 2020 alkaen, kesto vähintään kymmenen vuotta
Kohderyhmä: 8–9. luokkien oppilaat
Menetelmät: Toiminnallinen ilmastokasvatus monipuolisen valinnaisainepaketin avulla, nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, toimintakulttuurin kehittäminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, toimintakulttuurin muutos koulussa ja yhteiskunnassa, ilmastonsuojelu
Ruusuvuoren koulun Korso valittaa -kurssilla ryhmä tietää tehtävänsä
Korso valittaa -ryhmäläiset ehdottavat itse virheet maailmasta, jotka haluavat Korsosta käsin korjata.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Vantaan kaupunki, Ruusuvuoren koulu
Rahoittajat: Ruusuvuoren koulu, Vantaan kaupunki, ja satunnaisesti muut toimijat
Toteutusaika: Alkaen vuodesta 2018, toiminta on jatkuvaa
Kohderyhmä: Kuka tahansa koulun oppilas voi osallistua tempauksiin ja kampanjoihin ja lisäksi ryhmään voi osallistua kerhotoimintana kuutosluokalta alkaen- 8–9. luokan oppilaat voivat valita toiminnan myös kurssimuotoisena osana Radikaali toivo -valinnaisainepakettia.
Menetelmät: Vaikuttaminen, tempaukset, kampanjat, keskustelut
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Toimijuus, vaikuttaminen, yhteiskunnallinen muutos
Oppilaitokset vaikuttamisen areenana kaupunkien ja maakuntien suunnittelussa
Suomen ympäristökeskuksen Urgent-hankkeessa tutkitaan, miten kestävän kehityksen kasvatus kouluissa voisi liittyä nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen yhteiskunnassa laajemmin. Tutkimuksessa on mukana Kouvolassa yhden peruskoulun kaikki 8-luokkalaiset. Helsingissä tutkimukseen osallistuvat ovat uuden lukio-opintoihin liitetyn valinnaisainemahdollisuuden, kestävyyttä käsittelevän kurssin opiskelijoita. Kummallekin ryhmälle oli mietitty yhdessä suunnittelijoiden kanssa vaikuttamisen kohteet. Kouvolassa se on maakuntaohjelman valmistelu ja Helsingissä kaupunkisuunnittelu osallistuvan budjetoinnin tarjoamassa kehyksessä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus, peruskoulu Kouvolassa, lukio Helsingissä
Rahoittajat: Suomen Akatemia, oppilaitokset
Toteutusaika: 9/2019–8/2023
Kohderyhmä: Yläkoululaiset, lukiolaiset, yläkoulujen ja lukioiden opettajat ja rehtorit, kaupunki- ja aluesuunnittelijat
Menetelmät: Nuorten näkeminen ja arvostaminen, tiedon tuottaminen yhdessä, dialogi, ryhmätoiminta
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, kestävä kehitys, kurssikokonaisuus levitettäväksi myös muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, toimintakulttuurin muutos koulussa, kaupungissa, aluetasolla maakunnissa ja yhteiskunnassa.
Saamelaisnuorten kuulemistilaisuus kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelussa
Metsähallitus järjesti etäyhteyksin kuulemistilaisuuden, johon kutsuttiin kaikki saamelaisten kotiseutualueen 8. luokkalaiset. Tilaisuudessa nuorille kerrottiin luonnonvarasuunnittelusta ja Metsähallituksen alueella työskentelevät maankäytön asiantuntijat kertoivat työstään ja sen kytkeytymisestä luonnonvarasuunnitteluun. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto oli mukana suunnittelutyössä ja sillä oli puheenvuoro itse tilaisuudessa. Puheenvuorossa kerrottiin luonnonvarasuunnittelun vaikutuksista saamelaiselle kulttuurille. Suunnittelussa mukana oleminen, materiaalien läpikäyminen ja niistä palautteen antaminen loi mahdollisuuden rakentaa vuorovaikutusta siten, että nuorille tarjoutui todellinen vaikuttamismahdollisuus. Kuulemistilaisuudessa nuorilla oli mahdollisuus kertoa omista luonnonvarojen käyttöön liittyvistä havainnoistaan, toiveistaan ja siihen liittyvistä uhista sekä tuoda omaa asiantuntemustaan mukaan suunnitteluun.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Metsähallitus
Toteutusaika: 12/2020
Rahoittaja: Metsähallitus
Kohderyhmä: Kaikki saamelaisten kotiseutualueen 8. luokkalaiset
Menetelmät: Etätyöpaja. Oppilaat tekivät harjoituksia itsenäisesti puhelimella Mentimeter-ohjelmalla. Nuorilta kysyttiin Mentimeter-sovelluksen avulla, millaisiksi he kokevat maankäyttöön liittyvät vaikuttamismahdollisuutensa, mikä heille on luonnonvarojen käytön suunnitellussa tärkeää ja mitkä ovat asioita, joiden pitäisi muuttua. Tulokset esiteltiin yhteisesti.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Toiminta, vaikuttaminen, osallisuus, dialogin lisääminen, arvostetuksi kasvaminen
Unesco-verkosto toi kouluihin Toivon Agendan
”Nytkö meillä on sitä normaalia koulua, oispa koko viikko ollut Toivon Agendaa!”
Unesco-koulut käsittelevät YK:n toimintaan liittyviä teemoja, kuten lapsen oikeuksia, opetuksessa säännöllisesti. Verkossa toteutettu YK:n Agenda 2030 -tavoitteisiin kekseliäästi kiinnittyvä Toivon Agenda ja luetaan -tapahtuma teki monipuolisuudellaan kuitenkin jopa erityisen vaikutuksen (ks. @Kellon_unesco; supervoimia.fi). Verkkototeutuksen ansiosta osallistumaan pääsi aiempaa useampi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Unesco-koulujen verkostoyhteistyötä rahoittaa Opetushallitus. Toivon Agenda -tapahtuman rahoittivat ja toteuttivat Oulun kaupunki, Unesco-koulujen verkosto sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Toteutusaika: Jatkuvasti käynnissä
Kohderyhmä: Oulun Kellossa mukana ovat 1–9. luokkien oppilaat. Toivon agenda ja luetaan -tapahtumassa mukana olivat myös päiväkodit, lukiot sekä opetus- ja kasvatusalan että kirjastoalan ammattilaiset Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.
Menetelmät: Teemapäivät, kampanjat, tapahtumat. Verkostossa lisäksi tavoitteena Agenda 2030 toteutumista tukevien oppimisprojektien mallintaminen sopiviksi eri kouluasteille sekä myös varhaiskasvatukseen. Syksyllä 2021 Kellossa alkaa uutuutena Unesco-valinnaisaine viidesluokkalaisille.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys, toimintakulttuurin muutos koulussa ja yhteiskunnassa
Yhdenvertaisuus- ja opetussuunnitelmassa näkyy lasten ja nuorten tasoinen ajattelua
Ihmisoikeudet, kaupunkistrategian arvot kuten reiluus, sekä velvoitteet paikallisen yhdenvertaisuussuunnitelman ja opetussuunnitelman tekemiseen voivat hedelmällisellä tavalla olla saman asian eri puolia ja parhaimmillaan yhdistettynä koululla samaan asiakirjaan. Vaikeitakin asioita voi käsitellä oppilaiden kanssa termejä avaavien videoklippien avulla, joita kaupunki jakaa koulujen avuksi aktiivisesti. Oppilaiden ajatukset näkyvät eivätkä asiat – ihmisoikeudet, reiluus, yhdenvertaisuus ja opetus – ilman heitä myöskään toteutuisi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulun kaupunki, Myllyojan koulu
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Opetushallituksen hankkeet eri aikoina, joissa tutorointia ja mentorointia henkilöstölle. Kaupunki tarjoaa strategiapohjaa, koulutusta sekä toiminnallisia resursseja, kuten videoklippejä yhdenvertaisuuteen liittyvien termien käsittelyyn oppilaiden kanssa.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset
Menetelmät: Ihmisoikeuksien, opetussuunnitelman, yhdenvertaisuussuunnitelman ja kaupunkistrategian sisältöjen huomiointi kaikessa koulun toiminnassa yhteistyössä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin muutos. Oppilaiden ja henkilökunnan osallistuminen opetuksen, kaupungin ja koulun tavoitteisiin sitoutuvaan toimintaan ja toisaalta näihin sisältöihin vaikuttaminen jatkossa.
Päämäärätietoista ja tavoitteellista oppilaskuntatoimintaa
”Demokratia on monisyistä, sitä elämme.” Oppilaskuntatoiminta on päämäärätietoista ja tavoitteellista kaikilla tasoilla. Se on arjen asioiden toiminnallista suunnittelua joka luokassa, mutta myös oppilaskunnan hallituksen toteuttamaa aktiivista toimintaa ja edunvalvontaa: ulkoliikuntapaikan kehittämistä, tapahtumien suunnittelua, kuten lemmikkipäivä, erilaisten vaalien järjestämistä sekä kytköksiä
On lisäksi tärkeää, että tarjolla on monenlaisia rooleja, kuten tukioppilas, liikuntatutor, välkkäri ja kirjastoagentti. Toimintaa tehdään näkyväksi viestinnällä. Silloin kaikki tietävät, kuka asioita hoitaa ja miten ne etenevät.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulussa esimerkiksi Myllyojan ja Kellon koulut
Rahoittaja: Koulun omaa toimintaa. Kaupunki tarjoaa koulutusta, toiminnallisia resursseja kuten alueellisen lasten ja nuorten osallisuusryhmän sekä 10 000 € jaettavaksi kaupunkikokouksessa.
Toteutusaika: Jatkuva toteutus
Kohderyhmä: Peruskoululaiset
Menetelmät: Demokratiakasvatuksen näkökulman huomioiminen koulun kaikessa toiminnassa yhteistyössä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toiminta, toimintakulttuurin kehittyminen koulussa, alueellisesti ja kaupungin tasolla.
Päättäjät ja virkamiehet jalkautuvat kysymään näkökulmia valmistelussa oleviin asioihin
Nuoret, kunnat ja maakunnat, jatkossa toivottavasti myös hyvinvointialueet, nuorisotyö ja oppilaitosten henkilökunta järjestävät yhdessä teemapäivän, jossa tutustutaan vaikuttamiskanaviin mutta myös vaikutetaan oikea-aikaisesti päätöksenteon alla oleviin asioihin.
Lue, kuinka Tampereella päätöksenteon alla olevaan strategiaan vaikutetaan
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Vaikuta!-teemapäiviä on järjestetty 62 kertaa 20 kunnassa / Nuorten Suomi
Rahoittajat: Tapahtumakonseptia on kehitetty sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Erasmus+ -rahoituksella. Yhteistyötahona mm. Keski-Suomen liitto.
Toteutusaika: Jatkuvaa vuodesta 2018
Kohderyhmä: Peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset
Menetelmät: Teemapäivän sisältöjen pelillistäminen, nuorten ja päättäjien välinen yhteissuunnittelu, palautteiden saaminen välittömästi, teemapäivien järjestäjäkoulutus
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, muutos, kestävä kehitys, toimintakulttuurin kehittyminen oppilaitoksissa, kaupungeissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Elokuvat ja tapahtumajärjestäminen demokratiaoppimisen keinona sekä väylänä nuorten näkemyksille
Parasta on, kun demokratiakasvatus upotetaan luovaan ympäristöön ja nuoria kiinnostavaan vapaa-ajan toimintaan. Osaavien ohjaajien ja elokuva-alan ammattilaisten tuella nuoret harjoittelivat tapahtuma- tai elokuvatuotantoprosessien aikana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tarvittavia perustaitoja, kuten yhteistä päätöksentekoa, argumentointia, neuvottelua ja kompromisseja, mutta myös luovuutta. Lopputuloksena saattoi olla disko, esitys tai joskus elokuva, jonka kautta nuoret myös saattoivat välittää viestin itselleen merkityksellisistä asioista myös muille.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Svenska Österbottens Ungdomsförbund (Demokratidisco), Skärgårdsungdomarnas intresseorganisation SKUNK (Demokrati med film i skärgården)
Rahoittaja: Demokratidiscon rahottaja oli Svenska kulturfonden. Demokrati med film i skärgården –hankkeen rahoittajia olivat Svenska kulturfonden, Leader Åland/Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling.
Toteutusaika: Demokratidisco: 2016–2018, Demokrati med film i skärgården: 2020–2022.
Kohderyhmä: Demokratidisco-hankkeessa eri kieliryhmiä edustavat lapset ja nuoret yhdessä (10–13 v.), Demokrati med film i skärgården -hankkeessa demografisesti haastavalla alueella asuvat nuoret (+13 v).
Menetelmät: Ohjatut demokratiaa sisältävät/käsittelevät työpajat. Demokrati med film i skärgården -työpajoissa lisäksi tietoa digitaalisesta mediasta ja elokuvista vaikuttamiskanavina. Oman tapahtuman (Demokratidisco) tai lyhytelokuvan (Demokrati med film i skärgården) tuottaminen.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, informaali oppiminen, kiinnostuksen herättäminen demokratiaa ja vaikuttamista kohtaan, kompetenssit, osallisuuden kokemus
Polku kirjatiedosta omakohtaiseen kokemiseen. Nuorten parlamentissa nuoret määrittelevät, mistä puhutaan ja ministerit vastaavat
Nuorten parlamenttikerhojen järjestämistä voi hyödyntää demokratiataitojen opetuksessa hyvinkin laajalle oppilasjoukolle. Kerhot tapaavat kansanedustajia ja ministereitä verkossa ja omilla paikkakunnillaan. Joka toinen vuosi kokoonnutaan eduskunnan erikoisistunnossa käsittelemään nuoria kiinnostavia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajia: Esimerkiksi Turengin yhteiskoulu, Janakkala ja Hetan peruskoulu, Enontekiö. Vuonna 2021 mukana oli 159 koulua. Nuorten parlamentin toimintamalli: Opinkirjo ja eduskunta.
Rahoittaja: Koulujen omaa toimintaa. Opinkirjoa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Myös eduskunta rahoittaa Nuorten parlamenttia.
Toteutusaika: Jatkuvaa
Kohderyhmä: Peruskoulun yläluokkien oppilaat
Menetelmät: Koulutunneilla, parlamenttikerhoissa ja oppilaskunnissa toteutetut harjoitukset kuten valiokuntatyöskentelyn simulointi, täysistunto eduskunnassa joka toinen vuosi, kansanedustajatapaamiset sekä nuorten osallistuminen tapahtumien valmisteluun
Lue lisää toteutetuista harjoituksista
Lue lisää valiokuntatyöskentelyn simuloinnista
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, taidot, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus
Nuorten maahan muuttaneiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista
Muuttajat!-hankkeen tavoitteena on lisätä maahan muuttaneiden tietoisuutta vaikuttamismahdollisuuksista yhteiskunnassa sekä rohkaista ja innostaa heitä vaikuttamaan. Erilaiset yhteistyötahot kuten oppilaitokset ja järjestöt voivat tilata Muuttajat!-koulutusta toiminnassaan mukana oleville nuorille. Nuoret toimijat -koulutusohjelmaan ja Tyttöryhmään nuoret voivat hakeutua itse. Jälkimmäisissä nuorista rakentuu ryhmä, joka yhdessä hakee kokemuksia vaikuttamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä herättelee myös muita ajattelemaan asioita useasta näkökulmasta. Ryhmiä fasilitoi joukko nuoria aikuisia vapaaehtoisia.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Plan International Suomi
Rahoittaja: STEA
Toteutusaika: 2015–
Kohderyhmä: 15–29-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella
Menetelmät: Koulutus, koulutusmateriaalien tuottaminen, nuorten ryhmäprosessin mahdollistaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, kotoutuminen
Nuorten vahvuudet ja rauha näkyväksi
Pedagogiaa ja mediaa yhdistävä yhteisömenetelmä Gutsy Go osallistaa kokonaiset yläkoululaisten ikäluokat luomaan konkreettisia rauhaa ja luottamusta vahvistavia ratkaisuja omien yhteisöjensä ihmisten tarpeisiin. Teot kuvataan ja julkaistaan ensi-illoissa ja sosiaalisessa mediassa inspiraatioksi koko yhteisölle. Toimiessaan yhdessä muiden hyväksi myös nuorten oma hyvinvointi lisääntyy. Nuoret saavat näkyvän ja merkityksellisen kokemuksen osallisuudesta, vaikuttamisesta, yhteistyön voimasta ja omista vahvuuksistaan.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Gutsy Go ry yhdessä kaupunkien nuoriso- ja opetustoimien kanssa. Mm. Sipoo, jossa yläkoulut edistävät rauhaa kolmen vuoden ajan Gutsy Go -metodin avulla. (ks. Sipoon ratkaisuja Possuterapiaa ja Kiusaamiskoe). Mukana ollut jo 30 yläkoulua eri puolilta Suomea ja Virosta.
Lue lisää Possuterapiasta ja Kiusaamiskokeesta
Rahoittajat: Useita säätiöt, mm. Jenny ja Antti Wihurin rahasto, sekä Saastamoisen säätiö, yrityksiä, kaupunkeja, eduskunta ja ministeriöitä.
Toteutusaika: Jatkuvaa vuodesta 2017
Kohderyhmä: Pääkohderyhmä yläkoululaiset nuoret ja heidän kanssaan toimivat aikuiset. Nuorten toteuttamat rauhanratkaisut koskettavat kaikenikäisiä. Teoista kuvatut videot ovat kaikkien luokka-asteiden hyödynnettävissä.
Menetelmät: Koko ikäluokan osallistavat toimintaviikot yläkoululaisille - nuoret ideoivat, toteuttavat ja kuvaavat rauhaa vahvistavat ratkaisunsa, ratkaisuista kertovat videot tekevät toiminnan ja nuorten potentiaalin näkyväksi ensi-illoissa ja mediassa, opettajien ja nuorten kanssa toimivien aikuisten valmentajakoulutukset antavat työkalut menetelmän toteuttamiseen ja nuorten kohtaamiseen, Duodecimin vaikuttavuustutkimus (Arhnberg ym. 2021) tutkii menetelmän vaikutusta nuorten osallisuuteen, itsetuntoon ja positiiviseen mielenterveyteen
Katso nuorten ratkaisuista kertovia videoita
Tutustu Duodecimin vaikuttavuustutkimukseen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Rauha, osallisuus, motivaatio, toiminta, hyvinvointi, vaikuttaminen, muutos, kestävä kehitys, toimintakulttuurin muutos koulussa, kaupungissa ja yhteiskunnassa
Oppilaitokset vaikuttamisen areenana kaupunkien ja maakuntien suunnittelussa
Suomen ympäristökeskuksen Urgent-hankkeessa tutkitaan, miten kestävän kehityksen kasvatus kouluissa voisi liittyä nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen yhteiskunnassa laajemmin. Tutkimuksessa on mukana Kouvolassa yhden peruskoulun kaikki 8-luokkalaiset. Helsingissä tutkimukseen osallistuvat ovat uuden lukio-opintoihin liitetyn valinnaisainemahdollisuuden, kestävyyttä käsittelevän kurssin opiskelijoita. Kummallekin ryhmälle oli mietitty yhdessä suunnittelijoiden kanssa vaikuttamisen kohteet. Kouvolassa se on maakuntaohjelman valmistelu ja Helsingissä kaupunkisuunnittelu osallistuvan budjetoinnin tarjoamassa kehyksessä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus, peruskoulu Kouvolassa, lukio Helsingissä
Rahoittajat: Suomen Akatemia, oppilaitokset
Toteutusaika: 9/2019–8/2023
Kohderyhmä: Yläkoululaiset, lukiolaiset, yläkoulujen ja lukioiden opettajat ja rehtorit, kaupunki- ja aluesuunnittelijat
Menetelmät: Nuorten näkeminen ja arvostaminen, tiedon tuottaminen yhdessä, dialogi, ryhmätoiminta
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, kestävä kehitys, kurssikokonaisuus levitettäväksi myös muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, toimintakulttuurin muutos koulussa, kaupungissa, aluetasolla maakunnissa ja yhteiskunnassa.
Saamelaisnuorten kuulemistilaisuus kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelussa
Metsähallitus järjesti etäyhteyksin kuulemistilaisuuden, johon kutsuttiin kaikki saamelaisten kotiseutualueen 8. luokkalaiset. Tilaisuudessa nuorille kerrottiin luonnonvarasuunnittelusta ja Metsähallituksen alueella työskentelevät maankäytön asiantuntijat kertoivat työstään ja sen kytkeytymisestä luonnonvarasuunnitteluun. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto oli mukana suunnittelutyössä ja sillä oli puheenvuoro itse tilaisuudessa. Puheenvuorossa kerrottiin luonnonvarasuunnittelun vaikutuksista saamelaiselle kulttuurille. Suunnittelussa mukana oleminen, materiaalien läpikäyminen ja niistä palautteen antaminen loi mahdollisuuden rakentaa vuorovaikutusta siten, että nuorille tarjoutui todellinen vaikuttamismahdollisuus. Kuulemistilaisuudessa nuorilla oli mahdollisuus kertoa omista luonnonvarojen käyttöön liittyvistä havainnoistaan, toiveistaan ja siihen liittyvistä uhista sekä tuoda omaa asiantuntemustaan mukaan suunnitteluun.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Metsähallitus
Toteutusaika: 12/2020
Rahoittaja: Metsähallitus
Kohderyhmä: Kaikki saamelaisten kotiseutualueen 8. luokkalaiset
Menetelmät: Etätyöpaja. Oppilaat tekivät harjoituksia itsenäisesti puhelimella Mentimeter-ohjelmalla. Nuorilta kysyttiin Mentimeter-sovelluksen avulla, millaisiksi he kokevat maankäyttöön liittyvät vaikuttamismahdollisuutensa, mikä heille on luonnonvarojen käytön suunnitellussa tärkeää ja mitkä ovat asioita, joiden pitäisi muuttua. Tulokset esiteltiin yhteisesti.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Toiminta, vaikuttaminen, osallisuus, dialogin lisääminen, arvostetuksi kasvaminen
Unesco-verkosto toi kouluihin Toivon Agendan
”Nytkö meillä on sitä normaalia koulua, oispa koko viikko ollut Toivon Agendaa!”
Unesco-koulut käsittelevät YK:n toimintaan liittyviä teemoja, kuten lapsen oikeuksia, opetuksessa säännöllisesti. Verkossa toteutettu YK:n Agenda 2030 -tavoitteisiin kekseliäästi kiinnittyvä Toivon Agenda ja luetaan -tapahtuma teki monipuolisuudellaan kuitenkin jopa erityisen vaikutuksen (ks. @Kellon_unesco; supervoimia.fi). Verkkototeutuksen ansiosta osallistumaan pääsi aiempaa useampi.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Unesco-koulujen verkostoyhteistyötä rahoittaa Opetushallitus. Toivon Agenda -tapahtuman rahoittivat ja toteuttivat Oulun kaupunki, Unesco-koulujen verkosto sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Toteutusaika: Jatkuvasti käynnissä
Kohderyhmä: Oulun Kellossa mukana ovat 1–9. luokkien oppilaat. Toivon agenda ja luetaan -tapahtumassa mukana olivat myös päiväkodit, lukiot sekä opetus- ja kasvatusalan että kirjastoalan ammattilaiset Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista.
Menetelmät: Teemapäivät, kampanjat, tapahtumat. Verkostossa lisäksi tavoitteena Agenda 2030 toteutumista tukevien oppimisprojektien mallintaminen sopiviksi eri kouluasteille sekä myös varhaiskasvatukseen. Syksyllä 2021 Kellossa alkaa uutuutena Unesco-valinnaisaine viidesluokkalaisille.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, hyvinvointi, kestävä kehitys, toimintakulttuurin muutos koulussa ja yhteiskunnassa
Opiskelijakunnan eli kaikkien opiskelijoiden yhteinen yleiskokous
Opiskelijakunnan yleiskokouksissa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Äänestetään hallituksen jäsenistä ja käsitellään opiskelijakunnalta tulleita aloitteita. Kokoukset, tiedottaminen, järjestäminen ja asioiden eteenpäin vieminen toteutetaan vastuullisesti. Opiskelijakunnan hallituksella on kanavia viedä asioita eteenpäin. On tärkeää, että koko oppilaitosyhteisö ottaa opiskelijakunnan toiminnan ja yleiskokoukset tosissaan.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Esimerkiksi Puolalanmäen lukio, Turku
Rahoittaja: Oppilaitoksen omaa toimintaa
Kohderyhmä: Opiskelijat
Menetelmät: Opiskelijakunnan toiminnasta tiedottaminen esimerkiksi ryhmäytymisissä, edunvalvontaa, satsausta virkistäytymiseen ja hyvinvointiin, hyvin järjestetyt kokoukset
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toiminta, toimintakulttuurin kehittyminen oppilaitoksessa
Opiskelijaraatitoiminta jalkautuu jokaisen ulottuville ryhmäohjaajien tunneilla
Opiskelijaryhmissä arvioidaan oppilaitoksen toimintakäytänteitä muun muassa hyvinvointiin ja opiskelijahuoltoon liittyen. Ryhmät lähettävät edustajansa ja arvionsa eri ryhmien yhteisiin raatipäiviin, josta asiat etenevät hyvinvointiryhmiin, joissa on myös opiskelijoiden edustus. Pyrkimys on saada opiskelijaraati-toimintamalli käyttöön kaikilla kampuksilla ja toimipisteissä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia/ammatillinen koulutus.
Rahoittaja: Oppilaitoksen omaa toimintaa osana Opetushallituksen Oikeus osata -ohjelmaa ja Osallistu ja voi hyvin -verkostohanketta, yhteistyökumppanina muun muassa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry.
Toteutusaika: Jatkuvaa, kehitystyötä 2020–2022
Kohderyhmä: Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat ja henkilökunta
Menetelmät: Mahdollisuus osallistua arvioitavien teemojen valintaan. Opiskelijoiden toteuttama arviointi omissa opiskelijaryhmissään ja päätöksenteko eteenpäin vietävistä asioista (vrt. kokoukset tarinoissa 4 ja 9). Ryhmän edustajan osallistuminen opiskelijaraatiin, josta asiat viedään eteenpäin hyvinvointiryhmälle ja sieltä jälleen eteenpäin.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin muutos oppilaitoksessa ja niiden päätöksenteossa
Yhteiskunnallisen toiminnan opinnollistaminen
Opiskelijayhdistys- ja tutortoiminnasta saa opintosuorituksen, ei valitusta ja poissaolomerkintää.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, ammatillinen koulutus
Toteutusaika: 2019–
Menetelmät: Opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisen toiminnan merkityksestä nuorelle, yhteisöille ja yhteiskunnalle, opitun tunnistamisen kehittäminen. Yhteistyö SAKKI ry:n kanssa opiskelijoiden kouluttamisessa opiskelijayhdistystoimintaan sekä oppilaitoksen osallistavan toimintakulttuurin kehittämisessä.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, vaikuttaminen, hyvinvointi, vertaistoiminnan arvostus, toimintakulttuurin muutos oppilaitoksessa ja yhteiskunnassa
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ei pääty suunnitelman valmistumiseen
Kaikki, mikä liittyy oppilaitoksen ja koulutuskuntayhtymän toiminnassa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, käytiin läpi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinnassa. Lisäksi kaikki opiskelijoiden palautteet käytiin läpi kahden vuoden ajalta. Suunnitelman valmistuminen on vasta alku jatkuvalle toimeenpanolle ja toiminnan tarkkailulle.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johto, henkilökunta, opiskelijat, hyvinvointiryhmät, opiskelijakunnat ja -yhdistykset.
Rahoittajat ja sparraajat: Koulutuskuntayhtymä osana Opetushallituksen Oikeus osata -ohjelman Pitävää ohjausta -hanketta ja tukena myös OPH:n ja JAMK:n Potentiaali-hanke.
Toteutusaika: 2020–
Menetelmät: Olemassa olevien suunnitelmien ja saadun palautteen analyysi, ennakkotehtäviä, työpajoja, henkilöstön verkkokurssi, fokusointi, suunnitelman kirjoittaminen, kommentointikierrokset, kokoaikainen viestintä ja toimeenpano.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, vaikuttaminen, hyvinvointi, yhteinen kasvu toimintakulttuurin muutokseen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteisö
Politiikkaviikko vuoden kohokohtana EPAS-toiminnassa
European Parliament Ambassador School (EPAS) -toiminnassa reagoidaan nuoria kiinnostaviin poliittisiin tapahtumiin kuten vaaleihin Suomessa ja maailmalla. Keskusteluyhteys toimii erinomaisesti esimerkiksi europarlamentaarikkojen kanssa. Politiikkaviikon materiaaleja muokataan omaan käyttöön sopivaksi. Viikon aikana opiskelijat toteuttavat esim. järjestöjen torin. Ovet ovat auki kansalaisvaikuttajille, poliitikoille ja poliittisista asioista kiinnostumiselle.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Esimerkiksi Schildtin lukio, Jyväskylä. Taustatukena Euroopan parlamentin Suomen toimisto ja Historian ja yhteiskuntaopettajien liitto. Politiikkaviikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, jota rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö ja oikeusministeriö.
Tutustu Schildtin lukion omiin EPAS-sivuihin
Lue tarkemmin EPAS-toiminnasta
Toteutusaika: 2018–
Kohderyhmä: Lukiolaiset
Menetelmät: EPAS-ryhmän toiminta, politiikkaan liittyvien asioiden esillä pitäminen. Osallistuminen on mahdollista osana opintoja (kurssimerkintä), harrastuksena, vaikuttajana, vapaaehtoisena tai tapahtumissa kävijänä.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, taidot, motivaatio, yhteisöllisyys, mahdollisuudet, toiminta, vaikuttaminen, nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu
Nuorten maahan muuttaneiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista
Muuttajat!-hankkeen tavoitteena on lisätä maahan muuttaneiden tietoisuutta vaikuttamismahdollisuuksista yhteiskunnassa sekä rohkaista ja innostaa heitä vaikuttamaan. Erilaiset yhteistyötahot kuten oppilaitokset ja järjestöt voivat tilata Muuttajat!-koulutusta toiminnassaan mukana oleville nuorille. Nuoret toimijat -koulutusohjelmaan ja Tyttöryhmään nuoret voivat hakeutua itse. Jälkimmäisissä nuorista rakentuu ryhmä, joka yhdessä hakee kokemuksia vaikuttamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä herättelee myös muita ajattelemaan asioita useasta näkökulmasta. Ryhmiä fasilitoi joukko nuoria aikuisia vapaaehtoisia.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Plan International Suomi
Rahoittaja: STEA
Toteutusaika: 2015–
Kohderyhmä: 15–29-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella
Menetelmät: Koulutus, koulutusmateriaalien tuottaminen, nuorten ryhmäprosessin mahdollistaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, kotoutuminen
Päättäjät ja virkamiehet jalkautuvat kysymään näkökulmia valmistelussa oleviin asioihin
Nuoret, kunnat ja maakunnat, jatkossa toivottavasti myös hyvinvointialueet, nuorisotyö ja oppilaitosten henkilökunta järjestävät yhdessä teemapäivän, jossa tutustutaan vaikuttamiskanaviin mutta myös vaikutetaan oikea-aikaisesti päätöksenteon alla oleviin asioihin.
Lue, kuinka Tampereella päätöksenteon alla olevaan strategiaan vaikutetaan
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Vaikuta!-teemapäiviä on järjestetty 62 kertaa 20 kunnassa / Nuorten Suomi
Rahoittajat: Tapahtumakonseptia on kehitetty sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston että Erasmus+ -rahoituksella. Yhteistyötahona mm. Keski-Suomen liitto.
Toteutusaika: Jatkuvaa vuodesta 2018
Kohderyhmä: Peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset
Menetelmät: Teemapäivän sisältöjen pelillistäminen, nuorten ja päättäjien välinen yhteissuunnittelu, palautteiden saaminen välittömästi, teemapäivien järjestäjäkoulutus
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, muutos, kestävä kehitys, toimintakulttuurin kehittyminen oppilaitoksissa, kaupungeissa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Opiskelijaraatitoiminta jalkautuu jokaisen ulottuville ryhmäohjaajien tunneilla
Opiskelijaryhmissä arvioidaan oppilaitoksen toimintakäytänteitä muun muassa hyvinvointiin ja opiskelijahuoltoon liittyen. Ryhmät lähettävät edustajansa ja arvionsa eri ryhmien yhteisiin raatipäiviin, josta asiat etenevät hyvinvointiryhmiin, joissa on myös opiskelijoiden edustus. Pyrkimys on saada opiskelijaraati-toimintamalli käyttöön kaikilla kampuksilla ja toimipisteissä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia/ammatillinen koulutus.
Rahoittaja: Oppilaitoksen omaa toimintaa osana Opetushallituksen Oikeus osata -ohjelmaa ja Osallistu ja voi hyvin -verkostohanketta, yhteistyökumppanina muun muassa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry.
Toteutusaika: Jatkuvaa, kehitystyötä 2020–2022
Kohderyhmä: Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat ja henkilökunta
Menetelmät: Mahdollisuus osallistua arvioitavien teemojen valintaan. Opiskelijoiden toteuttama arviointi omissa opiskelijaryhmissään ja päätöksenteko eteenpäin vietävistä asioista (vrt. kokoukset tarinoissa 4 ja 9). Ryhmän edustajan osallistuminen opiskelijaraatiin, josta asiat viedään eteenpäin hyvinvointiryhmälle ja sieltä jälleen eteenpäin.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin muutos oppilaitoksessa ja niiden päätöksenteossa
Yhteiskunnallisen toiminnan opinnollistaminen
Opiskelijayhdistys- ja tutortoiminnasta saa opintosuorituksen, ei valitusta ja poissaolomerkintää.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, ammatillinen koulutus
Toteutusaika: 2019–
Menetelmät: Opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisen toiminnan merkityksestä nuorelle, yhteisöille ja yhteiskunnalle, opitun tunnistamisen kehittäminen. Yhteistyö SAKKI ry:n kanssa opiskelijoiden kouluttamisessa opiskelijayhdistystoimintaan sekä oppilaitoksen osallistavan toimintakulttuurin kehittämisessä.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, vaikuttaminen, hyvinvointi, vertaistoiminnan arvostus, toimintakulttuurin muutos oppilaitoksessa ja yhteiskunnassa
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö ei pääty suunnitelman valmistumiseen
Kaikki, mikä liittyy oppilaitoksen ja koulutuskuntayhtymän toiminnassa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, käytiin läpi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laadinnassa. Lisäksi kaikki opiskelijoiden palautteet käytiin läpi kahden vuoden ajalta. Suunnitelman valmistuminen on vasta alku jatkuvalle toimeenpanolle ja toiminnan tarkkailulle.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johto, henkilökunta, opiskelijat, hyvinvointiryhmät, opiskelijakunnat ja -yhdistykset.
Rahoittajat ja sparraajat: Koulutuskuntayhtymä osana Opetushallituksen Oikeus osata -ohjelman Pitävää ohjausta -hanketta ja tukena myös OPH:n ja JAMK:n Potentiaali-hanke.
Toteutusaika: 2020–
Menetelmät: Olemassa olevien suunnitelmien ja saadun palautteen analyysi, ennakkotehtäviä, työpajoja, henkilöstön verkkokurssi, fokusointi, suunnitelman kirjoittaminen, kommentointikierrokset, kokoaikainen viestintä ja toimeenpano.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, vaikuttaminen, hyvinvointi, yhteinen kasvu toimintakulttuurin muutokseen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteisö
Nuorten maahan muuttaneiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista
Muuttajat!-hankkeen tavoitteena on lisätä maahan muuttaneiden tietoisuutta vaikuttamismahdollisuuksista yhteiskunnassa sekä rohkaista ja innostaa heitä vaikuttamaan. Erilaiset yhteistyötahot kuten oppilaitokset ja järjestöt voivat tilata Muuttajat!-koulutusta toiminnassaan mukana oleville nuorille. Nuoret toimijat -koulutusohjelmaan ja Tyttöryhmään nuoret voivat hakeutua itse. Jälkimmäisissä nuorista rakentuu ryhmä, joka yhdessä hakee kokemuksia vaikuttamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä herättelee myös muita ajattelemaan asioita useasta näkökulmasta. Ryhmiä fasilitoi joukko nuoria aikuisia vapaaehtoisia.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Plan International Suomi
Rahoittaja: STEA
Toteutusaika: 2015–
Kohderyhmä: 15–29-vuotiaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella
Menetelmät: Koulutus, koulutusmateriaalien tuottaminen, nuorten ryhmäprosessin mahdollistaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, kotoutuminen
Tietoisuutta lisäämällä saamelaisnuoriin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan
Dihtosis-hankkeen tavoitteina on lisätä saamelaistietoa valtaväestön keskuudessa kouluissa ja oppilaitoksissa ja estää saamelaisnuoriin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta. Saamelaisnuoret toimivat kouluvierailijoina, jotka opettaja voi tilata luokalleen. Kouluvierailuilla saamelaisnuori kertoo teoriaa ja kokemuksia omasta kulttuuristaan sekä vetää luokalle toiminnallisia harjoituksia. Kantavana elementtinä hankkeessa on osallisuus: nuorilla on keskeinen rooli ja he ovat mukana kehittämässä hankkeen toimintoja, toteuttavat kouluvierailuja ja arvioivat toimintaa. Turvallisen tilan periaatteella pyritään takaamaan kaikille turvallinen oppimisympäristö. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevalla ennakkotehtävällä pyritään välttämään saamelaisen kouluvierailijan joutuminen kurjaan tilanteeseen. Toiminta on valtakunnallista.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Nuorten akatemia ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto
Toteutusaika: 2018–2021
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kohderyhmä: Peruskouluikäiset lapset ja nuoret, toinen aste, opettajat
Menetelmät: Turvallisen tilan periaatteet sekä
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, osallisuuden kokemus, saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen ehkäisy, dialogin lisääminen, arvostetuksi kasvaminen
Luokan tasolla päättäminen on koulun demokraattisen toiminnan ydin
Yksin istumaan joutuminen ruokalassa ei ole kivaa kenellekään, joten opettaja kutsui koolle luokan kokouksen sopivan toimintamallin löytämiseksi. Löytyi mieleinen ratkaisu, joka esti yksinjäämistä. Pulmien ratkaisujen lisäksi kokoukset mahdollistavat oppilaiden tärkeinä pitämien asioiden pääsemistä esille. Oppilaat nostivat graffitit osaksi sisustusta, josta opettaja nosti ne osaksi kuvaamataidon projekteja.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajia: Luokkakokouksia tai luokkavaltuustoja löytyy esimerkiksi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta ja Helsingin Montessori -koulusta. Varhaiskasvatuksessa lasten kokouksia pidetään muun muassa Lappeen päiväkodissa, Lappeenranta.
Rahoittaja: Toteutettu osana opettajan työtä. Niemen (ks. esim. Niemi 2007) tutkimus on toteutettu osana opettajan työtä. Suomen kulttuurirahasto tuki Opinkirjon hanketta, jossa tuotettiin julkaisu:
Toteutusaika: Jatkuvaa
Kohderyhmä: Sopii kaikenikäisille lapsille ja nuorille
Menetelmät: Arjen asioita johdetaan käsiteltäväksi kokouksessa, säännölliset kokoukset, vuorovaikutus- ja kokoustaitojen harjoittelu, kaikkien osallistumisen tukeminen yhteistoiminnallisilla menetelmillä, päätettyjen asioiden toteutumisen seuranta
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, toiminta, vaikuttaminen, toimintakulttuurin kehittyminen luokan toimintakulttuurissa
Osallistuva budjetointi tuo lapset ja nuoret päättämään kaupunkitason kokouksiin
Useassa kaupungissa ja sitä ennen kouluissa ja oppilaitoksissa, ovat lapset ja nuoret olleet päättämässä rahoituksen jakamisesta saapuneiden ehdotusten kesken. Pedagogisesti mietityissä prosesseissa pyritään turvaamaan mahdollisimman monen osallistumismahdollisuus sekä dialogitasoisen keskustelun syntyminen eri tasoilla, kuten luokissa, oppilaskunnan hallituksessa sekä keskusteluissa opettajien, rehtorin, nuorisovaltuutettujen ja päättäjien kanssa. Päätettyjen asioiden toteutumisen seuranta on tärkeää. Asioita myös toteutetaan lasten ja nuorten kanssa.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Esimerkiksi
Hämeenlinna
8.-luokkalaisten V-päivä ja nuorten huippukokous
Oulu
alueellisten osallisuusryhmien toiminta
Myllyojan ja Kellon koulut
Kohderyhmä: Kaupungista riippuen jokin ikäluokka tai lähes kaikenikäiset lapset ja nuoret
Menetelmät: Tietyn määrärahan määrittäminen lasten ja nuorten päätettäväksi osallistavan budjetoinnin periaatteella, ehdotus- tai aloiteprosessien käynnistäminen vuosittain luokista tai ryhmistä ylöspäin.
Paikallisen ihmisoikeustyön teemoja kohdennetaan tarpeen mukaan
”Ikävä läppä on kiusaamista. Se on eri asia kuin hauska vitsi, joka tekee kaikkien olon hyväksi.”
Myös läpälle pitää osata laittaa tarvittaessa rajat. Niitä voivat asettaa niin aikuiset kuin nuoret, varsinkin kuultuaan, miltä läppä voi tuntua. Kokemuksiin ja tunteisiin päästään kiinni ohjatusti toteutettavien harjoitusten avulla. Läpällä-kampanja on yksittäisenä esimerkkinä kiinnostava, mutta samalla vain yksi esimerkki pitkästä paikallisen ihmisoikeustoiminnan ja siihen kouluttautumisen jatkumosta. Kampanjat vaihtuvat, mutta eetos säilyy. Ajankohtaisimmat sujautetaan mukaan myös ihmisoikeuksia käsitteleviin Joo-päiviin (Jokaisella on oikeus). Toimintaa kohdennetaan tarpeen mukaan ja suunnitellaan nuorilta saatujen ideoiden perusteella, myös yhdessä nuorten kanssa. Tavoitteena on hyvän ja turvallisen elämän edistäminen jokaisen nuoren kohdalla.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut
Toiminnan suunnittelijat: Nuorisopalveluiden globaalikasvatuksen tiimi, tukena esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutin tarjoamat koulutukset, Lapsiystävällinen kunta -verkosto, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Opetushallituksen koulutukset
Rahoittaja: Oulun kaupunki
Kohderyhmä: Mahdollisimman moni nuori eri toimintaympäristöissä (mm. koulut, oppilaitokset, nuorisotilat), myös nuorten kanssa työskenteleviä ja päättäjiä koulutetaan
Toteutusaika: Jatkuvaa
Menetelmät: Läpällä-kampanjassa esimerkkiharjoitukset, kuten Kehukortit ja Nurkkakeskustelu, ihmisoikeuksia käsittelevä Joo!-peli, jossa taustalla alun perin Ihmisoikeusliiton peli.
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, toimintakulttuurin muutos
Elävä kirjasto luo hetkiä, jolloin arvostusta kokee saavansa ja sitä on helppo antaa
Elävässä kirjastossa elävät kirjat eli vapaaehtoiset ihmiset kertovat elämästään ja heidän kanssaan voi jutella. Hyvää palautetta menetelmästä ovat antaneet niin kirjoina toimineet kuin tilaisuuden järjestäjät.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Esimerkiksi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. Elävä kirjasto -menetelmän päivitys Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Rahoittaja: Menetelmän päivitys osana Allianssin toimintaa. Allianssia rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö ja oikeusministeriö.
Kohderyhmä: Toteutettavissa kaikenikäisten kanssa
Toteutusaika: Jatkuvaa
Menetelmät: Elävä kirjasto – Allianssi -sivulta löytyy mm. vuonna 2021 päivitetty menetelmäopas. Sovellettavissa yhdenvertaisuusteemoihin, globaalikasvatukseen, työelämätutustumiseen ym.
Tutustu Elävä kirjasto – Allianssi -sivustoon
- Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, arvostetuksi kasvaminen, toimintakulttuurin muutos
Oman paikkakunnan päättäjät ja päätöksenteko tutuksi Nuorten politiikkakoulussa
Nuorten politiikkakoulussa keskustellaan arjen politiikasta kouluihin, oppilaitoksiin ja nuorisotiloille vietyinä työpajoina. Lisäksi päättäjävierailuja tekee kymmenkunta kaupunginvaltuutettua. Tärkeinä yhteistyötahoina ovien ja keskustelujen avaamisessa ovat yhteiskuntaopin opettajat, oppilaskuntien ohjaavat opettajat ja nuoriso-ohjaajat. Nuorten politiikkakoulun vaikuttavuus on osallistumismahdollisuuksien, motivaation sekä tietojen ja taitojen kehittämistä. Lisäksi se on sukupolvien välistä oppimista.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat ja rahoittajat: Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä
Sitra, Demokratiakokeilut 2020
Toteutusaika: 2/2020–3/2021, toiminta jatkuu kaupungin toimintana
Kohderyhmä: Mahdollisimman moni nuorista koulujen, oppilaitosten ja nuorisotyön kautta
Menetelmät: Työpajat, päättäjävierailut, somenäkyvyys, kuten @nuortenpolitiikkakoulu, opetusmateriaali, Näin voi vaikuttaa -opas sekä koulutukset ja tapahtumissa jalkautuminen
Tutustu Näin voi vaikuttaa -oppaaseen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, motivaatio, mahdollisuudet, toimintakulttuurin muutos kouluissa ja päätöksenteossa, nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus
Lapsetkin ovat mukana nuorisovaaleissa ja nuorten vaalikonetta käyttämässä
Nuorten vaalikoneen kysymykset pyrkivät heijastamaan nuorten maailmaa. Siksi se saattaa olla maailman paras vaalikone käytettäväksi myös lasten kanssa – ainakin niin kauan, kuin lapsille ei ole omaa. Kun oma ehdokas on löytynyt, mennään myös Nuorisovaaleissa vaalikoppiin. Tulokset julkistetaan ja niitä pohditaan.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttajat: Esimerkiksi Katajanokan ala-asteen koulu, Helsinki. Vuonna 2021 nuorisovaalit järjestettiin 150 kunnassa ja valtakunnalliseen ääntenlaskuun osallistui 315 peruskoulua, lukiota, ammatillista oppilaitosta ja nuorisovaltuustoa. Nuorisovaalit ja vaalikoneet ovat Allianssin toimintaan. Allianssia rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö ja oikeusministeriö.
Toteutusaika: Aina ennen kunta-, eduskunta- ja presidentinvaaleja
Kohderyhmä: Lapset ja nuoret, joilla ei ole äänioikeutta
Menetelmät: Vaikuttamiseen ja vaaleihin perehtyminen, osallistuminen vaalien järjestämiseen ja äänestäminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, taidot, motivaatio, yhteisöllisyys, mahdollisuudet, toiminta, vaikuttaminen, nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu
Vierailija tuo mukanaan arvostavaa tapaa puhua muista ihmisistä
Ulkopuolelta toteutetut vierailut tuovat luokkaan uudenlaista tapaa puhua ihmisoikeuksista ja esimerkiksi sukupuolten moninaisuudesta. Opettaja on läsnä ja kasvamassa mukana, saaden samalla arvokkaan mahdollisuuden seurata luokkaansa sivusta.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus
Toteuttaja: Katariinan koulu, Turku/Plan International Suomi
Rahoittaja: Planin Lasten oikeuksien -lähettilästoiminta, jota rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö
Toteutusaika: 2005-
Kohderyhmä: Lapset ja nuoret
Menetelmät:
Lapsen oikeuksien lähettilään vierailu
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, taidot, motivaatio, yhteisöllisyys, mahdollisuudet, toiminta
Erimielisyys voi olla demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa voimavara
Siviilipalvelukeskuksen peruskoulutusjaksolla kohdataan vuosittain kaikki siviilipalvelusta suorittavat. Monet nuorista toivovat, että maailman ja Suomen tilasta keskustellaan vihdoinkin kunnolla. Omista koulutusputkistaan paikalle saapunut joukko on lisäksi tiedoiltaan ja taidoiltaan monella tasolla. Erilaisten mielipiteiden olemassaolo on Siviilipalveluskeskuksella itsestään selvää. Keskustelemaan silti pyritään. Siviilipalveluskeskuksella demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta tukee se, että pyritään ymmärtämään, mitä nuoret eri ilmiöistä ajattelevat. Tavoitteena on muokata opetusta kulloistenkin ryhmien mukaan. Lisäksi tuetaan keskustelutaitojen kehittymistä. Uskotaan, että yhteiskunnassa pitäisi osata keskustella myös niistä asioista, joista ollaan eniten eri mieltä.
Pääpaino: Demokratiakasvatus/Ihmisoikeuskasvatus, opetussuunnitelmassa puhutaan muun muassa ihmisoikeuksista ja kansalaisvaikuttamisesta
Toteuttaja: Siviilipalveluskeskus, peruskoulutusjakso, useita kouluttajia, valtion rahoitus
Toteutusaika: Jatkuvaa toimintaa
Kohderyhmä: Siviilipalvelukseen vuosittain osallistuvat noin 1500 henkilöä
Menetelmät: Rakentavien keskustelujen syntyminen ja niihin osallistumisen mahdollistaminen
Millaisia vaikutuksia tavoitellaan: Tietoisuus, taidot, kiinnostus, toiminta, keskustelukulttuurin hyvä taso kussakin ryhmässä, yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin kehittyminen laajemmin