Elinympäristömme on hyvin pitkälle suunniteltu, muotoiltu ja rakennettu. Muotoilun ja arkkitehtuurin tulokset ovat keskeinen osa ihmisen tuottamaa kulttuuriympäristöä. Eri aikojen ja eri kulttuurien tuntemus auttaa oman identiteetin rakentumisessa. Kulttuuriperinnön tuntemus vahvistaa ymmärrystä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan arvoista ja toimintatavoista.

Mikko Hartikainen, Heljä Järnefelt

Rakennetun ympäristöön ja muotoiluun liittyvä osaaminen tukee eri ikäisten oppijoiden osallisuutta ja toimijuutta.  Kestävän tulevaisuuden teemat, ympäristöosaaminen, kriittinen kuluttajuus ja omaan ympäristöön vaikuttaminen ovat muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksen tärkeitä tavoitteita. Luovia suunnittelu- ja ongelmanratkaisutaitoja tarvitaan työelämässä ja yhteiskunnan rakentamisessa. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat arvoihin, valintoihin ja elämäntapoihin liittyviä kulttuurisia, ajassa muuttuvia ilmiöitä.

Kestävän elämäntavan näkökulmat ovat muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen ytimessä. Rakennettua ympäristöä tutkitaan ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista sekä tarkastelemalla myös niiden keskinäisiä yhteyksiä. Kriittisen kuluttajuuden ja elinkaariajattelun taidot ovat keskeisiä muotoilun ja arkkitehtuurin opetuksessa. Ympäristön havainnointi ja tutkiminen on opetuksessa hyvä lähtökohta, mutta päämääränä pitäisi kuitenkin olla oppijan aktiivinen, osallistuva ja omakohtainen ympäristösuhde. Opetuksen tulisi perustua tekemällä oppimiseen. Siten muotoilun ja arkkitehtuurin opetus antaa tarpeellisia taitoja vaikuttaa ympäristön tilaan.

Muotoilu ja arkkitehtuuri kuuluvat sekä yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmien että ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin. Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta toteutetaan taide- ja taitoaineissa, muussa taide- ja kulttuurikasvatuksessa ja käsiteltäessä esimerkiksi yhteiskunnallisia ja ympäristöä koskevia kysymyksiä.

Kansalliset ohjelmat koulutusta suuntaamassa

Viime vuosikymmeninä muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen käytäntöjä on edistetty lukuisten valtakunnallisten strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden avulla.  Suomen kansallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtionneuvostossa vuonna 1998. Ohjelman yhtenä tavoitteena oli, että kouluissa arkkitehtuuria tutuksi tekemällä parannetaan edellytyksiä osallistua ympäristöä koskeviin ratkaisuihin.  Vuonna 2000 voimaan tullut rakennus- ja maankäyttölaki takasi kansalaisille entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 

Arkkitehtuuripolitiikan toteuttamista ja kehitystyötä voi seurata Arkkitehtuurin edistämis- ja tiedotuskeskus Archinfon sivuilta. Vuonna 2012 perustetun tiedotuskeskuksen moninaisiin tehtäviin kuuluu myös arkkitehtuurikasvatuksen edistäminen. 

Suomen ensimmäinen muotoilupoliittinen ohjelma oli Muotoilu 2005! vuodelta 1999. Ohjelma laadittiin silloisen opetusministeriön johdolla. Ohjelmassa muotoilukasvatus nähtiin erityisesti osana kuvataide- ja käsityön opetusta. Muotoilun perustaidoiksi listattiin ongelmakeskeinen tehtävänratkaisu, kulttuurinen ajattelu, ilmaisullisuus, innovatiivinen suhtautuminen työhön sekä esinemaailman hahmottaminen ja hallitseminen.  Ohjelmaa seuraavana vuonna valtioneuvosto teki periaatepäätöksen muotoilupolitiikan edistämisestä Suomessa. Vuonna 2011 valtion käynnisti kansallisen muotoiluohjelman uudistuksen nimellä Muotoile Suomi. Ohjelma valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja se valmistui vuonna 2013. Muotoile Suomi -ohjelma hahmotteli kansallista muotoilustrategiaa ohjelmalla, joka jatkuu vuoteen 2020 saakka  Ohjelma tähtää kansallisen kilpailukyvyn parantamiseen muotoiluosaamisen ja sen hyödyntämisen kautta.

Opetushallitus on ollut toteuttamassa useita muotoiluun, arkkitehtuuriin ja kulttuuriperintöön liittyviä pedagogisia hankkeita ja projekteja, kuten Suomen Tammi -kulttuurikasvatushanketta sekä Lähde -luovuus ja kulttuurikasvatushanketta. Myös eri järjestöt ja kulttuurilaitokset ovat toteuttaneet lukuisia muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta kehittäviä  hankkeita ja julkaisuja. Esimerkiksi vuosina 2017-2018 toteutettu Salvos-hanke pyrki kehittämään arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen sisältöjä ja pedagogiikkaa kuvataidekouluissa. Neljässä kuvataidekoulussa Valkeakoskella, Lappeenrannassa, Lohjalla ja Lahdessa toteutun hankkeen kautta järjestetiin erilaisia opetuspilotteja sekä koulutuksia opettajille. Hanke pyrki vahvistamaan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen asemaa kuvataiteen perusopetuksessa. Dokumentoituihin tuloksiin voi tutustu hankkeen sivuilta, joihin löytyy linkki tämän artikkelin lopusta.

Yleissivistävä koulutus

Aktiivinen ja havainnoiva, tietoon perustuva suhde arkkitehtuuriin ja muotoiluun on merkittävä osa yleissivistävää koulutusta. Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen yhdeksi lähtökohdaksi mainitaan oppilaan kasvaminen kriittiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Perusopetuksen tehtävä on muun muassa antaa oppilaille valmiuksia edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Lukion arvoperustassa mainitaan esimerkiksi kulttuuriperinnön vaaliminen, arvioiminen ja uudistaminen. Taiteen perusopetuksen yhtenä tehtävänä on tukea oppilaiden luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä. 

Yleissivistävässä koulutuksessa muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus sisältyy erityisesti kuvataiteen ja käsityön opetukseen. Rakennettua ympäristöä voidaan tarkastella myös esimerkiksi maantiedon sekä historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa.  Muotoilusta ja arkkitehtuurista opitaan myös opetusta eheyttämällä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa - oppiainerajat ylittäen. . Rakennettu ja muotoiltu kulttuuri voi liittyy luontevasti moniin perusopetuksen laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin kuten Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, Monilukutaito sekä Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Lukion opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista vastaavasti Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu sekä Teknologia ja yhteiskunta ovat esimerkkejä aihekokonaisuuksista, joihin muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus luontevasti sisältyy. 

Esi- ja perusopetus

Kuvataiteen ja käsityön opetuksessa opitaan ymmärtämään visuaalista kulttuuria laajasti. Ympäristön kuvakulttuurit on yksi kuvataiteen opetussuunnitelman kolmesta keskeisestä sisällöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kuvataiteen opetuksessa kehitetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvittavia taitoja. Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Kuvataiteen kautta voi tutkia rakennettua ympäristöä, luontoa, mediaa sekä oppilaiden tuntemia ja heille ennalta tuntemattomia kuvamaailmoja.

Vuosiluokilla 1-2 oppilasta kannustetaan tunnistamaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuotteita omassa lähiympäristössään. Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn. Vuosiluokilla 3-6 opetuksessa tarkastellaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vaikutuksia mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintatapoihin oppilaiden omassa elinympäristössä ja yhteiskunnassa. 

Vuosiluokilla 7-9 kuvataiteen oppisisältöjen valinnoilla pyritään kehittämään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista. Keskeinen tavoite kaikilla vuosiluokilla on kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä.

Käsityöopetuksen tehtävänä on muun muassa opetella ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia, sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tavoitteena on kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä yritteliäitä kansalaisia. Käsityön oppiaineessa ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle.

Vuosiluokilla 1-2 käsityön opetuksessa hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä, sekä rakennettua ja luonnonympäristöä. Vuosiluokilla 3-6 tavoitteena on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi käynneillä museoihin, näyttelyihin ja käsityöalan yrityksiin. Vuosiluokilla 7-9 käsityön opiskelu pohjautuu rakennetun ympäristön ja monimateriaalisen maailman havainnointiin ja tutkimiseen sekä tämän tiedon soveltamiseen. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. 

Lukiokoulutus

Lukion kuvataideopetus kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Opetuksen tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää oman toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja sen suunnitteluun. Kurssilla Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2) opiskelija tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Kurssilla käytetään arkkitehtuurin ja muotoilun sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä.

Myös kurssi Osallisena mediassa (KU3) sisältyy muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatukseen. Kurssilla opiskelija tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Esimerkiksi pelien ja verkkosivujen kuvailmaisu sekä graafinen suunnittelu ovat myös muotoiluun sisältyvää visuaalista kulttuuria.

Kuvataiteesta voi myös suorittaa lukiodiplomin. Lukiodiplomit antavat opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa syvällistä osaamistaan ja kykynsä tavoitteelliseen työskentelyyn taito- ja taideaineissa. Kuvataiteen lukiodiplomin avulla opiskelija voi ilmentää ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitojaan sekä omaehtoista harrastuneisuuttaan kuvataiteessa. Lukiodiplomit täydentävät päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Lukion tulee määritellä opetussuunnitelmassaan, mitä lukiodiplomeja koulussa voi suorittaa.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksessa muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatus kuuluu erityisesti kuvataiteen, käsityön ja arkkitehtuurin opetukseen. Kuvataiteen yleisen oppimäärän keskeinen sisältö on visuaalinen ympäristö, johon lukeutuvat luonnonympäristöt, rakennetut ympäristöt, esineympäristöt ja visuaaliset osakulttuurit. Opinnoissa harjoitellaan visuaalisen ympäristön esteettistä, ekologista ja eettistä arvottamista sekä käsitellään ympäristön merkitysten rakentumista.

Käsityön oppimäärässä perehdytään esineiden, tekstiilien ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistukseen sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Oppilaalle tarjotaan kokemuksia muotoilusta ja teknologiasta. Arkkitehtuurin suuntautumisvaihtoehdossa painotetaan arkkitehtuuria soveltavana taiteenalana, jossa yhdistyvät monet taiteen ja tieteen alat.  Yhtenä tavoitteena on avata ympäristön laadun merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Arkkitehtuurin yleisen oppimäärän tehtävänä on vahvistaa oppilaan elinikäistä arkkitehtuurisuhdetta sekä luoda edellytyksiä omalle ilmaisulle ja tulkinnalle.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu ammattitaitoa tukevia yhteisiä opintoja, joista yksi on Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen. Tämän tutkinnon osan yhtenä osa-alueena on Taide ja luova ilmaisu, jossa opiskelijan osaamistavoitteena on muun muassa ilmaista itseään taiteen ja luovan ilmaisun keinoin. 

Useat tutkinnot perustuvat osaltaan muotoilu- tai arkkitehtuuriosaamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi taideteollisuusalan, media-alan ja kuvallisen ilmaisun, tekstiili- ja muotialan, puuteollisuuden, rakennusalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kaikkiin näihin tutkintoihin kuuluu muotoiluun tai arkkitehtuuriin liittyvää toimintaa.

Jaettu asiantuntijuus 

Muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta kehitetään ja annetaan oppilaitosten lisäksi muun muassa museoissa ja muissa kulttuurilaitoksissa. Pedagogista ja yleisötyötä arvostetaan museoissa ja muissa instituutioissa entistä enemmän. Yhteistyö koulujen sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden kesken on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja projektien myötä. Myös ammattisuunnittelijoiden, muotoilijoiden ja arkkitehtien osaaminen on näkynyt osana muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatusta. Taide- ja kulttuurilaitoksilla on tärkeä rooli erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja verkostojen luomisessa.