Kaikenlaisten, niin fyysisten, digitaalisten kuin sosiaalistenkin oppimisympäristöjen on mahdollista ja suotavaa olla kestäviä. Mitä kaikkea oppimisympäristöt pitävät sisällään? Mitä ne mahdollistavat kestävyyden nimissä?

Oppimisympäristön kestävyys
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittajat: asiantuntija Pauliina Jalonen ja erityisasiantuntija Mari Sjöström, Kuntaliitto

Oppimisympäristöt ja niiden määrittely ovat varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille keskeisiä tapoja jäsentää toimintaansa. Oppimisympäristöt on määritelty varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa hyvinkin moniulotteisesti ja toimintakohtaisesti. Ne määritellään mm. tiloiksi ja paikoiksi, jotka ovat oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia sekä esteettömiä. Yhtä lailla oppimisen ympäristön käsitettä käytetään yhteisöistä, käytänteistä sekä välineistä ja tarvikkeista, joiden avulla ja kautta oppimista ja vuorovaikutusta tapahtuu ja toteutuu.

Violetit kuuset

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa oppimisympäristöt ovat tätäkin laajempia. Toisen asteen opetuksessa voidaan muun muassa hyödyntää monipuolisesti etä- ja verkko-opetusta muiden oppimisympäristöjen ohella. Ammatillisessa koulutuksessa myös työpaikat kehittävät keskeisesti opiskelijoiden osaamista.

Oppisympäristöjen avulla kestävän kehityksen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta voidaan toteuttaa ja konkretisoida monin eri tavoin ja ratkaisuin paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät kestävää kehitystä kaikkine ulottuvuuksineen sekä kasvatuksellista ja koulutuksellista laadukkuutta.

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjät päättävät käytössä olevista oppimisympäristöistä ja siitä, kuinka niistä muodostetaan monipuolisia, lähiympäristöä hyödyntäviä ja näkyväksi tekeviä joustavia kokonaisuuksia. Luovuutta saa ja voikin käyttää toimintaan ohjaavien säännöksien puitteissa.

Opetussuunnitelmien perusteissa koulutuksen järjestäjiä on ohjattu kiinnittämään huomiota tilaratkaisuihin mm. ekologisuuden, esteettömyyden, valaistuksen, sisäilman laadun ja siisteyden näkökulmasta. Oppimisen tilat voivat ilmentää kestävää kehitystä monin erin tavoin. Kasvatus- ja koulutuspalveluissa tilojen käyttö ja toimintatavat palveluissa perustuvat kunnan kestävän kehityksen linjauksiin. Tosiasiallisesti kunnassa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioonottaminen edellyttää taloudellisuutta ja toimialat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi sivistys- ja teknisen toimialan kesken. Taloudellisia seikkoja ei voi sivuttaa, sillä kestävään kehitykseen kuuluu tasapainoinen ja kokonaisvaltainen tapa tarkastella asioita. On kannatettavaa, että kaikki tiloista vastuussa olevat toimijat antavat oman panoksensa yhteistyölle ja tekevät kestävän kehityksen työtä näkyväksi.

Koulun korjausopas

Koulun korjausopas on Oulun kaupungin kehittämä opas kouluille arjen kestäväksi tekemisessä. Se sisältää käsikirjan ja tehtäviä muun muassa kestävään ruokailuun, liikkumiseen, energiankulutukseen sekä asennoitumiseen. Oppaasta on sekä oppijan että opettajan versio.
Takaisin ylös

Purppurainen sähköbussi
Kestävyyttä tukevat oppimisympäristöt huomioidaan uusien koulujen suunnittelussa. Esimerkiksi Joensuussa Karhunmäen ja Nepenmäen koulut on varustettu sensoritekniikalla, joka mittaa mm. rakennusten lämpötiloja, vedenkulutusta ja aurinkoenergiankäyttöä. Sensoreilla saatavaa tietoa käytetään rakennusten energiankulutuksen ohjaukseen, mutta tämän lisäksi sitä hyödynnetään myös opetuksessa. Sensorien data päivittyy digitaaliseen oppimisympäristöön, jossa sitä hyödynnetään muun muassa fysiikan ja matematiikan tehtävissä sekä kestävän kehityksen opetuksessa. Oppimisympäristöä ja toiminnallisia opetuspaketteja on kehitetty Joensuun kaupungin ympäristötoimen Ilmastokorttelit-hankkeessa.
Vastaavasti vanhempien koulujen energiatehokkuustyössä on kehitetty eurooppalaisena kehityshankkeena koulujen yhteistyömalli, jota kutsutaan 50/50-menetelmäksi. Menetelmä on käytössä eri puolilla Suomea. Sen avulla pyritään säästämään rakennuksissa käytettävää energiaa ja myös saavuttamaan taloudellisia säästöjä.  Yhteistyötä tehdään energiatiimissä, jossa oppilaat, opettajat sekä koulun talonmies tai kiinteistönhoitaja tunnistavat ja toteuttavat energiansäästötoimenpiteitä sekä tiedottavat ja kouluttavat muuta kouluyhteisöä. Tiimi seuraa sitä, miten paljon energiaa, hiilidioksidipäästöjä ja rahaa on säästynyt. Säästetyistä rahoista puolet annetaan koulujen käyttöön.
Takaisin ylös

Sinisävyinen haarukka, jonka päässä on spagettia ja kantarellia

Maistuva koulu on kuuden kunnan (Salo, Järvenpää, Tampere, Kuopio, Sotkamo, Siilinjärvi) kanssa kehitetty ja Itä-Suomen yliopiston tutkima toimintamalli, jota voidaan hyödyntää peruskoulun ruokakasvatuksessa. Maistuva koulu kokoaa tietoa ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuositusten tavoitteita voi toteuttaa.

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet Koulu palveluna -toimintamalliin, jossa koulut käsitetään oppimista tukevana monipuolisena palveluna, ei vain koulurakennuksena. Lähtökohta kokeilussa on ollut järjestää koulutus uudella tavalla niin, että oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koulu on käyttänyt yliopiston tiloja, ja myös muut yliopiston resurssit, kuten tieteellinen tieto, ovat olleet käytettävissä. Alustavat laskelmat ovat osoittaneet toimintamallin säästävän tilojen käyttökustannuksia, kun vajaakäyttöisten tilojen omistajat ovat hyötyneet tilojen vuokraajista. Konsepti toteuttaa kestävää kehitystä paitsi optimoimalla ja kierrättämällä tilojen käyttöä ja välineistöä, myös lisäämällä sosiaalista monimuotoisuutta ja jakamalla resursseja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Takaisin ylös

Lapsia ja nuoria kannustetaan yhä enemmän liikkumaan aktiivisesti ja kestävästi, kuten kävelemään ja pyöräilemään koulumatkat. Tämä on tärkeää sekä terveys- että ympäristösyistä. Oppilaitosten liikenneturvallisuuteen vaikutetaan paljon sillä, että ajoneuvojen määrät pihoilla tai niiden lähettyvillä vähenevät. Samalla voidaan myös edistää turvallisempia reittejä oppilaitoksiin ja poistaa vaaranpaikkoja.

Purppurainen polkupyörä

Muun muassa Lahden kaupungissa on tehty yhteistyötä kaupunkisuunnittelun ja opetustoimen välillä. Kouluissa on järjestetty päivän ajan oppitunteja liikennekasvatuksesta, kestävästä liikkumisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kouluilla on ollut Lahden kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden lisäksi osallistujia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT). Lisäksi opettajille on tarjolla valmiita tuntikokonaisuuksia ja tehtäväpaketteja omatoimiseen aiheen käsittelyyn oppilaiden kanssa. Koululla on ollut muun muassa linja-auto, jossa lapsille opetetaan paikallisbussin käyttöä ja bussissa käyttäytymistä draamakasvatuksen menetelmin. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia käyttää joukkoliikennettä itsenäisesti.

Takaisin ylös

Osion kirjoittaja: opetusneuvos Marjaana Manninen

Vihreäsävyinen kuva kasvisruokalautasesta

Perinteisesti ruokailun järjestämisessä on korostunut terveys, talous ja tehokkuus. Kestävyyden näkökulmasta nämä kaikki ovat tärkeitä osa-alueita. Kestävyyden kokonaisuutta ajatellen ruokailun järjestämisen viitekehyksenä toimii kuitenkin kestävän kehityksen kaikki neljä ulottuvuutta: taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Uusimmat koulu- ja oppilaitosruokailuun kohdennetut ruokailusuositukset ohjaavat kohti kokonaista kestävästi toimivaa kouluruokailujärjestelmää.

Kestävä kouluruokailu kutsuu kaikki syömään ja oppimaan. Kouluruokailu on nähty jo pitkään keskeisenä kestävän elämäntavan edistämisen ja hyvinvointioppimisen areenana. Tietoisesti suunnitellut ateriat ohjaavat ruokavalintoja ja ovat ruokailemiseen liittyvän oppimisen väline. Kun syödään yhdessä, opitaan yhdessä - myös kestäväksi!

Takaisin ylös

Kestävän kehityksen edistäminen sisältyy selvästi kasvatus- ja koulutuspalveluihin ja niitä koskeviin toimintaperiaatteisiin. On ilahduttavaa, että eri puolilla Suomea on useita oppimisympäristön kestävään kehitykseen nojautuvia toimintamalleja ja yhteistyön muotoja. On myös suotavaa, että digitalisaation tuomat mahdollisuudet tunnistetaan kestävää kehitystä edistävinä ratkaisuina ja koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta tukevina opetuksen ja oppimisen ympäristöinä. Kestävän kehityksen toimintatavat opitaan ja omaksutaan parhaiten, kun ne ovat luonnollinen osa kasvatus-, oppimis- ja koko oppilaitosympäristöä.

Takaisin ylös