Romanikulttuuri ja nykytilanne

Radiokuunnelma. Kuuntele Ylen Romano Mirits-sarjan radiodokumentti ”Mustalaistytön arvet” (14 min) ja vastaa kysymyksiin.

a. Miten haastateltava Janita Nyman kuvaa kouluvuosiaan syrjinnän näkökulmasta?

b. Miten haastateltava kritisoi romanien käsittelyä mediassa?

c. Mitä voimavaroja Janita tuo esille vaikeiden tapahtumien käsittelyssä?

d. Mitä keinoja Janita pitää toimivina ryhmien välisten ennakkoluulojen purkamiseen?

e. Miten dokumentin kertoja Miriam kuvaa kokemustensa vaikuttaneen lopulta kohtaamisiin uusien ihmisten kanssa?

Kunnioitus romanikulttuurissa. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Kunnioitus on yksi romanikulttuurin peruspilareita, ja yhteisön vanhimmille jäsenille osoitetaan kunnioitusta monin tavoin. Juhlissa he ottavat ruoat ensin ja heille varataan parhaat paikat. Nuoremmat romanit teitittelevät heitä.

Kuva: Suomen Romaniyhdistys ry/Au mensa

Sillä vanhemmat ihmiset koetaan yhteisön arvokkaimmiksi jäseniksi  pitkän elämän tuoman viisautensa tähden, on epäkunnioittavaa, jos nuoremmat nousevat heidän yläpuolelleen konkreettisesti tai symbolisesti. Siksi esimerkiksi asuminen samassa kerrostalossa monessa eri kerroksessa on epäsopivaa. Myöskään vanhemman romanin solvaamista tai aina edes mielipiteen kyseenalaistamista ei pidetä hyvänä käytöksenä. Romanit osoittavat kunnioitustaan myös pukeutumisellaan. Vaatetuksen tulee peittää käsivarret ja sääret.

Kunnioitus ja hyvien tapojen vaaliminen ei koske ainoastaan omissa piireissä toimimista, vaan lähtökohta on, että kaikkia ihmisiä tulee arvostaa ja kohdella hyvin. Romanityöntekijät ovat saaneet paljon kehuja esimerkiksi vanhustyössä, sillä he usein kohtaavat vanhukset hyvin arvostavasti ja lempeästi, ja kokevat sydämellisen huolenpidon kunnia-asiaksi. Romanien käytöstavat ovat samankaltaisia kuin ne olivat myös pääväestön keskuudessa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, jolloin esimerkiksi itseä selvästi vanhempia ihmisiä ei ollut tapana sinutella. Suomen romanien tavoissa näkyy yhä suomalaisen talonpoikaiskulttuurin perinteet.

Vakavan sairauden tai kuolemantapauksen sattuessa romanit käyvät osoittamassa välittämistään suurella joukolla. Sairastunutta isotätiä voidaan mennä tapaamaan vaikka Ruotsiin, ja samalla tarjotaan apua ja tukea potilaalle ja hänen perheelleen. Yhteisöllisyys on taannut tiiviin tukiverkon hädän hetkellä silloin, kun yhteiskunta ei ole tarjonnut auttavaa kättään.

Jos nuori käyttäytyy epäkunnioittavasti, se koetaan häpeälliseksi asiaksi koko perheelle ja suvulle. Äärimmäisissä tilanteissa, esimerkiksi jos nuori syyllistyy rikokseen, tulee joskus kyseeseen niin sanottu väistämisvelvollisuus. Jos romani on aiheuttanut jollekin toiselle romanille merkittävää pahaa esimerkiksi pahoinpitelyllä, tulee hänen ja hänen lähisukunsa ”väistää” eli pysyä poissa vahingoitetun henkilön ja hänen lähipiirinsä silmistä. Näin vältytään muistuttamasta ikävästä tilanteesta, ja pyritään olemaan aiheuttamatta lisää mielipahaa kärsimystä kokeneille.

Väistämisvelvollisuus on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, ja sen tarkoituksena on kunnioittaa loukattujen läheisten surua. Romanit elivät vuosisatoja myös Suomessa yhteiskunnan reunamilla, ja epäluottamus virallista oikeusjärjestelmää kohtaan oli yleistä. Siksi yhteisö kehitti omia tapoja, joilla toteuttaa sisäistä oikeudentajua. Tavasta käydään aktiivisesti keskustelua yhteisön sisällä, eikä sen toteuttaminen ole aina ehdotonta.

Myös romanien keskuudessa rikollisuus on yhteydessä heikkoon sosioekonomiseen asemaan. Sekä pääväestön että romanien keskuudessa pahoinvointi ja alttius rikoksiin kasautuvat niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa. Rikollisuus ei kuulu romanikulttuuriin, eikä rikollisia arvosteta yhteisön sisällä.

Tehtävät:

Lue teksti ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

a. Miten romanien suhtautuminen yhteisönsä vanhimpiin jäseniin poikkeaa mielestäsi pääväestön tavoista? Pohdi, mitä hyviä puolia kummassakin asennoitumisessa on.

b. Pohdi, miten Suomen pääväestön suhtautuminen vanhuksiin on kehittynyt viime vuosisadan alusta näihin päiviin. Miten suhtautuminen on muuttunut? Mistä tekijöistä se johtuu?

c. Millä tavoin pyrit itse kunnioittamaan läheisiäsi ja erityisesti itseäsi selvästi vanhempia ihmisiä?

d. Mitä asioita arvostat Suomen pääväestön nuorten tavoissa, mitä taas muuttaisit?
 

Tekstitehtävä. Opiskelu ja työllistyminen. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Suomen romanien koulutuspolut ovat yhä pääväestöä kapeampia ja lyhyempiä. Syy löytyy menneisyydestä: aiemmin monilla romaneilla ei ollut pysyvää asuntoa, vaan elanto hankittiin kiertämällä töissä kylästä toiseen. Liikkuva elämäntapa vaikeutti säännöllistä koulunkäyntiä. Lisäksi romanit ja muut vähemmistöt pyrittiin aiemmin koulussa sulauttamaan osaksi yhteneväistä suomalaista kulttuuria. Vanhemmalla romaniväestöllä on usein ikäviä kokemuksia ulkopuolisuuden tunteesta ja kiusatuksi tulemisesta koulumaailmassa. Nykyisin romanien arvostus formaalia koulutusta kohtaan on kasvanut, ja on lähes itsestään selvää opiskella itselleen ammatti. Myös romaniopiskelijoiden määrä korkeakouluissa on nopeassa kasvussa.

Kuva: Meeri Koutaniemi

Toisaalta romaninuorten elämänkaari poikkeaa usein pääväestön elämästä. Lapsia saadaan usein monta, ja keskimäärin pääväestöä nuorempana. Se saattaa hidastaa hetkeksi erityisesti naisten opintoja, kun ensin halutaan hoitaa pienet lapset mahdollisimman hyvin. Naiset kantavat usein päävastuun kodin ja perhe-elämän hoitamisesta, ja äitiys on kulttuurisesti arvostettu asia.

Kun aiemmat sukupolvet ovat kouluttautuneet nykynuoria vähemmän, myös koulutukselliset ja työelämän esikuvat omassa lähipiirissä ovat olleet pääväestöä niukemmassa. Mallia ja vertaistukea haetaankin usein saman ikäisistä. Onneksi romaninuoret hakeutuvat hiljalleen laajemmin eri koulutusaloille ja myös korkeakouluihin, vaikkei heillä välttämättä olisi omassa lähipiirissä ketään, joka olisi mennyt korkeakouluun tai opiskellut juuri heidän valitsemaansa alaa.

Työllistyminen on romaneille osittain yhä haaste. Monet toimivat menestyvinä yksityisyrittäjinä tai julkisella sektorilla, kuten sosiaalialalla. Vaikeuksia sen sijaan on aiheuttanut erityisesti pääväestöön kuuluvien yrittäjien haluttomuus palkata romaneita töihin. Heillä on joko itsellään ennakkoluuloja, tai he pelkäävät romanityöntekijän karkottavan asiakkaita.

Myös koulutuksen ja työkokemuksen puute vaikeuttaa työllistymistä. Kyseessä on osittain kierre: kun nuori ei etnisen taustansa takia saa esimerkiksi oman alan harjoittelupaikkaa, häneltä jää puuttumaan alan työkokemus, joka taas vaikuttaa tuleviin työllistymismahdollisuuksiin. Tilanne voi myös syödä esimerkiksi nuorempien sisarusten opiskelumotivaatiota – miksi opiskella, jos ei voi työllistyä? Romaninuorten vaikeudet saada harjoittelupaikkoja ovat yhä yleisiä, ja voivat alkaa jo yläasteen lyhyillä TET-jaksoilla.

Suurin osa romaninuorista kokee kuitenkin näkymät opiskelu- ja työelämässä vaikeuksista huolimatta varsin positiivisina. Monissa tapauksissa työyhteisöt kokevat romanityöntekijällä olevan monia hyviä piirteitä: romani saapuu takuulla haastatteluun siististi pukeutuneena, on kohtelias ja yleensä myös sanavalmis, sillä on tottunut olemaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Romanit koetaan usein erittäin motivoituneiksi ja sitoutuneiksi työntekijöiksi.

Tehtävät:

a. Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita romanitausta voi tuoda nuorelle opiskelu- ja työelämässä?

a. Keksisitkö itse mennä esimerkiksi lukioon, jos lähipiirissäsi ei olisi ketään, joka olisi tehnyt niin? Vaikuttavatko lähipiirisi näkemykset koulutuksesta ja työnteosta myös sinuun jollain tavalla?

b. Ajatteletko, että taustasi tai ulkonäkösi voivat joskus vaikeuttaa työpaikan saamista? Pohdi syitä asialle.